"Kykyjen haaskaaminen" "liian matalassa" koulutuksessa

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 19:08"][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:38"]Ja mitä haittaa jos menee tyhmien kouluun jos sieltä saa ammatin ja siellä viihtyy ? 
[/quote]Siinä kai se onkin kun amiksista valmistutaan pääosin työttömiksi.
[/quote]

Entä kun meillä on täällä suomessa liikaa korkeasti koulutettuja? Ei näy töitä ei.
[/quote]Miksi ihmeessä korkeakoulutetut jumittavat Suomessa? Heillä olisi kaikki eväät muuttaa ulkomaille töihin mutta ei.

Tekniikan alalla kautta aikojen ovat opettajat tekussa ja myöhemmin amk:ssa sanoneet, että ammattikoulun puolelta tulee osaavampaa porukkaa enemmän. Omankin huomioni mukaan lukioon menee usein aika heikollakin keskiarvolla poikia, kun taas joillekin tekniikan aloille ei kaikki halukkaat pääse. Lukioon pääse ainakin johonkin lukioon kuka tahansa, jos keskiarvo on yli 6,5 peruskoulussa.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:31"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:15"]Lukio lukion vuoksi on minusta aika turha juttu. Jos nuori tietää haluavansa johonkin ammattiin mihin ei lukiota tarvitse ja se lukio ei nappaa /haittaa tuohon ammattiin hakemista niin ehdottomasti siihen kouluun mikä kiinnostaa. Se lukio ei mitään hyviä palkkoja tarkoita kenellekään, 'duunari' voi ansaita paljon paremminkin. [/quote] Huoh, just tää palkkakeskeisyys paljastaa amiksen. Opiskelussa ja elämässä ylipäätänsä on kyse muustakin kuin vain palkan tienaamisesta.

[/quote]

Voithan sinä sellaista itsellesi uskotella, mutta tosiasiassa kyse on nimenomaan itsensä ja perheensä elättämisestä.

Itsellä kaksi lasta. Toinen meni lukion kautta yliopistoon lukemaan kiinnostavaa alaa (ympäristötekniikka), toinen on nyt amiksessa ravintola-alalla. Pitää sanoa että molemmat on kyllä valinnet alan nappiin, ainakin omien sanojensa mukaan viihtyvät mainiosti.

Nämä av:n maisterit ovat hupaisaa sakkia. Vaikuttavat todella sivistyneiltä ja fiksuilta haukkuessaan ja väheksyessään muita.
T. Amis

Minunkin toisella tyttärellä kaksi yliopistopaikkaa, toinen ravintola-alan amiksessa. Molemmat viihtyvät hyvin! Terkkuja 23:lle:)

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:31"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 18:15"]Lukio lukion vuoksi on minusta aika turha juttu. Jos nuori tietää haluavansa johonkin ammattiin mihin ei lukiota tarvitse ja se lukio ei nappaa /haittaa tuohon ammattiin hakemista niin ehdottomasti siihen kouluun mikä kiinnostaa. Se lukio ei mitään hyviä palkkoja tarkoita kenellekään, 'duunari' voi ansaita paljon paremminkin. [/quote] Huoh, just tää palkkakeskeisyys paljastaa amiksen. Opiskelussa ja elämässä ylipäätänsä on kyse muustakin kuin vain palkan tienaamisesta.

[/quote]

Voi voi. Duunariperheessämme harrastettiin omaehtoista opiskelua, tieteitä, ja taiteita ja kieliäkin. Ystäväpiiriimme koostui ammatiltaan ja koulutustaustaltaan hyvin erilaisista ihmisistä, oli duunaria, professoria, ekonomia, näyttelijää jne. 

Nykyään, kiitos internetin, tiedon hankkiminen sitä haluavalle on entistä helpompaa. Kulttuuria on tarjolla entistä enemmän ja monipuolisemmin, jokaiselle maun ja kiinnostuksen mukaan.

Kaikkia näitä asioita jokainen niistä kiinnostunut voi harrastaa koulutustaustastaan huolimatta. Ei se koulutus takaa yhtään mitään, vaikka niin haluatkin kuvitella. Kaikki on kiinni ihmisestä itsestään ja hänen halustaan. 

Olen tavannut työssä ja vapaa-aikana korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden ajattelu on hyvin rajoittunutta. Ja vastaavasti amispohjaisia, joiden ajattelua ja käsityskykyä voi vain ihailla ja arvostaa.

Olen myös oppinut elämässäni sen tärkeän seikan, että en arvota ihmisiä heidän koulutuksensa pohjalta.

Ja myös sen, että älykkyys ja viisaus eivät välttämättä viihdy samassa ihmisessä.

Vähän aiheen vierestä, mutta tuo "Amikset voi tienata paremmin, amis voi menestyä paremmin, amiksille voi tulevaisuudessa riittää töitä" niin se on vain VOI. Se ei ole vankka totuus, se on vain yksi mahdollisuus monien muiden skenaarioiden joukossa. Amis VOI tienata yliopistokoulutettua paremmin, tottakai. Onhan niitä huippukokkeja, huippukampaajia, hyvin menestyneitä firmanjohtajaduunareita ja muita, jotka tienaavat sievoisesti enemmän kuin sen kaksitonnia(?) mitä yleensä ajatellaan amiksen tienaavan. Niitä nyt vaan sattuu olemaan ihan häviävän pieni osa tavallisten työläisten joukossa. Sinäänsä onkin hieman minua huvittavaa, että tuo "no mut amis voi tienaa enemmän ku korkeest koulutettu" -argumentti heitetään aina puolustelemaan amiksia. Se on ihan sama kuin sanoisin, että korkeasti koulutettu voi päästä presidentiksi. Joo, voihan se. Epätodennäköistä se on tietenkin, mutta niinpä on myös tuo amisten huippuansioille pääseminen.

Monessa amiksessa on opetuksen taso todella huono. Kursseista pääsee läpi säälistä tai lisätehtäviä tekemällä, eivätkä poissaolot vaikuta mihinkään. Varmasti syö myös nuorten motivaatiota opiskella, kun vaatimustaso on hyvin matalalla. Itse en juuri tästä syystä viihtynyt, vaan jätin kesken ja menin lukioon. 

Itse olen lukion käynyt ja ihmettelen kovasti teitä, jotka väheksytte amislaisia. Amiksestahan valmistuu samassa ajassa jo valmiita työntekijöitä, ammattilaisia (tosin aina löytyy poikkeustapauksia). Mitä lukiosta jäi käteen? Lähinnä puuduttavaa takaliston päällä istumista kolme vuotta ja opeteltiin kaikkea yleissivistävää. Ainoa varsinainen hyöty oli se, että jos osasi valita kiinnostuksen kohteensa niin pystyi panostamaan opiskeluunsa niin, että sai hyvän pohjan pääsykokeisiin valmistautumiselle. Koska, lukiohan ei ole mikään ammatti. Menin lukioon, koska kaikki sisaruksetkin kävivät. Jos nyt päättäisin, olisin mennyt amikseen. Enemmän olis olkut hyötyä. Ja, rahkeita ja älyä olisi ollut opiskella vaikka mihin ammattiin, mutta valitsin sairaanhoidon. Se oli se työ, joka kiinnosti. Sama vaikka lääkärinä olisin tienannut muka paremmin, niin kiinnostuksen kohde voi olla myös "alempiarvoisempi". Että eikös tärkeämpää olisi se, että ihmiset hakisivat kouluun jossa motivaatio pysyisi yllä ja josta saisi ammatin, joka mielellään myös työllistäisi. Tosin, työllistyminen on nyt kaikillr vähän kiven alle. Ja, karu totuus on, että nykyään tarvitaan enemmän duunareita kuin akateemikkoja. Joten snobi asenteen vois jo unohtaa.

Huonoiten työllistävä ala yliopistossa työllistää paremmin, kuin parhaiten työllistävä ala ammattikoulussa. Tällaisen väitteen luin pari viikkoa sitten lehdestä. Korkeakoulutus kannattaa edelleen.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 20:09"]

Vähän aiheen vierestä, mutta tuo "Amikset voi tienata paremmin, amis voi menestyä paremmin, amiksille voi tulevaisuudessa riittää töitä" niin se on vain VOI. Se ei ole vankka totuus, se on vain yksi mahdollisuus monien muiden skenaarioiden joukossa. Amis VOI tienata yliopistokoulutettua paremmin, tottakai. Onhan niitä huippukokkeja, huippukampaajia, hyvin menestyneitä firmanjohtajaduunareita ja muita, jotka tienaavat sievoisesti enemmän kuin sen kaksitonnia(?) mitä yleensä ajatellaan amiksen tienaavan. Niitä nyt vaan sattuu olemaan ihan häviävän pieni osa tavallisten työläisten joukossa. Sinäänsä onkin hieman minua huvittavaa, että tuo "no mut amis voi tienaa enemmän ku korkeest koulutettu" -argumentti heitetään aina puolustelemaan amiksia. Se on ihan sama kuin sanoisin, että korkeasti koulutettu voi päästä presidentiksi. Joo, voihan se. Epätodennäköistä se on tietenkin, mutta niinpä on myös tuo amisten huippuansioille pääseminen.

[/quote]

Aivan yhtä epätodennäköistä on korkeakoulutetun pääseminen huippupalkoille. 

Tässä pätee se tosiasia, että parhaiden ja työlleen omistautuneiden palkkapussi on suurempi.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 20:09"]Vähän aiheen vierestä, mutta tuo "Amikset voi tienata paremmin, amis voi menestyä paremmin, amiksille voi tulevaisuudessa riittää töitä" niin se on vain VOI. Se ei ole vankka totuus, se on vain yksi mahdollisuus monien muiden skenaarioiden joukossa. Amis VOI tienata yliopistokoulutettua paremmin, tottakai. Onhan niitä huippukokkeja, huippukampaajia, hyvin menestyneitä firmanjohtajaduunareita ja muita, jotka tienaavat sievoisesti enemmän kuin sen kaksitonnia(?) mitä yleensä ajatellaan amiksen tienaavan. Niitä nyt vaan sattuu olemaan ihan häviävän pieni osa tavallisten työläisten joukossa. Sinäänsä onkin hieman minua huvittavaa, että tuo "no mut amis voi tienaa enemmän ku korkeest koulutettu" -argumentti heitetään aina puolustelemaan amiksia. Se on ihan sama kuin sanoisin, että korkeasti koulutettu voi päästä presidentiksi. Joo, voihan se. Epätodennäköistä se on tietenkin, mutta niinpä on myös tuo amisten huippuansioille pääseminen.
[/quote][quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 20:09"]Vähän aiheen vierestä, mutta tuo "Amikset voi tienata paremmin, amis voi menestyä paremmin, amiksille voi tulevaisuudessa riittää töitä" niin se on vain VOI. Se ei ole vankka totuus, se on vain yksi mahdollisuus monien muiden skenaarioiden joukossa. Amis VOI tienata yliopistokoulutettua paremmin, tottakai. Onhan niitä huippukokkeja, huippukampaajia, hyvin menestyneitä firmanjohtajaduunareita ja muita, jotka tienaavat sievoisesti enemmän kuin sen kaksitonnia(?) mitä yleensä ajatellaan amiksen tienaavan. Niitä nyt vaan sattuu olemaan ihan häviävän pieni osa tavallisten työläisten joukossa. Sinäänsä onkin hieman minua huvittavaa, että tuo "no mut amis voi tienaa enemmän ku korkeest koulutettu" -argumentti heitetään aina puolustelemaan amiksia. Se on ihan sama kuin sanoisin, että korkeasti koulutettu voi päästä presidentiksi. Joo, voihan se. Epätodennäköistä se on tietenkin, mutta niinpä on myös tuo amisten huippuansioille pääseminen.
[/quote]
Onni tulee ihan muusta, kuin rahasta ja statuksesta. T: AMK:sta amikseen vaihtanut vanhempien pakottama ylioppilas (eli maksoitte mun turhien opiskelujen tuet)

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 17:49"]

Taas sain todeta että siskontyttörestäni on tullut todella surullinen ja se mitä juteltiin kahden kesken sanoi vain toivovansa pääsevänsä pois lukiosta kun ei jaksa siellä olla. Inhottaa tämä "kykyjä olis parempaankin" tyypit. 

Toki lukio on hieno oppilaitos ja toinen tuttu tyttö sanoo rakastavansa opiskelua siellä mutta kaikille ei vain sovi. Yleensä nuori itse tietää mikä sopii.

[/quote]

Mielestäni nuoret asetetaan kypsyystasonsa vuoksi epätasa-arvoiseen asemaan. Nuori on epävarma. Silloin vielä vanhempien ja kaveripiirin asenteilla on niin suuri vaikutus, että nuori herkästi "ajautuu" vääriin piireihin ja tietylle koulutuslinjalle. Yläkoulu on vielä siinä mielessä kriittinen, että monella on pahin angstausvaihe päällä. Silloin voi mennä kaikki plörinäksi, vaikka kykyjä olisi ties mihin.

Oikeastaan peruskoulutuksen voisi jatkaa kymmenvuotiseksi, jolloin toisen asteen koulutuksesta voisi ottaa yhden vuoden pois. Pakolliset yhteiset ja yleissivistävät aineet käytäisiin kymppiluokalla ja loput olisivat ammatillisia aineita amikseen menevillä, lukioaineita lukioon menevillä. Näin nuori saisi vuoden lisää miettimisaikaa, eikä käytännössä mikään muuttuisi, paitsi että nuori olisi kypsempi peruskoulun päättäessään.

Etusivu
Salkku
 
 

MAANANTAI 27. HELMIKUUTA 2012

Lakimies vs. Putkimies
 

Viikonloppuinen keskustelu kaverini kanssa sai minut miettimään, että mikä merkitys on koulutuksen tasolla vaurastumiseen. Olen kuullut usein varsinkin matalammin koulutettujen suusta, että ainut mahdollisuus vaurastua työnteolla on pyrkiä korkeakoulutusta vaativiin työtehtäviin, joista myös maksetaan keskivertoa enemmän. Tällöin säästöön voisi jäädä enemmän rahaa, jota voisi myös sijoittaa tulevaisuuden varalle. Nykyisellä tulotasolla ei heidän mukaansa ole mahdollista säästää tarpeeksi, joten myös vaurastumisen tavoittelu lienee toiveajattelua.
Voiko asia tosiaan olla näin mustavalkoinen, että alemman koulutuksen omaavilla ei ole asiaa taloudelliselle ohituskaistalle? Onko korkeakoulutus vastaavasti oikotie vaurauden lähteelle? 


Tulokertymä lakimies vs. putkimies
 
Yleensähän korkeakouluttautumisella tähdätään korkeamman elintason saavuttamiseen tulevaisuudessa. Jotta paikka yliopistossa aukeaisi käydään yleensä ensin lukio, jonka jälkeen osallistutaan pääsykokeisiin. Mikäli hakija läpäisee pääsykokeet ovat edessä useamman vuoden opiskelut ennen kuin on mahdollista siirtyä valmistumisen jälkeen töihin. Samaan aikaan yläasteen jälkeen ammattikouluun suuntautunut opiskelija on saanut itselleen ammatin noin kolmessa vuodessa, jonka jälkeen hänellä on mahdollisuus aloittaa työura jo 18- vuotiaana. Vastaavasti esimerkiksi juristin ammattiin valmistutaan noin 23- vuotiaana, jos opinnot suoritetaan viidessä vuodessa ja ne aloitetaan heti lukion päättymisen jälkeen. Mikäli ammattikoulusta sekä yliopistosta valmistuneet henkilöt löytävät itselleen työpaikat välittömästi valmistumisensa jälkeen on putkimies ehtinyt olla ansiotöissä jo viisi vuotta ennen kuin lakimies on ollut töissä päivääkään.
Miten sitten eri koulutuksen kesto vaikuttaa kokonaispalkkakertymään työajalta, jos esimerkkinä käytetään kahta eri opiskelijaa, joista toinen valitsee itselleen putkimiehen koulutuksen sekä toinen lakimiehen opinnot? Koska lakimies saavuttaa korkeammilla ansioillaan, mutta pitemmällä koulutusajallaan, putkimiehen ansiokertymän vai saavuttaako ollenkaan?


Laskin nettopalkkakertymät molemmille henkilöille seuraavien olettamusten perusteella:


Ammatti
Kotikunta
Syntynyt
 KKpalkka
Vuosipalkka
Vero%
Bruttopalkan kasvu
Putkimies
Espoo
1992
2979
35748
20,5 %
2,5 %
Lakimies
Espoo
1992
4048
48576
27,5 %
2,5 %


Yllä olevien tietojen lisäksi oletin, että esimerkin henkilöt ei kuulu kirkkoon, heillä ei ole lapsia eivätkä he saa etuuksia. (Tiedot keskipalkoista on saatu Taloussanomien verkkosivuilta)

Kuvaajan perusteella voidaan sanoa, että lakimies saavuttaa putkimiehen vasta 39- ikävuoden kohdalla! Viiden vuoden lakimiehen koulutuksen aikana on putkimies onnistunut kasvattamaan tulokaulaa selvästi, jonka kiinni kuromiseen kestää lakimieheltä noin 16 vuotta töissä aloitettuaan. Näiden viiden vuoden aikana putkimies on ehtinyt tienata nettona noin 150 000 euroa kun tuleva lakimies vasta aloittaa työuraansa. Työurallaan lakimies tienaa toki nettona noin 500 000 euroa enemmän, mutta kertymä alkaa erottautumaan merkittävästi putkimiehestä vasta eläkeikää lähestyttäessä.
Usein korkeakouluihin, kuten oikeustieteelliseen, päästään vasta toisella tai jopa useammalla yrittämällä, joka entisestään myöhästyttää korkeastikoulutettujen tulokertymän kasvamista. Jos esimerkissämme lakimies olisikin päässyt vasta toisella kerralla sisälle yliopistoon sekä viettänyt vuoden vaihto-oppilaana olisi hänen tulokertymä ohittanut putkimiehen vasta 45 vuoden ikäisenä...
Voidaanko esimerkin perusteella siis sanoa, että korkeakouluttautuminen on ainoa tie vaurauteen? Minusta ei todellakaan, koska Suomessa usean ammattikoulutasoisen ammatin palkat ovat suhteellisen korkeat verrattuna niiden koulutuksen kestoon, joka lisää niiden houkuttavuutta suhteessa korkeakouluopintoihin. Fakta, että ammattikoulusta valmistuneiden työurat alkavat huomattavasti aiemmin antavat heille etumatkaa korkeastikoulutettaviin nähden ennen kuin jälkimmäiset aloittavat kirinsä. 


Sijoitusvarallisuuden kertyminen


Ammatillisen koulutuksen valitsevalla henkilöllä on huomattava etu aikaisemmin saatavista palkkatuloista ajatellen sijoitusvarallisuuden kehittymistä. Vaikka korkeastikoulutetut voivatkin säästää enemmän isommasta palkastaan, niin korkoa korolle efekti alkaa vaikuttamaan putkimiehellä aikaisemmin, jonka vaikutus voidaan nähdä seuraavasta esimerkistä.
Oletetaan, että lakimies säästäisi 1/4-osan ja putkimies 1/5-osan nettotuloistaan joka vuosi ja että molemmat ansaitsisivat säästöilleen 8%:n vuosituoton. Tällöin lakimiehen varallisuus ylittäisi putkimiehen varallisuuden henkilöiden ollessa 38-vuotiaita. Kuitenkin tuolloin lakimies olisi "joutunut" säästämään 40 000 euroa enemmän saavuttaakseen saman varallisuus tason kuin putkimies, jonka säästöt tuottivat jo huomattavaa korkoa korolle aikaisemmasta sijoittamisen aloittamisesta johtuen.
 

Kahden vuoden viive töiden aloittamisessa aiheuttaisi lakimiehen kohdalla sen, että hänen varallisuus olisi yhtä iso kuin putkimiehen vastaava heidän ollessa 65- vuotiaita! Tämä havainnollistaa sijoittamisen mahdollisimman aikaisen aloittamisen tärkeyttä. Myös sijoituskohteella on huomattava merkitys lopputulemaan. Mikäli esim. putkimies olisi pitänyt säästämänsä varat turvassa pankkitilillä, jonka korko olisi ollut 1%:n vuodessa, olisi sijoitusten arvo 65- vuotiaana ollut 635 000 euroa. Summa vaikuttaa isolta, mutta ottaen huomioon mitä putkimies olisi voinut saavuttaa sijoittamalla rohkeasti esim. osakkeisiin, kalpenee pankkitilintuotto kummasti. 
Olennaista on kuitenkin se, että molemmat henkilöt saavuttaisivat todella huomattavan varallisuuden eläkeikään mennessä edellä mainitulla säästö- ja sijoitussuunnitelmalla. Lakimiehen varallisuus olisi kasvanut lähes 5 miljoonaan euroon ja putkimiehen yli neljään miljoonaan. Molemmat olisivat saavuttaneet yli miljoonan euron varallisuuden alle viisikymppisinä - summat ovat huikaisevan isoja edes ajatella! Merkittävää on, että säästö- ja sijoitussummat eivät ole mitenkään epärealistisen suuria, vaan ne ovat miltei kaikkien saavutettavissa. Edes putkimiehen hieman alhaisempi kokonaistulo ei estäisi häntä saavuttamasta todellista vaurautta työuransa aikana.


Yhteenveto

Näyttäisi silti, että lakimies tulee ansaitsemaan työurallaan enemmän kuin putkimies, mutta tulokertymän ero kahden välillä on huomattavasti pienempi kuin mitä etukäteen saattaisi kuvitella. Myös varallisuuden kasvattamisessa koulutuksella ei näyttäisi olevan suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Suurin merkitys lopputulokseen on sillä, että milloin palkkatulot alkavat tippua tilille, milloin sijoittamisen aloittaa ja mihin varansa sijoittaa. Yksikin lykätty vuosi tulojen ja sijoittamisen aloittamisessa vaikuttaa huikeasti lopputulemaan sijoitusten valinnan ohessa.
Huomattavaa on, että myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on loistava mahdollisuus tehdä itsestään vauraita aivan kuten korkeasti koulutetuillakin. Kurinalaisella säästö- ja sijoitussuunnitelmalla voi miltei jokainen suomalainen saavuttaa taloudellisen vaurauden - katsomatta koulutustasoon!