Lue keskustelun säännöt.
Intohimona säästäminen. Onko muita?
01.01.2022 |
Nautin siitä, että saan hankittua saman asian, palvelun tai tuotteen halvemmalla kuin joku muu käyttämällä nokkeluutta, ideointikykyä ja sopivasti vaivaa.
On kiva tunne, kun saa syötyä itse tehtyä ja terveellistä ruokaa esim. Itse keräämistä marjoista ja kotimaisista juureksista. Paikkaan ja parsin tarvittaessa vaatteitani yms. Värjään itse hiukseni ja kulmani yms.
Ilmastonmuutoskin suosii säästämistä monessa asioissa.
Yhden sijoitusasunnon olen jo saanut hankittua. Vuokrasin sen läheiselleni. Nyt tavoitteena on pitempi junamatka etelään, kunhan korona helpottaa.
Onko muita, jotka nauttivat tästä säästämisen palapelistä?
Kommentit (71)
Kyllä. Itselläni mm. pullojen keruu ihan himo hommaa. Sitten on näitä ihmisiä, jotka heittää palautuspullotkin(!) roskiin. Sitten valitetaan rahanpuutetta. Pullot kierrättämällä ja niitä keräilemällä voi säästää vuodessa satoja tai jopa tuhansia euroja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ihmiset osaa enää säästää. Talousasioita pitäisi opettaa ihan ala-asteelta. Moni tuntee ihan fyysistä kipua, jos pitää pidättäytyä ostamasta jotain ns. kivaa.
Suomessa jaetaan tukea ihan liikaa, eikä opeteta ihmisiä itse selviytymään arjesta. Toki on niitä velkaantuneita joita pitäisi auttaa. Esim. lapsiperheitä osin.
Mutta on viisaampaa "opettaa kalastamaan kuin antaa kalaa".
Me työssäkäyvät maksamme näiden ylivelkaantuneidenkin elämän.Oletko ajatellut, etteivät kaikki edes halua säästää? Elämä on lyhyt ja sitä on turha kituuttaa jossain kylmässä torpassa vanhentunutta leipää järsien. Tuskinpa se tilillä makaava miljoona euroa haudassa paljon ilahduttaa.
En tietenkään tarkoita, että pitäisi ylivelkaantua ja törsätä, mutta kyllä minä ainakin haluan elää hyvää elämää enkä pihistellä joka asiasta.
Itselleni ei ainakaan säästäminen tarkoita kylmässä torpassa istumista, todellakaan. Säästöä tehdään niistä mistä se on järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Täällä. Ihan noin intohimoinen en ole. Mutta saan suurta tyydytystä kun pankkitilin saldo kasvaa ja kasvaa.
Harmittaa ettei enää ole käteistä, koska ei voi pitää rahaa purkissa. Lapsena oli kivaa katsella kun purkki täyttyi rahasta. Ja halusin nimenomaan lasipurkin enkä säästöpossua.
Ai kitsastelukin on sairaus joka alkaa jo lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä. Ihan noin intohimoinen en ole. Mutta saan suurta tyydytystä kun pankkitilin saldo kasvaa ja kasvaa.
Harmittaa ettei enää ole käteistä, koska ei voi pitää rahaa purkissa. Lapsena oli kivaa katsella kun purkki täyttyi rahasta. Ja halusin nimenomaan lasipurkin enkä säästöpossua.Ai kitsastelukin on sairaus joka alkaa jo lapsena.
Älä tule tänne narisemaan ja hyvää ketjua pilaamaan.
En todellakaan nauti vaan säästäminen on pelkoa tulevasta. Jos en säästä, näenkö jonain päivänä nälkää kun en enää työllisty….jne.
Nyt olen hyvätuloinen mutta se tuskin jatkuu eläkkeelle asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Itselläni mm. pullojen keruu ihan himo hommaa. Sitten on näitä ihmisiä, jotka heittää palautuspullotkin(!) roskiin. Sitten valitetaan rahanpuutetta. Pullot kierrättämällä ja niitä keräilemällä voi säästää vuodessa satoja tai jopa tuhansia euroja!
Ei nyt tuhansia euroja, silloin kannattaa olla ostamatta niin säästää enemmän.
Minä minä minä!
Vältän auton käyttöä viimeiseen asti, pakko sellainen kuitenkin on olla monilapsisessa perheessä. Itse pyöräilen työmatkat -20 asteen pakkasillakin ja vain iloitsen bensan ja luonnonvarojen säästöstä.
Teen aina selkeät ruokalistat. Itsetehtyä hernekeittoa joka torstai. Aamulla ja illalla syödään puuroa, marjoilla ja raejuustolla. Keittoja ym ravitsevia ja edullisia ruokia suosin. Ei uuniruokia kuin harvoin, uunin lämmittäminen maksaa!
Käytetään taloyhtiön lenkkisaunaa. Lapset ei erityisemmin välitä saunomisesta ja aikuiset pärjää ilmaisella lenkkisaunalla näin kalliilla sähkönhinnalla.
Asutaan pienessä asunnossa. Asuntolaina oli maksettu pois alle 10 vuodessa. Ei autolainaa tai muutakaan.
Noin 10 vuoden päästä on tarkoitus ainakin keventää työntekoa ratkaisesvasti, ellei sitten jäädä kokonaan pois työelämästä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut koko elämäni köyhä ja pienituloinen mm. sairauksista johtuvan työkyvyttömyyden takia. Siksi myös tarkastelen kuluttamista ja tuotteiden ja palveluiden hintoja eri näkökulmasta kuin keski- tai hyvätuloiset.
Moni tuote ja palvelu näyttäytyy minulle kalliina esim. kahviloiden ja ruokaravintoloiden hintataso, kampaamopalveluiden hinnat, ulkomaan- ja kotimaanmatkojen hinnat. Mietin mitä voin ostaa vaikkapa yhden hotelliyön hinnalla, jotakin josta on enemmän iloa arjessani.
Säästeliäisyydestä on tullut minulle käytännönsyistä elämäntapa. Minun on pakko olla säästäväinen, se ei ole valinta.
Turvallisuuden tunne ja nautinto, kun hankkii säästöillään jotain haluamaansa, pitäisi olla jotakuinkin balanssissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain perintönä pienen pesämunan (30.000e) ja ennestään oli säästöjä 17.000e, lähinnä myin irtaimistoa pois ja pistin nuo rahat jemmaan. Nyt kun vajaa 40v on tuollainen pesämuna työttömänä (työmarkkinatuki + osa-aikatyö, näistä tulot vajaa 900e/kk netto), olen innostunut säästämisestä ja rahaa säästyy ihan itsestään kuukaudesta riippuen 200-300e. Syön terveellistä kasvisruokaa, herkuttelen kerran viikossa ja tilaan ulkoa myös ruokaa. Eniten rahaa menee ehkäpä koiriin tällä hetkellä, niiden ruuasta ja tarpeista en pihistele. Ja itseäni hemmottelen hiuspidennyksillä ja ripsihuolloilla silloin kun huvittaa. Elän niin ettei säästöihin tarvitse sortua vaan elän tulojeni mukaan, yllättän hyvin ne riittävät. Asumme puolisoni kanssa vaatimattomasti velattomassa rivarikolmiossa. Olen iloinen että tajusin säästämisen tärkeyden vaikkakin turhan myöhään mutta parempi nyt kuin ei koskaan. Ennen pistin menemään kaiken mikä tuli ja tili oli aina nollilla ja velkaa joka puolelle. Ei se ole elämää, jossain vaiheessa ihmisen on päästävä velattomaan elämään tai edes siihen että on se velaton koti turvana.
Tykkään jollain tasolla säästää. Tunnen tyydytystä, jos saan tarvitsemani tuotteen alennuksella. Nykyisin osaan ostaa vain tarpeeseen, ja siitä taidosta olen hyvin tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se että ostat jotain halvemmalla kuin joku toinen ole säästämistä. Se on yhä edelleen kuluttamista, vaikka kulutatkin vähemmän kuin joku toinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut koko elämäni köyhä ja pienituloinen mm. sairauksista johtuvan työkyvyttömyyden takia. Siksi myös tarkastelen kuluttamista ja tuotteiden ja palveluiden hintoja eri näkökulmasta kuin keski- tai hyvätuloiset.
Moni tuote ja palvelu näyttäytyy minulle kalliina esim. kahviloiden ja ruokaravintoloiden hintataso, kampaamopalveluiden hinnat, ulkomaan- ja kotimaanmatkojen hinnat. Mietin mitä voin ostaa vaikkapa yhden hotelliyön hinnalla, jotakin josta on enemmän iloa arjessani.
Säästeliäisyydestä on tullut minulle käytännönsyistä elämäntapa. Minun on pakko olla säästäväinen, se ei ole valinta.
Arvostan. Sinunlaiseni ovat samalla myös todellisia ympäristönsuojelijoita. Eivät he, jotka melskaavat ja istuvat kaduilla ja jättää sotkuvuoren taakseen. Ihmisen todelliset arvot näkyvät käyttäytymisessä, ei puheissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihailen ihmisiä joiden intohimo tai harrastus on joku sellainen asia, jota yleensä pidetään ikävänä. Just että säästäminen on kiva haaste tai siivoamalla saa kätevästi nollattua pään. Toi olisi niin kätevää, kun elämässä olisi vähemmän ikäviä velvollisuuksia.
Tosin uskon, että tuohon voi myös osittain oppia. Muistan pienenä, kun pidin hampaiden pesua ajanhukkana. Tai olihan se tärkeää, mutta se vie kuitenkin yllättävän paljon aikaa elämästä. Nykyään mä pidän hampaiden pesusta ja puhdistan hammasvälit ja pesen hampaat huolellisesti aamuin illoin.
Ei parhaan hinnan etsiminen kaupoista ole KILPAILUTTAMISTA niinkuin täällä monet näyttävät luulevan. Kilpailuttaminen on sitä että PYYDÄT itse tarjousta.
Minulle tuli ensimmäinen sijoitusasunto vahingossa, kun en saanut sitä myytyä.
Työkaveri oli asuntoa vailla ja ehdotti muuttaa siihen.
Nyt asuntoja on toistakymmentä.
Meillä on erikseen sijoitusneuvoja, joka auttaa.
En osaa tuhlata.
Matkustamme vain turistiluokassa, ostan punalaputettuja, jos näen jne
Vierailija kirjoitti:
Ei se että ostat jotain halvemmalla kuin joku toinen ole säästämistä. Se on yhä edelleen kuluttamista, vaikka kulutatkin vähemmän kuin joku toinen.
Kyllä minusta jos plussakortta näyttämällä saa 20 euroa alennusta ja käyttää sen hyödyn, se on säästämistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Itselläni mm. pullojen keruu ihan himo hommaa. Sitten on näitä ihmisiä, jotka heittää palautuspullotkin(!) roskiin. Sitten valitetaan rahanpuutetta. Pullot kierrättämällä ja niitä keräilemällä voi säästää vuodessa satoja tai jopa tuhansia euroja!
Itse kerään pullot ja tölkit lenkkeillessäni. Tulee samalla liikuttua ja siivottua ympäristöä. Täällä kylillä on myös tapana, että kerätään kassi täyteen tölkkejä ja jätetään kassi jonnekin näkyvään paikkaan. Näin joku toinen saa palauttaessaan tölkit kauppaan palautusrahat itselleen. Itse annan joskus keräämäni tölkit yhdelle vanhalle miehelle. Tiedän että hän tarvitsee nekin rahat elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse harrastan myös kilpailutusta ahkerasti. Ruokaa en niinkään kauppojen välillä kilpailuta mutta kaikki muu sitten.
Äskettäin isäni halusi ihan kaupasta ostaa turvakaukalon tulevalle vauvalle. Ei suostunut että tilataan netistä vaan fyysiseen kauppaan oli mentävä ja kaupungissani nämä lastentarvikeliikkeet ovat vähissä. Kunnon kilpailutusta kauppojen välillä ei pysty tekemään. Teki itselleni tiukkaa olla kilpailuttamatta kyseistä kaukaloa, yleensähän netistä tilaamalla saa loppujen lopuksi halvemmalla. Nyt jälkeen päin en halua edes katsoa hintoja ja miettiä mitä (isäni) olisi voinut säästää.Se säästäväinen esteetikko
Isällesi sen fyysisen tuotteen antaminen on tuottanut enemmän mielihyvää mitä kympin, parin säästäminen. Anna hänen nauttia siitä tunteesta.
Itse harrastan myös kilpailutusta ahkerasti. Ruokaa en niinkään kauppojen välillä kilpailuta mutta kaikki muu sitten.
Äskettäin isäni halusi ihan kaupasta ostaa turvakaukalon tulevalle vauvalle. Ei suostunut että tilataan netistä vaan fyysiseen kauppaan oli mentävä ja kaupungissani nämä lastentarvikeliikkeet ovat vähissä. Kunnon kilpailutusta kauppojen välillä ei pysty tekemään. Teki itselleni tiukkaa olla kilpailuttamatta kyseistä kaukaloa, yleensähän netistä tilaamalla saa loppujen lopuksi halvemmalla. Nyt jälkeen päin en halua edes katsoa hintoja ja miettiä mitä (isäni) olisi voinut säästää.
Se säästäväinen esteetikko