Lue keskustelun säännöt.
Onko sinkkuus noloa? Onko pitkä sinkkuaika merkki siitä, että ihmisessä on jokin vika?
30.12.2021 |
Vai kertooko sinkkuus itse asiassa siitä, että viisaasti odottaa sitä ihmistä, joka osaa ottaa vastuuta ja kykenee vastavuoroiseen dynamiikkaan? Luottaa siis sanontaan: "hyvää kannattaa odottaa."
Kommentit (127)
No ei ole noloa. Kivempi elää yksin, kuin huonon valinnan kanssa. Sinkkuudessa kivointa on vapaus,voit kotiin tultua kellahtaa sohvalle kahvikupposen kanssa ja nauttia omasta rauhastasi. Tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa, ei tarvitse vääntää kenenkään kanssa. Parisuhteessa kivointa on toisen seura, kainalo,pusut. Voi lähteä yhdessä kauppaan,reissuun, on juttukaveria, elokuvaseuraa, apua muutenkin. Ei ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, kemiat vaan ei ole kohdanneet. Hyvän elämänkumppanin löytäminen on tuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen seurustellut ns. aina, teinistä asti. Nykyinen suhde yli kymmenen vuotta, sinkkuna en oikeastaan ole ollut koskaan.
Olisi ollut järkevämpää olla pitkään sinkku, opetella elämään itsenäisesti ja tehdä itsensä kanssa töitä, tutustua itseensä ja pariutua vasta sitten, jos edes sellaista kaipaa. En minä nyt kadu mitään, mutta moni asia on sellainen jota ei tekisi uudelleen, ja tämä on yksi niistä isoimmista.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Parhaimpia ovat koulutetut sinkkumiehet. Ne kun saisi naisen kuin naisen halutessaan, mutta eivät kelpuuta ketä tahansa eivätkä ole läheisriippuvaisia. Sellainen mies kannattaa ottaa itselleen, jos sinä niille edes ylipäätänsä kelpaat.
Muistetaanpa kuitenkin Yli laudalla ja täällä ihmetelty tapaus, joka jääköön nyt nimeltä mainitsemattomaksi, jotta tätäkin viestiketjua ei poistettaisi. Akateeminen, kilpaurheileva, talollinen, karismaattinen mies, joka ei ollut koskaan seurustellut, eikä saanut Tinderissä yhtään matchia. Ei todellakaan saanut naista halutessaan, kun kasvojen ulkonäkö ei kelvannut ja sopiviin sosiaalisiin piireihin ei kuuluttu.
Kaikki muu voi pitää paikkaansa, mutta karismaattista en usko. Karismaattinen voi olla vaikka mikä rahaton peruna, ja silti hurmata ihmisiä ihan vain läsnäolollaan.
Olen ollut sinkku aina reilu parikymppiseksi. Sitten olin suhteessa lähes nelikymppiseksi. Sen jälkeen taas sinkkuna vain. Molemmissa on puolensa, mutta onhan tämä sinkkuus mukavaa. Ainakin, jos on jo kokenut riittävästi parisuhdetta.
Ihan just mietin, miten kellekään voisi kelvata nelikymppinen mummo, joka miettii nukkumaanmenoa ennen klo 21 ja ei ole ikinä käynytkään tinderissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lyhyetkin pyrähdykset naisseurassa tekee selväksi, ettei siinä vakituisesti pää kestäisi.
"hyvää kannattaa odottaa."
Kannattaa, mutta vain jos hyvää on tiedossa. Lakkautetulla linja-autopysäkillä odottaminen ei auta, jos tavoite on vielä joskus matkustaa linja-autolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kertoa tai olla kertomatta. Itsellä taustalla vaikeat traumat ja mt-ongelmat. Sitä en ymmärrä, mitä noloa sinkkuudessa olisi.
Parisuhteessa olevat eivät vaikuta olevan onnellisia ja eroavat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakohtaisella kokemuksella sanon, että ei ikisinkkuus kerro mitään siitä että ihmisessä olisi lähtökohtaisesti ollut jotain vialla parisuhdemielessä, mutta tämä ikisinkkuus kyllä vaikuttaa ajan kanssa niin, ettei sitä enää oikein ole annettavaa toiselle. Silti ainakaan itselle tämä ikisinkkuus ei kuitenkaan ole se oma tai luonteva tapa elää vaan toista ihmisistä kaipaa silti vierelle.
Sitä ei enää ole se sama ihminen vaikka tokihan sitä jokainen iän myötä muuttuu siviilisäädystään huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole noloa. Kivempi elää yksin, kuin huonon valinnan kanssa. Sinkkuudessa kivointa on vapaus,voit kotiin tultua kellahtaa sohvalle kahvikupposen kanssa ja nauttia omasta rauhastasi. Tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa, ei tarvitse vääntää kenenkään kanssa. Parisuhteessa kivointa on toisen seura, kainalo,pusut. Voi lähteä yhdessä kauppaan,reissuun, on juttukaveria, elokuvaseuraa, apua muutenkin. Ei ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, kemiat vaan ei ole kohdanneet. Hyvän elämänkumppanin löytäminen on tuuria.
Minusta on erikoista, että tosi moni (iki)sinkku vetoaa siihen kuinka kurjaa parisuhteessa eläminen on ollut ja kuinka ihanaa on kun voi olla oma itsensä yksin eläessä.
Eihän sitä silloin ole ollut hyvässä/itselle sopivassa parisuhteessa jos siinä ei ole voinut olla oma itsensä ja tehdä niitä asioita mitkä huvittaa ja koska huvittaa. Itse olen elänyt hyvässä parisuhteessa jossa meistä kumpikin tykkäsi samankaltaisista asioista ja elämäntavat sekä elämänrytmi osui mainiosti yksiin eikä kumpikaan esittänyt yhtään mitään.
Huonostakin suhteesta on kokemusta ja sehän on aivan hirmuisen hankalaa elämää vaikka toisessa ei mitään vikaa tai väkivaltaisuutta olisikaan. Se hyvä suhde tosiaan vaatii tuuriakin ja ihan liian moni taitaa tyytyä siihen huonoon, ettei vaan olisi yksin. Sitten ne huonot kokemukset tietenkin jättää jälkensä ja pahimmillaan sitä ajatteleekin ettei hyvää suhdetta ole olemassakaan tai ettei itse ole parisuhdeihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole noloa. Kivempi elää yksin, kuin huonon valinnan kanssa. Sinkkuudessa kivointa on vapaus,voit kotiin tultua kellahtaa sohvalle kahvikupposen kanssa ja nauttia omasta rauhastasi. Tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa, ei tarvitse vääntää kenenkään kanssa. Parisuhteessa kivointa on toisen seura, kainalo,pusut. Voi lähteä yhdessä kauppaan,reissuun, on juttukaveria, elokuvaseuraa, apua muutenkin. Ei ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, kemiat vaan ei ole kohdanneet. Hyvän elämänkumppanin löytäminen on tuuria.
Minusta on erikoista, että tosi moni (iki)sinkku vetoaa siihen kuinka kurjaa parisuhteessa eläminen on ollut ja kuinka ihanaa on kun voi olla oma itsensä yksin eläessä.
Eihän sitä silloin ole ollut hyvässä/itselle sopivassa parisuhteessa jos siinä ei ole voinut olla oma itsensä ja tehdä niitä asioita mitkä huvitt
Mitä erikoista siinä on? Jos ei ole kokemusta kuin huonosta suhteesta, siitähän sitä silloin kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole noloa. Kivempi elää yksin, kuin huonon valinnan kanssa. Sinkkuudessa kivointa on vapaus,voit kotiin tultua kellahtaa sohvalle kahvikupposen kanssa ja nauttia omasta rauhastasi. Tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa, ei tarvitse vääntää kenenkään kanssa. Parisuhteessa kivointa on toisen seura, kainalo,pusut. Voi lähteä yhdessä kauppaan,reissuun, on juttukaveria, elokuvaseuraa, apua muutenkin. Ei ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, kemiat vaan ei ole kohdanneet. Hyvän elämänkumppanin löytäminen on tuuria.
Minusta on erikoista, että tosi moni (iki)sinkku vetoaa siihen kuinka kurjaa parisuhteessa eläminen on ollut ja kuinka ihanaa on kun voi olla oma itsensä yksin eläessä.
Eihän sitä silloin ole ollut hyvässä/itselle sopivassa parisuhteessa jos siinä ei ole voinut olla oma itsensä ja tehdä niitä asioita mitkä huvitt
Ei voi olla ikisinkku, jos on koskaan seurustellut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nautin ihmisten järkyttyneistä reaktioista kun kerron etten ole koskaan seurustellut.
M49
Oon vähä kade. Pari kertaa itse seurustellut ja ei ollu hääviä. Mut ikisinkun ylväs identiteetti menetetty. No voin järkyttää muita kuitenkin sillä että en deittaa enkä halua lapsia. Mut toi sun saavutus olis kyllä arvokkaampi ja aiheuttais suuremmat järkytykset etenkin kun olen kauniiksi kehuttu nainen.
En halua olla parisuhteessa,
riittääkö vastaukseksi yksinkertainen ap?
No ei ole merkki. Ei minuakaan kukaan ole kotoa tullut hakemaan, vaikka täällä avosylin oon!
Miehillä normaalia.
Naisilla epänormaalia.
Koska miesten on vaikeampi saada nainen, niin vapaaehtoisesti sinkut miehet ovat ihan normaaleita.
Vapaaehtoisesti sinkut naiset ovat miesvihaajia.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on yksi hailee onko mies korkeasti koulutettu vai ei. Tärkeämpää on, millaiset tunnetaidot miehellä on ja kykeneekö hän vastavuoroiseen suhteeseen.
Olen tapaillut joitakin korkeasti koulutettuja - ja ovat jääneet tapailuiksi. Nämä miehet luulevat, että koska ovat koulutettuja ja suht hyvännäköisiä, ovat ihmeellisiä kultakimpaleita. Väärin. Yleensä näistä miehistä paistaa omahyväisyys ja itsekkyys läpi, eivätkä ole valmiita kehittymään ja kasvamaan.
Miten heidän pitäisi kehittyä ja kasvaa? Muuttua sellaiseksi kun sinä haluat? Paljon tyhjiä sanoja ilman merkitystä
Kyselin just mieheltä miksi hän on ollut sinkkuna yli 10v, ettei mitään juttua ole ollut. Ei osannut vastata.
No, minutkin hän on haukkunut moneen otteeseen, en ole tarpeeksi super_nainen, en tarpeeksi kaunis, nuori enkä laiha. Suhteeseen kai päädyttiin koska tyrkytin itseäni...
Mutta siis joo, sanoisin että vikaa on. Yhä vahtaa ja keräilee niitä nuoria naisia kavereiksi somessa.
Niin minäkin. Sinkussa, joka (esim. biologisen kellon tikittäessä) etsii epätoivoisesti kumppania, eikä silti löydä, on jotain vikaa.