Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Pistän vielä paremmaksi: olin narsistin kanssa 30 vuotta ja erosta on nyt reilu 2,5 vuotta. Itse toisaalta toivon, että löytäisin vielä uuden kumppanin ja saisin kokea elämäni aikana oikean parisuhteen, sillä narsistin kanssa kaikki oli pelkkää parisuhteen irvikuvaa. Mutta en tiedä, uskaltaisinko luottaa toiseen ja päästää ketään miestä lähelleni, kun tiedän miten taitavasti nämä tällaiset peittävät sen todellisen minänsä.
Lisäksi mitä enemmän luen ja kuulen ihmisten kokemuksia narsistikumppaneista ja heidän käytöksestään, sitä pelokkaammaksi ja aremmaksi tulen: miten ikinä voisi onnistua löytämään terveen, normaalin kumppanin, kun niin iso osa miehistä tuntuu olevan erittäin ongelmaisia. Ja kun puhutaan viisikymppisistä vapaista miehistä, niin ei ole kauheasti toivoa, että siitä joukosta voisi löytää tervepäisen yksilön, joka sattuisi vielä kiinnostumaan minusta ja jonka kanssa homma toimisi kaikilla tasoilla.
Ihan hirveän masentavaa ajatella tämän ikäisenä, että tässä se nyt oli eikä mitään parempaa ole koskaan tiedossakaan.[/quote]
Mikä katkaisi kamelin selän?
Mihin suostumistasi suhteessa ihmettelet eniten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika monelle narsistin uhrille suhde narsistin kanssa jää viimeiseksi "kunnon" parisuhteeksi. Johtuuko se sitten arvista, tietoiseksi tulemisesta vai mistä.
Listaan alle omia ongelmia, jotka ovat olleet esteenä uudelle parisuhteelle.- Ylireagoin pieneenkin itsekkyyteen.
- Helposti tulee ajatus, että jos se sittenkin on (eli mörköjen näkeminen)
- Pelkään hiukan vastakkaista sukupuolta
- En luota toiseen ihmiseen enää samalla tavalla
- Näen parisuhteen negatiivisena asiana joka tuo stressiä
- En uskalla päästää uutta ihmistä sydämeeni
- innostun ihmisestä, mutta sitten vedän pakille ennen kuin mitään ehtii syntyä.
- Pelkään tilanteita, joissa vastakkaisen sukupuolen edustaja voisi kuvitella jotakin ja saisi syyn kostoon, jos torjuisin hänen ehdotuksensa
- En kerro itsestäni liikaa ettei toinen käytä herkimpiä asioita minua vastaan.
- En mene paikkoihin, missä ei ole todistajia ja olen hyvin varovainen viestien kanssa. Eli vältän kaikkea sellaista, mistä pystyisi valehtelemaan.
- Sitoutumiskammo
- Analysoin hirveästi sen toisen toimintaa ja tarkoitusperiä
- Olen yrivarovainen ja pelkään toisen ehdottamia asioita, jos niissä on pienintäkään tulkinnanvaraa.Erosta yli vuosi. Kidutusta kesti kymmenen vuotta. Mites muut onko uusi suhde löytynyt henkisen rääkkäämisen jälkeen? Terapian avulla tai ilman?
Ei ole löytynyt, mutta en ole etsinytkään. Nuo mainitsemasi asiat kuulostaa niin tutuilta. Erosta 1,5v. Olen tullut äärimmäisen varovaiseksi oikeastaan kaikessa ja on hyvin vaikea luottaa kehenkään. Jossain kohtaa tunsin pelkoa vastakkaista sukupuolta kohtaan, mutta se on jo jonkun verran vähentynyt onneksi. Mukavien entuudestaan tuttujen ihmisten kanssa vietetty aika on saanut pahimmat pelot laantumaan.
Lullervo kirjoitti:
Suomi24 huume-palstalla oli aikanaan eräs Mikke-niminen narsisti. Hän myös Sera-nimisenä esiintyi siellä.
Onko sama Sera, joka Drummerworld-palstalla kirjoittelee? Millä tavalla on mielestäsi narsisti?
https://www.drummerworld.com/forums/index.php?threads/some-improvisatio…
Niin tuttua. Ns.siskoni,draamakuningattaren mestari, pisti semmosen shown päälle muutama vuosi sitten. Oli kuulemma addressinsa joku muka varastanut. Semmonen 200 vierasta ,niin tä nostaa ittensä jalustalle hautajaisissa. Ite oli addressit järjestänyt. Eli toisin sanoen ei semmoista ollutkaan.
Oman (ehkä)isänsä hautajaisissa syytti, että systerinsä vienyt hautajaiskukat vaikka kyseinen ihminen sairaalassa yrittäen ehtiä, kun oli tämän toimesta yritetty pimittää hautajaiset sairaalassa makaavalta isän lapseltaan. Toimii diakonia Jyskälässä, voitteko kuvitella.
Olisi vaikka mitä kerrottavaa tämän narsisti-sosiopaatti-psykiatrian hoitoa vaativasta päästä. Sen suunnaton haukkuminen muita kohtaan,kaikki on pahoja sukulaiset, mut se on paras. Isä joutu väärentää jopa ylioppilastodistuksen ,kun tää halus olla se,sillä kertaa. 1 sukulainen epäili asiaa,niin sai kopion siitä, mutta numerot peitetty ja 2 ainetta liian vähän kyseiselle vuodelle. No,tässä noin aluksi. Koska tollanen paska-ihminen herää ts.sairas?
Katsos kun joskus ei ole vaihtoehtoa.
Asuin koko nuoruuteni "äitini "ja isäni kanssa. Aina kun mahdollista tämä nykyinen leski teki kaikkensa tuhotakseen 2 vanhinta lastaan.
Jos kysyt noin tyhmiä, niin miten auttaisit vastaavassa tilanteessa eläviä?Et,ole kokenut narsismia,kysymyksestä päätellen. Ja jos eroon pääsee,niin seuraa ja käyttää säälimättä heikkouksia hyväkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija89 kirjoitti:
Niin tuttua. Ns.siskoni,draamakuningattaren mestari, pisti semmosen shown päälle muutama vuosi sitten. Oli kuulemma addressinsa joku muka varastanut. Semmonen 200 vierasta ,niin tä nostaa ittensä jalustalle hautajaisissa. Ite oli addressit järjestänyt. Eli toisin sanoen ei semmoista ollutkaan.
Oman (ehkä)isänsä hautajaisissa syytti, että systerinsä vienyt hautajaiskukat vaikka kyseinen ihminen sairaalassa yrittäen ehtiä, kun oli tämän toimesta yritetty pimittää hautajaiset sairaalassa makaavalta isän lapseltaan. Toimii diakonia Jyskälässä, voitteko kuvitella.
Olisi vaikka mitä kerrottavaa tämän narsisti-sosiopaatti-psykiatrian hoitoa vaativasta päästä. Sen suunnaton haukkuminen muita kohtaan,kaikki on pahoja sukulaiset, mut se on paras. Isä joutu väärentää jopa ylioppilastodistuksen ,kun tää halus olla se,sillä kertaa. 1 sukulainen epäili asiaa,niin sai kopion siitä, mutta numerot peitetty ja 2 ainetta liian vähän kyseiselle vuodelle. No,tässä noin aluksi. Koska tollanen paska-ihminen herää ts.sairas?
Narsistin virsi: Kaikki on pahoja, hän on uhri. Vaikka se linnaan joutuisi niin on uhri, syytön, kaikkeen. Niinpä niin.
Ei yllätä todistuksien väärentäminenkään, narsistilta voi tätäkin odottaa.
Törmäsin YouTubessa myös suomenkielisiin lyhyisiin tietoiskuihin narsismista:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhkaileva, kontrolloiva, uhriksi tekeytyvä, joustamaton, empatiakyvytön. Ihmissuhde on enemmän kulissi/statusarvo ja omistamista kuin rakkautta. Perustelee oman julmuuden "tasoissa olemisella". Pelkää, että korttitalo ja sen julkisivu romahtaa ja pitää sitä pystyssä keinolla millä hyvänsä. Ei koskaan tunnista näitä piirteitä itsessään, vaan näkee niitä vain muissa. Uhriksi joutuneet eivät välttämättä koskaan pääse traumastaan. Aspergerissa on joitakin samoja piirteitä, mutta hän ei koskaan uhkaile, kontrolloi tai tekeydy uhriksi ja hän tunnistaa omat erityiset piirteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahne narsisti oli laittanut välit poikki lähes koko sukuunsa, myös vanhempiinsa, sanoi ettei mene edes äitinsä hautajaisiin kun aika koittaa. Mutta kävi kyllä äitinsä luona hoitokodissa kun äiti oli jo ihan vihannes, asia oli äidin tiliotteiden tutkiminen. Lopun arvaakin: Kun perunkirjoitukset koitti alkoi tappelu kun narssu halusi kaiken.
Se on kyllä yleensä uhri, joka laittaa välit poikki. Ja jos se on narsisti, se on aivan lottovoitto. Kukaan narsistin uhri ei valita siitä, kun ne ei pidä yhteyttä.
Useimmiten uhri ei pääse eroon noin vain. Koska sitten alkaa kosto. Myös läheisriippuvaiset voivat pyristellä suhteessa narsistin kanssa. Sitä virhettä en itse koskaan tee enää.
Juuri näin, eli jos ne pistäisi välit poikki ja häviäisi elämästä, se olisi juhlan paikka.
Narsistiin on mahdollista monissa tilanteissa katkaista välit, vaikka se saattaa vaatia poliisia ja lähestymiskieltoa, nimen muuttamista, turvakieltoa, muuttoa ja työpaikan vaihtoa ja sitä, että joutuu katkaisemaan välejä myös muihinkin ihmisiin, jotka jäävät narsun vaikutuspiiriin.
Tossa rumbassa heikompi ei kestä. Kumpa olisi joku tukiverkko tällaiseen. Joku taho, joka hoitaisi tarvittavan yhteydenpidon n:ään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahne narsisti oli laittanut välit poikki lähes koko sukuunsa, myös vanhempiinsa, sanoi ettei mene edes äitinsä hautajaisiin kun aika koittaa. Mutta kävi kyllä äitinsä luona hoitokodissa kun äiti oli jo ihan vihannes, asia oli äidin tiliotteiden tutkiminen. Lopun arvaakin: Kun perunkirjoitukset koitti alkoi tappelu kun narssu halusi kaiken.
Se on kyllä yleensä uhri, joka laittaa välit poikki. Ja jos se on narsisti, se on aivan lottovoitto. Kukaan narsistin uhri ei valita siitä, kun ne ei pidä yhteyttä.
Useimmiten uhri ei pääse eroon noin vain. Koska sitten alkaa kosto. Myös läheisriippuvaiset voivat pyristellä suhteessa narsistin kanssa. Sitä virhettä en itse koskaan tee enää.
Juuri näin, eli jos ne pistäisi välit poikki ja häviäisi elämästä, se olisi juhlan paikka.
Narsistiin on mahdollista monissa tilanteissa katkaista välit, vaikka se saattaa vaatia poliisia ja lähestymiskieltoa, nimen muuttamista, turvakieltoa, muuttoa ja työpaikan vaihtoa ja sitä, että joutuu katkaisemaan välejä myös muihinkin ihmisiin, jotka jäävät narsun vaikutuspiiriin.
Tossa rumbassa heikompi ei kestä. Kumpa olisi joku tukiverkko tällaiseen. Joku taho, joka hoitaisi tarvittavan yhteydenpidon n:ään.
Mulla on käynyt niin onnellisesti kahden viimeisen narsistin kanssa, että kun odotti tarpeeksi, he tekivät itse riittävän paskaisen tempun ja kun sen malttoi käsitellä oikein ja maltilla, he katosivat ihan vapaaehtoisesti elämästäni. He kaivoivat itse kuoppansa, ei tarvinnut kuin väistöliike niin kuopassa olikin minun sijaan narsisti itse.
Narsistiset vanhemmat ovat tosi paha juttu. Vanhempiaan ei pääse karkuun ennen kuin aikuisena, jos löytää opiskelu- tai työpaikan muualta, mielellään tarpeeksi kaukaa. Ja silti vanhempien asenteet, ajatusmallit, arvostelut seuraavat pään sisällä. Ei saa tervettä esimerkkiä perheestä ja ihmissuhteista.
Olen viime aikoina katsellut Dr. Ramanin juttuja Youtubesta ja tunnistanut hirveän monia mekanismeja omasta lapsuusperheestä. Hän myös kertoo erilaisista narsistityypeistä. Se oman elämänsä menestyjä, tähti, muiden hyväksikäyttäjä ei ole ainoa. Uhrinarsisti on tosi salakavala: hän pelaa säälillä, kertomuksilla siitä, mitä kaikkea voisi olla, ellei perhe/työpaikka/maailma olisi ollut häntä vastaan, ja koukuttaa uhrinsa sillä, että on ikävä ihminen, jos jättää tällaisen apua ja sääliä tarvitsevan masentuneen raukan. Tämä EI ole sama asia kuin masentuminen tai aito kaltoin kohdelluksi joutuminen! Tämä on peliä, jossa narsisti vääristelee asioita ja on katkera asioista, joita hänen olisi pitänyt saada, vaikka hänellä ei ollut mitään oikeutta tai edes oikeaa yritystä niihin - niin kuin opiskelu- tai työpaikka, jonka hakemiseen ei panostanut tippaakaan ja sitten joku toinen "vei" sen häneltä. Yksi lähisuvustani edustaa tätä: aina valehtelemassa ja kerjäämässä huomiota ja sääliä salaperäisillä syövillä, jotka jotenkin vain katoavat. Kolmas tyyppi oli hyvin amerikkalainen hyväntekijänarsisti, joka liehuu kaiken maailman tilaisuuksissa ja tempauksissa ja ottaa selfieitä itsestään tekemässä hyvää ja kerää suurelta someyleisöltään tykkäyksiä ja kehuja, mutta yksityiselämässään vähät välittää läheisistä ihmisistä.
Dr. Ramani toteaa usein olevansa vihainen tavatessaan narsististen vanhempien lapsia, koska hän näkee ihmisiä, joilla olisi voinut olla potentiaalia paljon parempaan elämään, ellei heiltä olisi viety itseluottamusta ja itsetuntemusta arvostelulla, nälvimisellä, kaasuvalottamisella, niin että nämä uhrit eivät ole lopulta edes tienneet, mitä he ovat, mitä osaavat, mitä haluavat ja mitä tuntevat. Minä tunnen hyvin tämän ilmiön. Kirjoitettuani rivin laudatureja ajattelin kauhulla jatko-opintoja ja olin varma, etten ole mihinkään ammattiin tarpeeksi hyvä enkä edes tiennyt, mitä halusin. Minusta tuli alisuoriutuja ja yksinäinen ihminen, koska perheen yleinen diskurssi oli se, että kukaan ei voi pitää minusta tai haluta minua. Muille perheen naisille oli tarpeellista, että minä olin se rumin ja lihavin, johon he voivat verrata minua ja todeta olevansa ainakin minua parempia ja hoikempia (silloinkin kun eivät olleet). Pari kertaa kävi niin, että minua yllytettiin vetämään jonkun toisen vaate päälle salaisena ajatuksena osoittaa, miten lihava olen, ja sitten naamat venähtivät, kun vaate menikin päälle kevyesti. Meillä ei kukaan, en minä itsekään, nähnyt minua oikean kokoisena ja näköisenä. Ja kun ihminen itse ei usko olevansa rakastamisen tai edes haluamisen arvoinen, niin sitten sitä ei ole muidenkaan silmissä. Jolloin taas lähipiirin narsistit voivat osoittaa: "No niin! Mitä me sanottiin? Ei kukaan huoli noin lihavaa/rumaa/epänormaalia!"
Kiitos kovasti rakas perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuli alisuoriutuja, kun voimat 18-vuotiaana olivat vaan niin vähissä, ettei jaksanut ajatellakaan viittä, kuutta vuotta vaativia korkeakouluopintoja, joihin paperit ja äly olisi riittänyt oikein hyvin. Oli vaan kiire päästä tienaamaan itse omat rahansa. Onneksi tämä minun alisuoritumistaso on ihan ok taso sekin eikä tarvitse liikaa surra menetettyä potentiaalia.
Ja minut kaasuvalotettiin uskomaan, että olen jotenkin omituinen ja vaikeampi kuin kaikki muut ihmiset eikä minun kanssani kukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Lullervo kirjoitti:
Suomi24 huume-palstalla oli aikanaan eräs Mikke-niminen narsisti. Hän myös Sera-nimisenä esiintyi siellä.
Onko sama Sera, joka Drummerworld-palstalla kirjoittelee? Millä tavalla on mielestäsi narsisti?
https://www.drummerworld.com/forums/index.php?threads/some-improvisatio…
Olen joskus tuntenut "seran" eikä hän ollut rumpali. Narsistisia piirteitä kyllä oli. Eiköhän tuota nimimerkkiä voi käyttää useampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyykö narsistinen toimimaan joidenkin kanssa "normaalisti"? Vai pitääkö vaan pelastaa itsensä ja lähteä muiden kohtaloa miettimättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lullervo kirjoitti:
Suomi24 huume-palstalla oli aikanaan eräs Mikke-niminen narsisti. Hän myös Sera-nimisenä esiintyi siellä.
Onko sama Sera, joka Drummerworld-palstalla kirjoittelee? Millä tavalla on mielestäsi narsisti?
https://www.drummerworld.com/forums/index.php?threads/some-improvisatio…
Olen joskus tuntenut "seran" eikä hän ollut rumpali. Narsistisia piirteitä kyllä oli. Eiköhän tuota nimimerkkiä voi käyttää useampi.
Varmaan sitten on eri henkilö. Tuo Drummerworld-palstan soittaja näyttää olevan melkoinen virtuoosi improvisaatiossa.
"Sinulla ei ollut mitään hätää, oli katto pään päällä ja ruokaa kaapissa"
-Narsistinen vanhempi joka hylkäsi kaikki lapsensa ja lähti reissuilleen, ryyppäsi, epäsuorasti tappoi heidän äitinsä, ei ollut ikinä läsnä, lesoili rahoillaan vaikka mukulat kulki ryysyissä, viis veisasi mistään "koulujen päättäjäisistä" sunmuista, keräsi kunniaa isolla talollaan ja pankkitilillään, petti vaimoaan ja sitä toista naista myös jne jne jne.
Tällä hetkellä hän ei puhu minulle koska sanoin jossain keskustelussa somessa että lapsuus ei ollut onnellinen. Hänen naisystävänsä on informoinut minua että "haava on nyt isälläsi syvä joten ei varmaan jouluun tarvitse tulla tänä vuonna".
Niin ja tää noita-akka ilmoitti myös saman kuin isäni: "Sinulla ei ollut koskaan mitään hätää. Oli katto vatsassa ja ruokaa pään päällä". Tai jotain sen suuntaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monelle narsistin uhrille suhde narsistin kanssa jää viimeiseksi "kunnon" parisuhteeksi. Johtuuko se sitten arvista, tietoiseksi tulemisesta vai mistä.
Listaan alle omia ongelmia, jotka ovat olleet esteenä uudelle parisuhteelle.- Ylireagoin pieneenkin itsekkyyteen.
- Helposti tulee ajatus, että jos se sittenkin on (eli mörköjen näkeminen)
- Pelkään hiukan vastakkaista sukupuolta
- En luota toiseen ihmiseen enää samalla tavalla
- Näen parisuhteen negatiivisena asiana joka tuo stressiä
- En uskalla päästää uutta ihmistä sydämeeni
- innostun ihmisestä, mutta sitten vedän pakille ennen kuin mitään ehtii syntyä.
- Pelkään tilanteita, joissa vastakkaisen sukupuolen edustaja voisi kuvitella jotakin ja saisi syyn kostoon, jos torjuisin hänen ehdotuksensa
- En kerro itsestäni liikaa ettei toinen käytä herkimpiä asioita minua vastaan.
- En mene paikkoihin, missä ei ole todistajia ja olen hyvin varovainen viestien kanssa. Eli vältän kaikkea sellaista, mistä pystyisi valehtelemaan.
- Sitoutumiskammo
- Analysoin hirveästi sen toisen toimintaa ja tarkoitusperiä
- Olen yrivarovainen ja pelkään toisen ehdottamia asioita, jos niissä on pienintäkään tulkinnanvaraa.Erosta yli vuosi. Kidutusta kesti kymmenen vuotta. Mites muut onko uusi suhde löytynyt henkisen rääkkäämisen jälkeen? Terapian avulla tai ilman?
Sama juttu. En voi edes ajatella seurustelua tai parisuhdetta. En vaan pysty. Mulla meni lähes 20 vuotta ja usko ihmisiin tai siihen, että olisi hyväntahtoisia tai välittäviä ihmisiä on kokonaan mennyt. En voi olla kenenkään armoilla enää millään tavoin.
Yli 20 vuoden suhteen narsistin kanssa jälkeen alan automaattisesti etsimään miehistä narsistisia piirteitä. Minun on parempi olla yksin ja nauttia elämästäni ilman parisuhdetta. Se on toisaalta ihanan vapauttavaa.
Minä taas ymmärsin, että kaikki mieheni-joiden kanssa on ollut vakavampi suhde -ovat olleet nepsyjä. On heillä ollut muutakin, myös luonteen ongelmia, vaikka ovat toiselta kantilta olleet ok. Etenkin aviomies oli ns. kunnon mies, kunnes sukuviat päihittivät hänet.
Voisin saada normaalin ihmisen, tai olla kokonaan ilman. Mieluimmin ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monelle narsistin uhrille suhde narsistin kanssa jää viimeiseksi "kunnon" parisuhteeksi. Johtuuko se sitten arvista, tietoiseksi tulemisesta vai mistä.
Listaan alle omia ongelmia, jotka ovat olleet esteenä uudelle parisuhteelle.- Ylireagoin pieneenkin itsekkyyteen.
- Helposti tulee ajatus, että jos se sittenkin on (eli mörköjen näkeminen)
- Pelkään hiukan vastakkaista sukupuolta
- En luota toiseen ihmiseen enää samalla tavalla
- Näen parisuhteen negatiivisena asiana joka tuo stressiä
- En uskalla päästää uutta ihmistä sydämeeni
- innostun ihmisestä, mutta sitten vedän pakille ennen kuin mitään ehtii syntyä.
- Pelkään tilanteita, joissa vastakkaisen sukupuolen edustaja voisi kuvitella jotakin ja saisi syyn kostoon, jos torjuisin hänen ehdotuksensa
- En kerro itsestäni liikaa ettei toinen käytä herkimpiä asioita minua vastaan.
- En mene paikkoihin, missä ei ole todistajia ja olen hyvin varovainen viestien kanssa. Eli vältän kaikkea sellaista, mistä pystyisi valehtelemaan.
- Sitoutumiskammo
- Analysoin hirveästi sen toisen toimintaa ja tarkoitusperiä
- Olen yrivarovainen ja pelkään toisen ehdottamia asioita, jos niissä on pienintäkään tulkinnanvaraa.Erosta yli vuosi. Kidutusta kesti kymmenen vuotta. Mites muut onko uusi suhde löytynyt henkisen rääkkäämisen jälkeen? Terapian avulla tai ilman?
Sama juttu. En voi edes ajatella seurustelua tai parisuhdetta. En vaan pysty. Mulla meni lähes 20 vuotta ja usko ihmisiin tai siihen, että olisi hyväntahtoisia tai välittäviä ihmisiä on kokonaan mennyt. En voi olla kenenkään armoilla enää millään tavoin.
Pistän vielä paremmaksi: olin narsistin kanssa 30 vuotta ja erosta on nyt reilu 2,5 vuotta. Itse toisaalta toivon, että löytäisin vielä uuden kumppanin ja saisin kokea elämäni aikana oikean parisuhteen, sillä narsistin kanssa kaikki oli pelkkää parisuhteen irvikuvaa. Mutta en tiedä, uskaltaisinko luottaa toiseen ja päästää ketään miestä lähelleni, kun tiedän miten taitavasti nämä tällaiset peittävät sen todellisen minänsä.
Lisäksi mitä enemmän luen ja kuulen ihmisten kokemuksia narsistikumppaneista ja heidän käytöksestään, sitä pelokkaammaksi ja aremmaksi tulen: miten ikinä voisi onnistua löytämään terveen, normaalin kumppanin, kun niin iso osa miehistä tuntuu olevan erittäin ongelmaisia. Ja kun puhutaan viisikymppisistä vapaista miehistä, niin ei ole kauheasti toivoa, että siitä joukosta voisi löytää tervepäisen yksilön, joka sattuisi vielä kiinnostumaan minusta ja jonka kanssa homma toimisi kaikilla tasoilla.
Ihan hirveän masentavaa ajatella tämän ikäisenä, että tässä se nyt oli eikä mitään parempaa ole koskaan tiedossakaan.
Ehkä vanhempana, kun jyvät ovat todella erottuneet akanoista ja hengissä on siistejä ja fiksuja miehiä. On leskiäkin.
Jotkut kituvat myös kauheiden naisten kanssa, joista eroon päästyään tietävät mitä olet kokenut.
Pistäisin sinuna toivoni näihin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monelle narsistin uhrille suhde narsistin kanssa jää viimeiseksi "kunnon" parisuhteeksi. Johtuuko se sitten arvista, tietoiseksi tulemisesta vai mistä.
Listaan alle omia ongelmia, jotka ovat olleet esteenä uudelle parisuhteelle.- Ylireagoin pieneenkin itsekkyyteen.
- Helposti tulee ajatus, että jos se sittenkin on (eli mörköjen näkeminen)
- Pelkään hiukan vastakkaista sukupuolta
- En luota toiseen ihmiseen enää samalla tavalla
- Näen parisuhteen negatiivisena asiana joka tuo stressiä
- En uskalla päästää uutta ihmistä sydämeeni
- innostun ihmisestä, mutta sitten vedän pakille ennen kuin mitään ehtii syntyä.
- Pelkään tilanteita, joissa vastakkaisen sukupuolen edustaja voisi kuvitella jotakin ja saisi syyn kostoon, jos torjuisin hänen ehdotuksensa
- En kerro itsestäni liikaa ettei toinen käytä herkimpiä asioita minua vastaan.
- En mene paikkoihin, missä ei ole todistajia ja olen hyvin varovainen viestien kanssa. Eli vältän kaikkea sellaista, mistä pystyisi valehtelemaan.
- Sitoutumiskammo
- Analysoin hirveästi sen toisen toimintaa ja tarkoitusperiä
- Olen yrivarovainen ja pelkään toisen ehdottamia asioita, jos niissä on pienintäkään tulkinnanvaraa.Erosta yli vuosi. Kidutusta kesti kymmenen vuotta. Mites muut onko uusi suhde löytynyt henkisen rääkkäämisen jälkeen? Terapian avulla tai ilman?
Sama juttu. En voi edes ajatella seurustelua tai parisuhdetta. En vaan pysty. Mulla meni lähes 20 vuotta ja usko ihmisiin tai siihen, että olisi hyväntahtoisia tai välittäviä ihmisiä on kokonaan mennyt. En voi olla kenenkään armoilla enää millään tavoin.
Yli 20 vuoden suhteen narsistin kanssa jälkeen alan automaattisesti etsimään miehistä narsistisia piirteitä. Minun on parempi olla yksin ja nauttia elämästäni ilman parisuhdetta. Se on toisaalta ihanan vapauttavaa.
Minä taas ymmärsin, että kaikki mieheni-joiden kanssa on ollut vakavampi suhde -ovat olleet nepsyjä. On heillä ollut muutakin, myös luonteen ongelmia, vaikka ovat toiselta kantilta olleet ok. Etenkin aviomies oli ns. kunnon mies, kunnes sukuviat päihittivät hänet.
Voisin saada normaalin ihmisen, tai olla kokonaan ilman. Mieluimmin ilman.
Aviomies muuten ystävystyi narskumaisen ihmisen kanssa ja häipyi hänen mukaansa "hoitamaan ongelmiaan ", ojasta allikkoon.
Tuttu löysi varakkaan miehen, siitä piti pitää kiinni. Konsteja kun ei paljoa ollut alku meni hetekaa naristellessa, kuka mies seksistä kieltäytyisi? Alkuvuosina narsisti jopa kustansi matkoja ym (ehkä velkarahalla). Kun mies luotti tuli allekirjoittaneeksi muutaman paperinkin siinä sivussa. Siinä meni miehen lasten tulevat perinnöt, koko omaisuus siirtyi noin vain narsistin nimiin. Narsisti leikki vielä muutaman vuoden normaalia ihmistä. Kaikenlaista naljailua, miehen nöyryyttämistä ja mitä narsisti yleensä tekee alkoi ilmaantua. Mies alkoi riutua, itsetunto meni, oli kuin haudasta kaivettu, Mutta mies ymmärsi lähteä. Sai vielä kuulleensa olevan avuton tyhjätaskuinen luuseri.
Tämä mies oli narsistin kolmas uhri, kaksi edellistä koki saman. Eli ei ne aina itse tienattuja varoja ole.