Mikä asumismuoto sopii epäsosiaaliselle ihmiselle?

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisimman suuri omakotitalo, jossa on tilaa kaikelle mitä haluaakin tehdä kotioloissa. +300-neliöinen kivitalo suurella tontilla on autuutta. Voi unohtaa ympäröivän maailman kokonaan useimpina päivinä ja keskittyä vain omaan elämäänsä. Pienissä kopeissa ja asunnoissa tulee mökkihöperöksi.

Juuri näin, itsellä lähes kaikki yhdessä tasossa avaralla pohjalla ja ihanalla allasosastolla. Ei ole naapureista riesaa vaikka yksi rajanaapuri ja toinen tien toisella puolen. Lähes kaikki palvelut 500m sisällä, mutta silti hyvässä rauhassa päätyvän tien lopussa

yksiö korvessa

Omakotitalo jos siihen on varaa, muuten kerrostalo isossa taloyhtiössä.

Ap täällä. Kiitos vastanneille. Tervehtiminen ei ole minulle ongelma eikä lyhyt kuulumistenkaan vaihtaminen vaan se, jos joutuu neuvottelemaan jostain yhteisistä asioista. Mieluummin päätän itse tao annan muiden päättää. Omistusasumisesta nyt kyse, tiedän, että vuokralaisella ei ole varaakaan mihinkään neuvotteluihin.

Kerrostalo riittävän suuressa yhtiössä. Uppoaa massaan varmasti. Vielä jos on vuokralla, ei tarvitse mennä yhtiökokouksiin tai ole vaaraa joutua taloyhtiön hallitukseenkaan.

Tai sitten se omakotitalo riittävän korvesta.

Ei yhtiökokouksiin ole pakko mennä, vaikka olisi omakin asunto. 

Yksiö Helsingin uusien kerrostaloalueiden vuokratornista.

Jos vuokra menee automaattisesti tililtä jossa riittää rahaa niin voit vaikka muumioitua sinne 10 vuotta ennen kuin kukaan tajuaa sinun kuolleen ... tai siis koskaan talossa asuneenkaan.

Näin täydellistä eristäytymistä muusta maailmasta et voi saavuttaa vaikka muuttaisit Posiolle salotölliin pitkospuiden päähän. Kyllä sielläkin joku naapuri alkaisi aika pian ihmetellä jos sinua ei ole vähään aikaan näkynyt.

Suuri kerrostalo. Asuin kaupungin vuokratalossa, jossa suurin osa ei edes tervehtinyt. Pienkerrostalossa taas naapurit jäivät juttelemaankin.