Meista jokainen joutuu joskus kuolleena arkkuun ja maahan. Kamalaa. Kuolema ahdistaa minua. Ikaa 30 v. Taitaa olla 30 v. kriisi. Aika menee niin akkia ://

elämän, ja ennen kaikkea, toivottavasti mieheni ja lapseni elävät piiiiitkän elämän :))











Ap

Menee ohi muutamassa vuodessa, riippuen siitä, miten omat vanhempasi tai isovanhempasi ovat poistumassa tästä maailmasta. Kun saat sitä vastuunottoa itse elämästäsi ja tärkeäksi tulee saada aikaan jotain tärkeää täällä tepastellessa, niin sitten se taas vie kaiken huomion.

Mutta siksi koitankin elää kun viimestä päivää. Tänään just laitoin uudet verhot ikkunaan ja mietin että kukakohan nämäkin verhot viikkaa kun itse kuolen, missä ne verhot on 80 vuoden päästä (jos enää olemassa, mutta tajusitte ehkä pointin).

kun silmä sumenee

ja korvat menee lukkoon

nenä kylmenee ja leuka tutisee

ja poski kuihtuu

ja huulet mutisee



Hiukset kangistuu

ja kätesi vapisee

jalka puutuu

ja silloin tulevat ovellesi paarinkantajat



Ja minä menen vuoteesta lattialle

lattialta liinaan

liinasta paareille

paareilta kuoppaan

ja sinne jään, sinne jään.



Silloin miehen nenä kattoon yltää,

eikä maailma tunnu miltään.

kun miehen nenä kattoon yltää,

ei maailma tunnu miltään.



-Anselm Hollo-

jos uskot jumalaan, niin sittenhän pääset johonkin parempaan. Se on vaan tyhjä kuori siellä maassa. (Kyllä muakin silti kammottaa.)

vastauksista.







Ap