Mies 29v + 1v miettii; menneisyydessä eläminen
Rupesin tässä miettimään, että kodissani elän ikään kuin menneessä ajassa. Minulla on hamsteri siksi, että se muistuttaa minua teini-iästä. En ikinä avaa tv:tä muusta syystä kuin pelatakseni 90-luvun puolivälin ja enintään 2000-luvun alun pelikonsoleilla ja keräilen vanhoja pelejä. Kun olen netissä, katselen koko ajan vanhoja peliohjelmia, vanhoihin peleihin liittyvää videomateriaalia ja vanhoja näytöspainimatseja.
Melkein kaikki nostalgiset muistot liittyvät lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen ja tulevaisuus on tavallaan olemassa vain sitä varten, että pystyn järjestelemään ja pohtimaan noita muistoja uudessa valossa viisastuessani, mutta uusia muistoja ei tule vanhojen, haalentuvien muistojen tilalle.
-Mies 29v + 1v-
Kommentit (19)
Työnsin juuri 0.33l Cocacola pullon takapuoleeni. - mies29 v + 1v-
Miksi et pysty hankkimaan uusia muistoja/
No voi huh huh! Ja vielä ihmettelet miksi et saa naisia? Ja vielä joku ihmettelee miksi luulosi naisista on niin omituisia? Jos kokemuksesi rajoittuu viime vuosituhannelle lapsuuteen, ei ole ihme että sinulla ei ole naisista mitään hajua.
Et sä enää tule nuoreksi.Miehisty äläkä uikuta.
Itse elän vähän samaan tapaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa monet asiat tuntuivat niin kovin erityisiltä. Nykyisessä elämässäni ei tunnu olevan eikä tapahtuvan mitään, mitä viitsisin myöhemmin muistella.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 22:25"]
Et sä enää tule nuoreksi.Miehisty äläkä uikuta.
[/quote]Ja mitenkäs minun pitäisi vielä miehistyä ja missä se uikutus on? Pitäisi sinun mieliksi tuntea jotenkin erilaisia tunteita ja katsoa salkkareita ja putousta, jotta olisi miehisyysmies? Pelata samoja pelejä kuin yläasteikäiset?
-Mies 29v + 1v-
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 22:23"]
No voi huh huh! Ja vielä ihmettelet miksi et saa naisia? Ja vielä joku ihmettelee miksi luulosi naisista on niin omituisia? Jos kokemuksesi rajoittuu viime vuosituhannelle lapsuuteen, ei ole ihme että sinulla ei ole naisista mitään hajua.
[/quote]Olen aktiivinen harrastuksissa ja olen muutenkin yhteiskunnassa mukana, mutta kotona ollessasi uppoudun taas menneisiin. Ei sellaisia ihmisiä ole, joiden kokemukset rajoittuisivat lapsuuteen, mutta lapsuus ja varhaisnuoruus on ihmisen rikkainta aikaa ja sen jälkeen uusia kokemuksia tulee vain vähän. Tämä on ihan tutkittu juttu.
-Mies 29v + 1v-
Muisteletko eri vuodenaikoina niihin liittyviä tapahtumia ja tunnelmia lapsuudesta ja nuoruudesta? Mitä erityisesti?
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 23:24"]
Muisteletko eri vuodenaikoina niihin liittyviä tapahtumia ja tunnelmia lapsuudesta ja nuoruudesta? Mitä erityisesti?
[/quote]Talveen liittyviä muistoja on vähän, kuten myös syksyyn. Muutamia kyllä on.
Monesti muistelen yhtä kaveriani, joka oli todella läheinen kanssani useamman vuoden. Muutamia vuosia sitten (ehkä 5 vuotta) yritin soittaa hänelle, mutta hänen äitinsä vastasi ja päätin puhelun heti. Viime vuonna taisin googlettaa hänet ja löysin kuvia hänestä aikuisena. En tiedä mitä sanoisin, jos näkisimme uudelleen. Luulen että hän välttelisi minua, koska yritin lämmitellä ystävyyttämme uudelleen teini-iän ollessa pitkällä ja se ei oikein onnistunut. Eräänä joulukuuna kävelimme vähän yhdessä metsätiellä ja annoin hänelle joululahjan, mutta hän ei antanut minulle mitään ja yhteydenpito vain loppui. Millekään muulle ihmiselle en ole päässyt uskoutumaan samalla tavalla, vaikka tunne-elämäni kehitys oli siinä iässä aika lailla vaiheessa luonnollisesti. Jotkut videopelit tuovat myös mieleen erään tytön, jonka kuvittelin lapsena olevan serkkuni, vaikka oikeasti hän ei ollut sukua minulle, vaan peruja setäni vaimon edellisestä avioliitosta. Olen nähnyt samaa naista pari kertaa aikuisena ja mietin, että olisi joskus kiva palata niihin tunnelmiin ja muistella niitä aikoja, vaikka hän ei niitä välttämättä edes muista. Nainen on samanikäinen kuin minä ja osittain tuollaisten muistojen takia olen kiinnostunut samaa ikäluokkaa olevista naisista; mitään muuta syytä ei ole.
Muistelen hieman myös muita kavereita ja aina kun pelaan nostalgisia vanhoja pelejä tai vaikka lueskelen niitä ohjekirjoja ja kansia, niin jollakin tavalla palaan niihin kesiin ja keväisiin ja vähän muihinkin vuodenaikoihin ja muistan ne ihmiset ja pienet tapahtumat.
Kesät vietän perinteisesti maaseudulla kylässä, jonka ympäristössä kaikki luokkakaverini asuivat. Nykyään edes samassa maakunnassa ei välttämättä enää asu ketään heistä ja minusta tuntuu oudolta ja välillä jotenkin ahdistavalta ja nololtakin pyöräillä siellä pitkin päivää, koska tuntuu kuin minä olisin jäänyt niihin samoihin ala-astetunnelmiin, vaikka asuvathan kaverieni vanhemmat edelleen siellä.
-Mies 29v + 1v-
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 08:01"]
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 07:34"]
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 07:23"]
Oletko ap masentunut? Menneisyyteen tarraaminen ei ole tervettä, koska joka päivä on mahdollisuus kehittyä ja kokea uutta. Olet jämähtänyt mukavuusalueellesi, joten elämäsi ei tule muuttumaan niin kauan kun et kampea itseäsi sieltä pois. Elämäsi on näennäisen turvallista, mutta et elä - olet vain elossa.
Alkajaisiksi suosittelisin sinulle Frank Martelan uutta kirjaa sisäisestä motivaatiosta.
[/quote]Olen masentunut ainakin siksi, että osa perustarpeista ei täyty yrityksestä huolimatta. En tiedä voiko yksinäisyyttä sanoa mukavuusalueeseen tarrautumiseksi.
-Mies 29v + 1v-
[/quote]
Ainakin sitä voi sanoa mukavuusalueeseen tarrautumiseksi, että pitäydyt niissä vanhoissa peleissä ja fiilistelet mennyttä. (En siis suosittele uusiakaan pelejä vaan elämää. Pelaaminen on passiivista toimintaa ja se itsessään altistaa masennukselle.) Maailma on avoin, vain taivas on rajana!
Jos ihan oikeasti haluat haastaa itsesi niin hanki käteesi se mainitsemani kirja! (Tuskinpa siihen kirjastossa on kovin pitkiä varausjonoja; itse sain seutuvarauksella alle viikossa.) On ihan itsestäsi kiinni, että tuleeko elämäsi jatkossakin menemään niin, että muistelet menneitä vai alatko elää sellaisella tavalla, että koet joka päivä elämäsi mielekkääksi ja silloin ei ole tarvetta kääntää katsetta menneisyyteen.
Yksinäisyys on todellisuutta monelle ihmiselle, mutta sen ei pidä antaa liiaksi määrittää elämänlaatua!
[/quote]No tulinpa tuossa juuri taas eräältä kurssilta, jossa ei ollut yhtään muuta miestä, jotka eivät olisi vähintään 20 vuotta vanhempia kuin minä. Vaihdoin siinä katseita yhden naikkosen kanssa ja kokeilin jutella hänelle iloisesti tunnin jälkeen. Naisen vastaus oli "mmmm" hiljaisella äänellä ja hän kiihdytti kävelytahtia. Myös yhdelle toiselle naiselle vastasin neuvoksi, kun hän kysyi yhtä asiaa, mutta vain naisten vastaukset kiinnostivat. Sattuneesta syystä olin lähtöhetkellä hieman humalassa (hyvin harvinaista) ja nauroin näiden naisten arkuutta ja miten taas saatoinkin ajatella, että heistä olisi ollut johonkin. Mietin taas myös sitä, miten kova jätkä olin, kun menin mukaan aivan uuteen juttuun, josta suuri osa ihmisistä ei saa elämänsä aikana mitään kokemusta eikä varsinkaan minun iässäni.
Suurin osa tekemistäni asioista vituttaa sen verran, että katselen kelloa koko ajan, myös harrastukset, mutta aika kultaa muistot ja se saavuttamisen kunnia ja ylpeys saa pysymään kiinni harrastuksissa, vaikka sosiaalinen elämä pysyisi yhtä kuolleena.
Ja kirjoittaja 16, voit varmaan sertifioituna paskaläjänä näyttää mallia, miten vetäydytään vessasta alas.
-Mies 29v + 1v-
Vahinkoalapeukku. Itselläni oli pitkään ja osittain edelleen samanlaisia kokemuksia. Uusia muistoja ja kokemuksia saa vain lähtemällä liikenteeseen. Olisiko sinulla esim. Mahdollisuutta lähteä matkustamaan tai työskentelemään ulkomaille ym. tehdä jotain muuta säväyttävää. Itse muistelen lapsuuden lisäksi yhtä kiihkeästi romanssien alkuja, kauheitakin ensitreffejä ja matkoja.
Minullakin on joskus tapana retrotrippailla esim. youtubessa. Mutta vain harvakseltaan, muuten elän kyllä ihan tässä päivässä ja uutta suunnitellen.
Oletko ap masentunut? Menneisyyteen tarraaminen ei ole tervettä, koska joka päivä on mahdollisuus kehittyä ja kokea uutta. Olet jämähtänyt mukavuusalueellesi, joten elämäsi ei tule muuttumaan niin kauan kun et kampea itseäsi sieltä pois. Elämäsi on näennäisen turvallista, mutta et elä - olet vain elossa.
Alkajaisiksi suosittelisin sinulle Frank Martelan uutta kirjaa sisäisestä motivaatiosta.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 07:23"]
Oletko ap masentunut? Menneisyyteen tarraaminen ei ole tervettä, koska joka päivä on mahdollisuus kehittyä ja kokea uutta. Olet jämähtänyt mukavuusalueellesi, joten elämäsi ei tule muuttumaan niin kauan kun et kampea itseäsi sieltä pois. Elämäsi on näennäisen turvallista, mutta et elä - olet vain elossa.
Alkajaisiksi suosittelisin sinulle Frank Martelan uutta kirjaa sisäisestä motivaatiosta.
[/quote]Olen masentunut ainakin siksi, että osa perustarpeista ei täyty yrityksestä huolimatta. En tiedä voiko yksinäisyyttä sanoa mukavuusalueeseen tarrautumiseksi.
-Mies 29v + 1v-
Tekisit meille palveluksen kun vetäisit itsesi vessasta alas.
Mitä pikemmin, sen parempi.
On sulla niin outoja juttuja joskus. Olet kiinnostunut omanikäisistä naisista vain joidenkin muistojen takia, ei oo mitään muuta syytä. WTF.
[quote author="Mies 29v" time="16.04.2015 klo 23:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 22:23"]
No voi huh huh! Ja vielä ihmettelet miksi et saa naisia? Ja vielä joku ihmettelee miksi luulosi naisista on niin omituisia? Jos kokemuksesi rajoittuu viime vuosituhannelle lapsuuteen, ei ole ihme että sinulla ei ole naisista mitään hajua.
[/quote]Olen aktiivinen harrastuksissa ja olen muutenkin yhteiskunnassa mukana, mutta kotona ollessasi uppoudun taas menneisiin. Ei sellaisia ihmisiä ole, joiden kokemukset rajoittuisivat lapsuuteen, mutta lapsuus ja varhaisnuoruus on ihmisen rikkainta aikaa ja sen jälkeen uusia kokemuksia tulee vain vähän. Tämä on ihan tutkittu juttu.
-Mies 29v + 1v-
[/quote]
Jos on harrastuksia (muutakin kuin punttisali) ja on yhteiskunnassa mukana, niin varmasti tulee muistoja. Suuri osa ihmisistä ei muista lapsuudestaan juuri mitään, eikä kaikki edes nuoruudesta. Kyllä normaalilla aikuisella ihmiselle on muistoja joka vuosikymmeneltä, ja suuret päivät tulee aikuisena, liittyy tosin parisuhteeseen ja perheeseen muutenkin aika paljon, mutta varmasti myös työhön ja vapaa-ajan aktiviteetteihin, matkustelu ym. En tiedä ketään ihmistä jonka "parhaimmat" ja jännittävimmät elämäntapahtumat olisivat lapsuudessa tai nuoruudessa.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 07:34"]
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 07:23"]
Oletko ap masentunut? Menneisyyteen tarraaminen ei ole tervettä, koska joka päivä on mahdollisuus kehittyä ja kokea uutta. Olet jämähtänyt mukavuusalueellesi, joten elämäsi ei tule muuttumaan niin kauan kun et kampea itseäsi sieltä pois. Elämäsi on näennäisen turvallista, mutta et elä - olet vain elossa.
Alkajaisiksi suosittelisin sinulle Frank Martelan uutta kirjaa sisäisestä motivaatiosta.
[/quote]Olen masentunut ainakin siksi, että osa perustarpeista ei täyty yrityksestä huolimatta. En tiedä voiko yksinäisyyttä sanoa mukavuusalueeseen tarrautumiseksi.
-Mies 29v + 1v-
[/quote]
Ainakin sitä voi sanoa mukavuusalueeseen tarrautumiseksi, että pitäydyt niissä vanhoissa peleissä ja fiilistelet mennyttä. (En siis suosittele uusiakaan pelejä vaan elämää. Pelaaminen on passiivista toimintaa ja se itsessään altistaa masennukselle.) Maailma on avoin, vain taivas on rajana!
Jos ihan oikeasti haluat haastaa itsesi niin hanki käteesi se mainitsemani kirja! (Tuskinpa siihen kirjastossa on kovin pitkiä varausjonoja; itse sain seutuvarauksella alle viikossa.) On ihan itsestäsi kiinni, että tuleeko elämäsi jatkossakin menemään niin, että muistelet menneitä vai alatko elää sellaisella tavalla, että koet joka päivä elämäsi mielekkääksi ja silloin ei ole tarvetta kääntää katsetta menneisyyteen.
Yksinäisyys on todellisuutta monelle ihmiselle, mutta sen ei pidä antaa liiaksi määrittää elämänlaatua!
Onko muilla samanlaisia ajatuksia?
-Mies 29v + 1v-