Pyydän nätisti että sanoisit jotain kaunista ja piristävää
Aaattelin kestäväni tammikuun ekaan päivään mutta en jaksa ihan poikki loppu ja yksin oon. Ei oo jätetty eikä petetty mut oon niin yksin, sydän ja mieli synkkinä eikä valoa näy missää. Olisitko niin kiltti että sanoisit jotain kaunista pyydän.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ihmeen masentunutta nillitystä. Ei elämän ole tarkoituskaan olla aina iloa ja autuutta, mutta itse on revittävä itsensä sieltä sohvan uumenista ihmisten ilmoille, jos ihmiset kiinnostaa.
Missä on empatia ? En haluu yksipuoleisia ystävyyssuhteita taikka hyväksikäyttöä
Empatialla ei oikein mitään ratkaista. Jos et ole tyytyväinen nykytilanteeseesi, sinun on pakko tehdä jotain. Ehkä tämä on se opetus, minkä tästä alhosta saat? Liikettä niveliin, muutos on omissa käsissäsi. Eihän se tietenkään helpolta tunnu, mutta joskus pitää vaan mennä mukavuusalueen ulkopuolelle jos sen sisäpuolella alkaa käydä seinät ahtaiksi.
Et kai suosittele hänelle suostumista hyväksikäytettäväksi = mukavuusalueen ulkopuolelle? Oikeasti?
Ei todellakaan kannata aiheuttaa itselleen lisää vahinkoa suostumalla yksipuoleiseen ystävyyssuhteeseen tai hyväksikäytettäväksi.
Yritä jaksaa Ap. Hali sinulle. Saatana ja sen enkelit riehuvat nyt maan päällä ja pakottavat kaikki kansat tottelemaan. Niiden aika on suht lyhyt. Älä sinä pelkää. Ne otetaan kiinni ja heitetään tuliseen järveen. Vain 4 miljardia ihmistä kuolee, loput selviävät. Pää pystyyn kulta :)
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, kohta pääsee nukkumaan sänkyyn pehmoiseen lämpöön uneksimaan ihania unia. Aamu on viisaampi hyvin nukutun yön jälkeen.
Parempi valvoo nii ei nää painajaisia
Älä huoli ap. Olemme kaikki paskoja ja toiset vielä paskempia kuin sinä. Voimia.
Voimia..! Pitkään jatkunut yksinäisyys on sellainen asia mitä ei pitäisi kenenkään joutua kokemaan. Jos tietäisin että asut samassa kyläsessä niin koittaisin houkutella sua vaikka kävelylle (ja tiedän että voi vaan ahdistaa ajatus tuollaisesta, mutta sanoin nyt kuitenkin.) Enkä mistään säälistä tee mitään, musta on ihan kiva hengailla ihmisten kanssa vaikka itsekin kärsin vaihtelevan vahvuisesta sosiaalisesta ahdistuksesta.
Oikeasti tosi moni välittää ja haluaisi piristää sua ihan IRL, jos vaan voisi. Kamalaa että ihmiset on niin yksin ja irrallaan tässä kulttuurissa.
Vierailija kirjoitti:
Voimia..! Pitkään jatkunut yksinäisyys on sellainen asia mitä ei pitäisi kenenkään joutua kokemaan. Jos tietäisin että asut samassa kyläsessä niin koittaisin houkutella sua vaikka kävelylle (ja tiedän että voi vaan ahdistaa ajatus tuollaisesta, mutta sanoin nyt kuitenkin.) Enkä mistään säälistä tee mitään, musta on ihan kiva hengailla ihmisten kanssa vaikka itsekin kärsin vaihtelevan vahvuisesta sosiaalisesta ahdistuksesta.
Oikeasti tosi moni välittää ja haluaisi piristää sua ihan IRL, jos vaan voisi. Kamalaa että ihmiset on niin yksin ja irrallaan tässä kulttuurissa.
Kiitos yksinnäisyys on pahinta enkä kestä olla yksin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ihmeen masentunutta nillitystä. Ei elämän ole tarkoituskaan olla aina iloa ja autuutta, mutta itse on revittävä itsensä sieltä sohvan uumenista ihmisten ilmoille, jos ihmiset kiinnostaa.
Missä on empatia ? En haluu yksipuoleisia ystävyyssuhteita taikka hyväksikäyttöä
Empatialla ei oikein mitään ratkaista. Jos et ole tyytyväinen nykytilanteeseesi, sinun on pakko tehdä jotain. Ehkä tämä on se opetus, minkä tästä alhosta saat? Liikettä niveliin, muutos on omissa käsissäsi. Eihän se tietenkään helpolta tunnu, mutta joskus pitää vaan mennä mukavuusalueen ulkopuolelle jos sen sisäpuolella alkaa käydä seinät ahtaiksi.
Mielestäni olet väärässä. Myötätunnolla ratkaistaan paljonkin. Ehkä empatia tarkoittaa sinulle läheisriippuvaista lässynläätä, ja vilpittömästi uskot että syyllistäminen on se mikä auttaa. Hyvin suomalaista.
"Kyse ei ole siitä, että hän vain olisi kupliva ja iloinen ihminen. Hän herää joka päivä ja päättää olla sellainen."
Jonain päivänä et edes muista tätä synkkää aikaa. Jaksa siihen asti!
Sydämeni pohjasta toivon sinulle mielenrauhaa ja voimia kestää vaikeaa oloa!
Ymmärrän sinua. Elämä on äärimmäisen raskasta toisinaan. Sinä selviät tästä.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinua <3
Kiitos <3
Ap ja muut yksinäiset ansaitsevat kaiken onnen. Tosikot eivät.