Lue keskustelun säännöt.
Sveitsissä ihmetellään Suomen koulujen maineen menetystä: ”Pisa-mestari putosi valtaistuimelta”
30.12.2021 |
Kiitokset Sanni Grahn-Laasoselle ja kokoomukselle!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c17474e7-790c-4d90-9716-f03d2eab3d3e
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Üllatus!
Ai Jossain Tuupovaaran tai Savukosken korpikylillä jossa yhdeksäsluokkalainen häthätää tuntee numerot ja kirjaimet, mutta tavallisen sanomalehden lukeminen ei onnistu ja matematiikka on suuri mysteeri.
Siellähän ne nyt melkein parhaiten oppii, kun ei ole kulttuurillisia ongelmatapauksia, vasemmistopaskaa ja muuta häiriötekijää opiskelussa.
Toisaalta geenit on vuosisatojen ajan jalostuneet sillä periaatteella, että kyliltä on lähtenyt ihan jokainen joka on pystynyt. Jäljelle on jääneet ainoastaan heikoin aines, joka sitten lisääntynyt keskenään. Noilla savukoskilla erityisoppilas on sellainen, joka ei tarvitse erityistukitoimia päästäkseen peruskoulusta läpi. Been there, done that.
Itse olen maalaiskoulusta ponnistanut maailmalle ja insinööritason hommiin. Omasta luokastani kaikki (elossa olevat) ovat elämässään pärjänneet hyvin vaikka esim. lukiota eivät käyneet. Ovat suurin osa eri alan yrittäjiä mm. hieronta, autoilu, maatalous, metalli ja monenlaista. Eivät ole todellakaan heikointa ainesta.
Ai omat lapsesi ovat siellä maalaiskoulussa? Itsekin olen syrjäkylältä kotoisin eikä sen kylän koulussa ole käynyt omista kavereistani kuin yhden täysjärkisen lapset. En tiedä miksi hän jäi kylille, vaikka on aivan normaalijärkinen. Lukioluokaltani yksikään ei jäänyt paikkakunnalle. Ehkä syrjäkylissäkin on eroja, itse olen Itä-Suomesta kotoisin.
Ja vaikka nämä maatalousyrittäjät, postinkantajat ja hierojat ovat varmasti aivan yhteiskuntakelpoisia, ei heidän lastensa koulumenestys todennäköisesti ole paljon parempi kuin heidän omansakaan aikanaan oli. Opettajille on taatusti ammatillista haastetta noilla alueilla.
Lisään, että ei siellä ole enää lukiotakaan, koska ei sinne ole menijöitä. Väestön määrä muutenkin vähentynyt huomattavasti. Kokonaisuutena huonot oppimistulokset johtuvat siitä, että oppilailta ei enää vaadita mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesari uutisoi jo vuosia sitten, että haittamuuttajien jälkeläiset romahduttavat Pisa - tulokset ja tänä vuonnahan oli uutinen kun sama populaatio ei opi edes suomea vaan puhuu "varissuomea" (Varissuon lähiö Turku), "itissuomea" (Itäkeskuksen lähiö Hki) jne.
Kaikista huonoimmat tulokset on itäsuomalaisilla pojilla.
Olet yksinkertaisesti erittäin väärässä su va kkí bítch .
M aaha n muu ttajien ja kant av ä estön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin
https://yle.fi/uutiset/3-11431717
Sitten kun ottaa huomioon vielä tämän: Tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia paremmat numerot koulutodistuksiinsa, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin 9-luokkalaisten kansallisessa tasokokeessa saamia tuloksia lasten todistusnumeroihin.
Sama ilmiö havaittiin myös ulk oma alaista ustai silla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Üllatus!
Ai Jossain Tuupovaaran tai Savukosken korpikylillä jossa yhdeksäsluokkalainen häthätää tuntee numerot ja kirjaimet, mutta tavallisen sanomalehden lukeminen ei onnistu ja matematiikka on suuri mysteeri.
Siellähän ne nyt melkein parhaiten oppii, kun ei ole kulttuurillisia ongelmatapauksia, vasemmistopaskaa ja muuta häiriötekijää opiskelussa.
Toisaalta geenit on vuosisatojen ajan jalostuneet sillä periaatteella, että kyliltä on lähtenyt ihan jokainen joka on pystynyt. Jäljelle on jääneet ainoastaan heikoin aines, joka sitten lisääntynyt keskenään. Noilla savukoskilla erityisoppilas on sellainen, joka ei tarvitse erityistukitoimia päästäkseen peruskoulusta läpi. Been there, done that.
Itse olen maalaiskoulusta ponnistanut maailmalle ja insinööritason hommiin. Omasta luokastani kaikki (elossa olevat) ovat elämässään pärjänneet hyvin vaikka esim. lukiota eivät käyneet. Ovat suurin osa eri alan yrittäjiä mm. hieronta, autoilu, maatalous, metalli ja monenlaista. Eivät ole todellakaan heikointa ainesta.
Ai omat lapsesi ovat siellä maalaiskoulussa? Itsekin olen syrjäkylältä kotoisin eikä sen kylän koulussa ole käynyt omista kavereistani kuin yhden täysjärkisen lapset. En tiedä miksi hän jäi kylille, vaikka on aivan normaalijärkinen. Lukioluokaltani yksikään ei jäänyt paikkakunnalle. Ehkä syrjäkylissäkin on eroja, itse olen Itä-Suomesta kotoisin.
Ja vaikka nämä maatalousyrittäjät, postinkantajat ja hierojat ovat varmasti aivan yhteiskuntakelpoisia, ei heidän lastensa koulumenestys todennäköisesti ole paljon parempi kuin heidän omansakaan aikanaan oli. Opettajille on taatusti ammatillista haastetta noilla alueilla.
Juu, minä olen Länsi-Suomesta. Meillä kyllä jää ihan hyvinkin koulutettuja paikkakunnalle perheineen. Perustavat yrityksen tai pääsevät töihin alueen yritykseen, joissa on tarpeeksi korkeatasoisia työpaikkoja.
Itse teen etänä Etelä-Suomeen hommia ja lapset ovat saman kyläkoulun käyneet ja tulossa on pari insinööriä ja kolmas miettii psykologian opiskeluita nyt.
Hyvät kyläkoulut täällä on olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa opettavana (tosin vain sivutoimisesti, koska olen tutkija) totean, että peruskoulun ja lukion "kehittämisen" tulokset näkyvät jo nyt. Yliopistoihin tulee - pääsee - nuoria, joiden on vaikea lukea omatoimisesti tenttikirjoja ja jotka tarvitsevat sen tueksi lukupiirin. Sellaisen järjestäminen vaatii tietysti resursseja. Myös kirjoittaminen eli ihan oman äidinkielen hallinta on yhä useammalle nuorelle työlästä. Lahjakkaimmillakin saattavat olla ihan perustavaa laatua olevat oikeinkirjoitussäännöt hukassa, ja sama koskee tyylitajua, kun yrittävät kirjoittaa esseen tai tutkielman puhekielisiä ilmauksia viljellen. Pahin ongelma tuntuu olevan keskittymiskyvyssä: sitä ei monella enää ole. Ihan perustellusti voisi Suomen koululaitos tehdä hallitun peruutusliikkeen ja palauttaa aikaisempia käytäntöjä.
Näkyy jo ammatikseen kirjoittavien tuotoksissa. Uutistekstit ovat täynnä ilmaisuja pistää kun tarkoitetaan laittaa tai panna, tippua kun tarkoitetaan pudota, keritään kun tarkoitetaan ehtiä ym. Asiateksteissä nykyään myös ruvetaan ja paras viime aikoina nähty ilmaisu oli että jotain oli maailman eniten.
Ammatikseen kirjoittavat kirjoittavat hyvin usein tähän tapaan: "Miehen kimppuun hyökättiin, mies onnistui suojata itseään.", "Mies ei pysty kertoa...", "Nainen ei pysty puhua..."
Seuraavaksi nuo "ammattilaiset" varmasti alkavat käyttämään, "ketää" kun pitäisi kirjoittaa "kuka".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Üllatus!
Ai Jossain Tuupovaaran tai Savukosken korpikylillä jossa yhdeksäsluokkalainen häthätää tuntee numerot ja kirjaimet, mutta tavallisen sanomalehden lukeminen ei onnistu ja matematiikka on suuri mysteeri.
Siellähän ne nyt melkein parhaiten oppii, kun ei ole kulttuurillisia ongelmatapauksia, vasemmistopaskaa ja muuta häiriötekijää opiskelussa.
Toisaalta geenit on vuosisatojen ajan jalostuneet sillä periaatteella, että kyliltä on lähtenyt ihan jokainen joka on pystynyt. Jäljelle on jääneet ainoastaan heikoin aines, joka sitten lisääntynyt keskenään. Noilla savukoskilla erityisoppilas on sellainen, joka ei tarvitse erityistukitoimia päästäkseen peruskoulusta läpi. Been there, done that.
Itse olen maalaiskoulusta ponnistanut maailmalle ja insinööritason hommiin. Omasta luokastani kaikki (elossa olevat) ovat elämässään pärjänneet hyvin vaikka esim. lukiota eivät käyneet. Ovat suurin osa eri alan yrittäjiä mm. hieronta, autoilu, maatalous, metalli ja monenlaista. Eivät ole todellakaan heikointa ainesta.
Ai omat lapsesi ovat siellä maalaiskoulussa? Itsekin olen syrjäkylältä kotoisin eikä sen kylän koulussa ole käynyt omista kavereistani kuin yhden täysjärkisen lapset. En tiedä miksi hän jäi kylille, vaikka on aivan normaalijärkinen. Lukioluokaltani yksikään ei jäänyt paikkakunnalle. Ehkä syrjäkylissäkin on eroja, itse olen Itä-Suomesta kotoisin.
Ja vaikka nämä maatalousyrittäjät, postinkantajat ja hierojat ovat varmasti aivan yhteiskuntakelpoisia, ei heidän lastensa koulumenestys todennäköisesti ole paljon parempi kuin heidän omansakaan aikanaan oli. Opettajille on taatusti ammatillista haastetta noilla alueilla.
Juu, minä olen Länsi-Suomesta. Meillä kyllä jää ihan hyvinkin koulutettuja paikkakunnalle perheineen. Perustavat yrityksen tai pääsevät töihin alueen yritykseen, joissa on tarpeeksi korkeatasoisia työpaikkoja.
Itse teen etänä Etelä-Suomeen hommia ja lapset ovat saman kyläkoulun käyneet ja tulossa on pari insinööriä ja kolmas miettii psykologian opiskeluita nyt.
Hyvät kyläkoulut täällä on olleet.
siis, alueen yrityksiin...
Joku on kyllä pahasti pielessä kun vuonna 2021 Suomessa on vähemmän koululaisia kuin koskaan, samalla myös enemmän resursseja kuin koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiekkatummelit laskevat tasoa.
Ei pidä paikkaansa. Suomalaistaustaiset pojat laiskimpia.
Annas kun arvaat: Olet suomalainen nainen, kenties jopa opettaja?
Ei ole koskaan ollut kouluissa näin helpot ajat. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Joku on kyllä pahasti pielessä kun vuonna 2021 Suomessa on vähemmän koululaisia kuin koskaan, samalla myös enemmän resursseja kuin koskaan.
Naisten osuus opettajista vuonna 2019: 78%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä myös yksi opettajan (lukio) näkemys. Meille on syydetty kaikkea lisäduunia kokoajan, kunnat leikkaa koulutuksesta jne, niin moni meistä on myös laskenut omaa tekemisen tasoa aina kun reaalipalkka on tippunut (eli enemmän töitä samalla rahalla). Ilmoitetaan, että ensi vuonna tulee taas isommat ryhmät, ei ongelmaa, jätän kirjoitelman tekemättä, ai taas isompi ryhmä tulossa? Okei, kokeet pelkkää automaattisesti tarkistettua monivalintaa. Sama tapahtuu yläkoulussa. Tämä on myös vähän sellaista meidän opettajien niskurointia ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin että yhä tyhmem piä lapsia syntyy enemmän.
Kohta tuntuu siltä, että kaikilla lapsilla on jokin autismikirjo, tai sitten eriasteisia oppimisvaikeuksia.
Ja ylemmillä luokilla mt-ongelmat. Ja koulukiusaaminen.
Koulukiusaaminen tekee useiden lasten koulunkäynnistä helvettiä.
Kuri takaisin, tavalliset luokkahuoneet takaisin.
Kunnollinen erityisopetus takaisin.Miten muut voivat oppia, jos opettajan huomio menee melkein kokonaan erityslasten huomioimiseen ja opastukseen.
Myös opettajille on tullut lisää töitä kaikkien uusien muutosten takia.
Ja kuri. Kunnon järjestyksen luokissa ja kouluissa takaisin.
Tulin vain kertomaan, että minun lapseni, joka on autismin kirjolla, opiskelee normaaliluokalla ja keskiarvo oli lukuaineiden osalta 9.7 ed todistuksessa.
Albert Einsteinilla oli lievä autismi, tosin Einstein ei ollut mallioppilas. Elon Muskilla on lievä autismi. Lievä autismi parantaa keskittymiskykyä ja muutoinkin kognitiivinen suoritustaso lievästi autistisilla on keskimääräistä korkeampi.
Ongelma on vakavasti autistiset ihmiset, joita kulkee autismin kirjon nimikkeellä. Näillä oppilailla on valtavasti ongelmia.
Lievä autismi on positiivinen asia mitä oppimiseen tulee, kun taas vakava autismi on todella huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Üllatus!
Ai Jossain Tuupovaaran tai Savukosken korpikylillä jossa yhdeksäsluokkalainen häthätää tuntee numerot ja kirjaimet, mutta tavallisen sanomalehden lukeminen ei onnistu ja matematiikka on suuri mysteeri.
Siellähän ne nyt melkein parhaiten oppii, kun ei ole kulttuurillisia ongelmatapauksia, vasemmistopaskaa ja muuta häiriötekijää opiskelussa.
Toisaalta geenit on vuosisatojen ajan jalostuneet sillä periaatteella, että kyliltä on lähtenyt ihan jokainen joka on pystynyt. Jäljelle on jääneet ainoastaan heikoin aines, joka sitten lisääntynyt keskenään. Noilla savukoskilla erityisoppilas on sellainen, joka ei tarvitse erityistukitoimia päästäkseen peruskoulusta läpi. Been there, done that.
Onneksi sentään parempi aines tulee tilalle, semmoinen joka on harrastanut serkkuavioliittoja viimeiset ainakin tuhat vuotta.
Hyvin yksinkertaista. Suomalaisten oppilaiden koulu pärjäsi pisa testeissä. Af...ikka oli häntäpäässä, nyt se on tullut tänne ja me vajoamme. Kaikilla rintamilla, sivistyksessä, turvallisuudessa,..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin yksinkertaista. Suomalaisten oppilaiden koulu pärjäsi pisa testeissä. Af...ikka oli häntäpäässä, nyt se on tullut tänne ja me vajoamme. Kaikilla rintamilla, sivistyksessä, turvallisuudessa,..
Tutkimuksessa sanotaan selvästi:
Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa ma ahanmu uttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Esimerkiksi vuoden 2012 PISA-tuloksiin pohjautuvan tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä toisen polven ma ahanmu uttajien matematiikan osaaminen on kaksi vuotta kantasuomalaisia peruskoululaisia jäljessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa opettavana (tosin vain sivutoimisesti, koska olen tutkija) totean, että peruskoulun ja lukion "kehittämisen" tulokset näkyvät jo nyt. Yliopistoihin tulee - pääsee - nuoria, joiden on vaikea lukea omatoimisesti tenttikirjoja ja jotka tarvitsevat sen tueksi lukupiirin. Sellaisen järjestäminen vaatii tietysti resursseja. Myös kirjoittaminen eli ihan oman äidinkielen hallinta on yhä useammalle nuorelle työlästä. Lahjakkaimmillakin saattavat olla ihan perustavaa laatua olevat oikeinkirjoitussäännöt hukassa, ja sama koskee tyylitajua, kun yrittävät kirjoittaa esseen tai tutkielman puhekielisiä ilmauksia viljellen. Pahin ongelma tuntuu olevan keskittymiskyvyssä: sitä ei monella enää ole. Ihan perustellusti voisi Suomen koululaitos tehdä hallitun peruutusliikkeen ja palauttaa aikaisempia käytäntöjä.
Näkyy jo ammatikseen kirjoittavien tuotoksissa. Uutistekstit ovat täynnä ilmaisuja pistää kun tarkoitetaan laittaa tai panna, tippua kun tarkoitetaan pudota, keritään kun tarkoitetaan ehtiä ym. Asiateksteissä nykyään myös ruvetaan ja paras viime aikoina nähty ilmaisu oli että jotain oli maailman eniten.
Ammatikseen kirjoittavat kirjoittavat hyvin usein tähän tapaan: "Miehen kimppuun hyökättiin, mies onnistui suojata itseään.", "Mies ei pysty kertoa...", "Nainen ei pysty puhua..."
Seuraavaksi nuo "ammattilaiset" varmasti alkavat käyttämään, "ketää" kun pitäisi kirjoittaa "kuka".
Aina laita uusi pulla uuni, kun vanha pulla ulos uuni. T. Abdi
Vierailija kirjoitti:
Tässä myös yksi opettajan (lukio) näkemys. Meille on syydetty kaikkea lisäduunia kokoajan, kunnat leikkaa koulutuksesta jne, niin moni meistä on myös laskenut omaa tekemisen tasoa aina kun reaalipalkka on tippunut (eli enemmän töitä samalla rahalla). Ilmoitetaan, että ensi vuonna tulee taas isommat ryhmät, ei ongelmaa, jätän kirjoitelman tekemättä, ai taas isompi ryhmä tulossa? Okei, kokeet pelkkää automaattisesti tarkistettua monivalintaa. Sama tapahtuu yläkoulussa. Tämä on myös vähän sellaista meidän opettajien niskurointia ja hyvä niin.
Jos tuollaista esiintyy, niin sympatiat lähtee täysin opettajien toiminnasta. Kyllä muillakin työpaikoilla ihmisille pistetään jatkuvasti lisää uusia tehtäviä ja työnkuva laajenee ilman että se näkyy palkassa.
Oman kokemuksen mukaan opettajissa on kahta ääripäätä ja välissä keskimääräinen joukko. Toinen ääripää vetää minimillä ja toinen ääripää tekee paljon enemmän kuin kukaan odottaa.
Johtuu ma.ujen määrän kasvusta. Tätähän ei saisi sanoa.
Suomessa alkaa olla yhtä paljon maahan muuttajien lapsia kuin muissa Pisa maissa. Tottakai se vaikuttaa, että osa otokseen sattuneista oppilaista ei osaa kunnolla suomea ja tästä johtuen muutkaan oppiaineet ei ole hallinnassa. Kyllä opettajat tietävät tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä myös yksi opettajan (lukio) näkemys. Meille on syydetty kaikkea lisäduunia kokoajan, kunnat leikkaa koulutuksesta jne, niin moni meistä on myös laskenut omaa tekemisen tasoa aina kun reaalipalkka on tippunut (eli enemmän töitä samalla rahalla). Ilmoitetaan, että ensi vuonna tulee taas isommat ryhmät, ei ongelmaa, jätän kirjoitelman tekemättä, ai taas isompi ryhmä tulossa? Okei, kokeet pelkkää automaattisesti tarkistettua monivalintaa. Sama tapahtuu yläkoulussa. Tämä on myös vähän sellaista meidän opettajien niskurointia ja hyvä niin.
Jos tuollaista esiintyy, niin sympatiat lähtee täysin opettajien toiminnasta. Kyllä muillakin työpaikoilla ihmisille pistetään jatkuvasti lisää uusia tehtäviä ja työnkuva laajenee ilman että se näkyy palkassa.
Oman kokemuksen mukaan opettajissa on kahta ääripäätä ja välissä keskimääräinen joukko. Toinen ääripää vetää minimillä ja toinen ääripää tekee paljon enemmän kuin kukaan odottaa.
Kyllä sellaista esiintyy, tottakai. Hulluahan se on ilmaiseksi vaan antaa enemmän ja enemmän itsestään. Miten muuten kunnat/sivistystoimi herää siihen että koulut on kriiseissä kuin sillä, että opetuksen tasoa lasketaan suorassa suhteessa siihen miten paljon palkatonta lisätyötä/ryhmäkokoja lisätään? Ei niitä kiinnosta meidän sanomiset, vasta se aina herättää kun oppismistulokset heikkenee.
Eikä minua sinun sympatia kiinnosta pätkääkään, sympatialla ei makseta asuntovelkaa tai ostoksia.
Ilmiöoppiminen, luokattomat koulut, kurin puute.. Kummallinen hihhulointi ei sovi lasten opetukseen. Itse olin koulussa silloin kun suomi oli PISA huipulla. Perinteisellä luokkaopetuksella oppi tehokkaasti ja tuli keskityttyä oleelliseen. Lisäksi puhelimet oli kielletty tunnilla.