Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Narsistirakkaani on ihana kaikille muille. Muiden nähden saattaa olla jopa minulle, mutta sillä on hintansa. Yleensä päivä alkaa sillä, että kun olemme kymmenen minuuttia aiemmin aamiaiselta lähteneet töihimme, hän soittaa mitä minun pitää tuoda kaupasta illalla. Hänellä on joku meno, mikä tarkoittaa, että minä maksan ruuat. Hän kun pääsi uuteen työpaikkaan ja tienaa ihan mukavasti, ei jouda enää kauppaan, vaan ajelee yhteiseksi ostetulla uudella autolla harrastamassa. Auton rahoitti minun vanhempani, mutta sillä ei saa muut ajaa, en edes minä.

Illalla sitten syötyään hän pyytää laittamaan tiskit ja jos vihjaillen, että voisi olla hänen vuoronsa, niin kuulen olevani aina tollainen. Jos en laita tiskejä, tunnelma on koko illan kireä. Jos en olisi käynyt kaupassa, perintöastiani olisivat lennelleet seinään, jos niitä olisi jäljellä. Omiaan hän ei heittele koskaan, vaikka selittelee olevansa temperamenttinen ja äkkipikainen. Jos hän suuttuu, mykkäkoulu voi kestää viikon ja minun ostamassani sängyssä nukkuu hän huonon selkänsä takia ja minä nukun sohvalla, koska olen syyllinen ja vittuillut turhasta.

Kun riita on sovittu, sovitaan, ettei vanhoja muisteta ja arvatkaa muistetaanko? Joo. Kyllä viimeistään puolen vuoden välein olevassa aviokriisissä. Silloin kaivetaan kaikki menneet. Yleensä kriisi tulee pikkujouluissa, tai kesäjuhlissa, joissa on vieraita toista sukupuolta olevia, tai jopa joku vanha ystäväni. Kotona on sitten tonnin remontti edessä siitä mustasukkaisuudesta ja huudosta. Kriisi kestää kahdesta kolmeen viikkoa, jonka jälkeen sovitaan hänen aloitteestaan ja unohdetaan menneet. Uusi kierros alkaa taas siitä.

Meillä ei käy enää ketään sukulaisiani, tai kävisi, mutta aina on joku este. Omat nuoruusystäväni ovat aivan väärää seuraa minulle ja minä olen kiittämätön, kun en arvosta rakkaani tekemää työtä sosiaalisen statukseni nostamisessa. Hänen ystävänsä kun ovat sivistyneempiä.

Kuulostaako tutulta.

Hah. Meillä myös aviokriisiä pukkasi puolen vuoden syklillä. Musta tuntui, että olin draamaqueenin kanssa naimisissa, vaikka hän mies onkin. Usein tähän liittyi raha ja sen tuhlaaminen. Harmi vain, kun hän itse oli se tuhlari. Toisekseen siihen liittyi se, että hänen piti päästä kotoa jonnekin ajattelemaan ja rentoutumaan. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että usean riidan syy taisi olla, että hän pääsee sen varjolla jonnekin omille teille. Ja tietysti niin, että minä en tiedä mihin. Ja itse en koskaan olisi kohdellut häntä niin.

https://lestadiolaisten-pimeat-puolet.blogspot.com/2021/11/lestadiolais…

Näitä luettuani olen yllättynyt siitä kuinka samalla tavalla nämä ihmiset käyttäytyvät. Vähän kuin olisi ohjelmoitu sama ohjelma kaikkiin. Ja myös on ollut silmiä avaavaa, että moni luonnehtii tällaiseen ihmiseen tutustuessaan aistineensa jotain tyhjää tai onttoa.

Narsisti ei sitten olekaan niin spesiaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minulla on miljoona tärkeämpääkin juttua ajateltava kuin sinun x."

"Se ei ole nyt prioriteettini."

"En pysty priorisoimaan meidän suhdettamme juuri nyt."

Näitä kuulin pitkässä suhteessa ja myös sen jälkeen (yhteiset lapset). N määrittelee itse, mitkä asiat hänelle hyödyllisimpiä keskittyä, antaa ymmärtää ettet ole hänen aikansa arvoinen juuri nyt, mutta myöhemmin sitten. Että ne asiat mitkä sinulle tärkeitä, ovat hänelle yhdentekeviä. Saattoi perustella että minun kannatti tehdä jokin kotityö/lapsiin liittyvä juttu eikä hänen, koska hänen tuntitaksansa kovempi ja hänen kannattaisi ennemmin tehdä töitä. N ei kuitenkaan suostunut ulkoistamaan esim. siivousta tai korvannut tilannetta rahallisesti. Saattoi nauraa, että ai hänenkö tuntitaksalla kannattaa mahdollistaa minun työni (esim. ylityö, työn ja perheen yhteensovittaminen), kun minulla pienempi palkka.

Kaiken ajatteli rahan ja tehokkuuden kautta, mutta hänen omasta näkökulmastaan. Oli todella pihi myös.

Nyt uudessa suhteessa on päällä rakkauspommitus ja rahaa tuhlataan tosi paljon enemmän. Itselle hyvin hämmentävää.

APUA!! 😯 Tuttua 😬😬

Tutulta kuulostaa. Olin työttömänä ja N haukkui minua jatkuvasti luuseriksi. Teki tosi hyvää saada ei-kiitos -vastauksia hakemuksiinsa ja vielä kuulla siltä läheiseltä, jonka pitäisi tukea, että: ”En minäkään sinua ehkä palkkaisi, olet aika luuseri.” Silti meillä on sama tutkinto, mutta minulla on kulunut työura-aikaa lasten (hänen lastensa!) hoidossa kotona. Latisti jatkuvasti tästä työttömyydestä ja huusi raivostuneena asian myös naapureidemme tiedoksi, koska tiesi, että häpesin tätä tilannettani suuresti enkä julistanut sitä missään kenellekään.

Kun pyysin puolisoani joskus edes lukemaan läpi hakemukseni ja CV:ni, niin eipä kiinnostanut. Oli kuulemma oma asiani, mitä kirjoittelen, hänellä ei ole aikaa eikä kiinnostusta, ei ollut hänen prioriteettilistallaan.

Lisäksi N käski minun hoitaa kaikki kotityöt, koska elän kuulemma hänen siivellään. No, maksoin kuitenkin talousmenoista sen verran, mitä pienistä säästöistäni ja työttömyystuloistani (600€/kk) pystyin. Ja hoidin kotityöt, koska N päivittäin vahti tuloksiani ja tehokkuuttani kotosalla tullessaan niin hirvittävän väsyneenä töistä kotiin.

Ja kyllä, N oli erittäin tarkka rahoistaan. Muistutti jatkuvasti, kuka maksaa ja mitä maksaa. Pisti minut jo seurusteluaikoina aina jonkin tekosyyn varjolla maksamaan narikat, kun ravintolaan mentiin. Enää en alkaisi tuollaista katselemaan.

Kun viimeinkin sain työpaikan, ei edes onnitellut, ihmetteli (kateellisena?) että miten ihmeessä ne minut sinne huolivat. Että varmaan antavat potkut koeaikana. No eipä antaneetkaan. Toki sain sitten narsistilta tarkan laskun, kuinka paljon olen hänelle velkaa asuntolainoista yms. Otin ja tasasin laskut ottamalla avioeron. N kiusaa minua lastemme kautta vieläkin. Aina on lasten puhtaat ja sopivat vaatteet jääneet isäviikolla isälle...

Vierailija kirjoitti:

Näitä luettuani olen yllättynyt siitä kuinka samalla tavalla nämä ihmiset käyttäytyvät. Vähän kuin olisi ohjelmoitu sama ohjelma kaikkiin. Ja myös on ollut silmiä avaavaa, että moni luonnehtii tällaiseen ihmiseen tutustuessaan aistineensa jotain tyhjää tai onttoa.

Narsisti ei sitten olekaan niin spesiaali.

Ei ole niin. Onttous on juurikin se pointti. Muutaman kuukauden ajan yleistietoudella, oman historian kertomisella ja smalltalkilla pystyy pitämään yllä viehättävää kuvaa. Mutta sitten kun se kuluu loppuun, ei ole enää mitään. Sitten alkaa haukkuminen ja varastelu, jolla en tarkoita suoraa fyysisten esineiden tai rahan varastamista. Vaan henkisen pääoman kuppaamista. Narsku on kuin se yhdessä scifi-kirjassa kuvattu etanaihminen, en enää muista kenen, olisko ollut Ray Bradbury. Imee kaiken elinvoiman ja pahimmillaan vielä siirtää pahuuden eteenpäin. Tunnistaako ja muistaako joku? 

Orja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minulla on miljoona tärkeämpääkin juttua ajateltava kuin sinun x."

"Se ei ole nyt prioriteettini."

"En pysty priorisoimaan meidän suhdettamme juuri nyt."

Näitä kuulin pitkässä suhteessa ja myös sen jälkeen (yhteiset lapset). N määrittelee itse, mitkä asiat hänelle hyödyllisimpiä keskittyä, antaa ymmärtää ettet ole hänen aikansa arvoinen juuri nyt, mutta myöhemmin sitten. Että ne asiat mitkä sinulle tärkeitä, ovat hänelle yhdentekeviä. Saattoi perustella että minun kannatti tehdä jokin kotityö/lapsiin liittyvä juttu eikä hänen, koska hänen tuntitaksansa kovempi ja hänen kannattaisi ennemmin tehdä töitä. N ei kuitenkaan suostunut ulkoistamaan esim. siivousta tai korvannut tilannetta rahallisesti. Saattoi nauraa, että ai hänenkö tuntitaksalla kannattaa mahdollistaa minun työni (esim. ylityö, työn ja perheen yhteensovittaminen), kun minulla pienempi palkka.

Kaiken ajatteli rahan ja tehokkuuden kautta, mutta hänen omasta näkökulmastaan. Oli todella pihi myös.

Nyt uudessa suhteessa on päällä rakkauspommitus ja rahaa tuhlataan tosi paljon enemmän. Itselle hyvin hämmentävää.

APUA!! 😯 Tuttua 😬😬

Tutulta kuulostaa. Olin työttömänä ja N haukkui minua jatkuvasti luuseriksi. Teki tosi hyvää saada ei-kiitos -vastauksia hakemuksiinsa ja vielä kuulla siltä läheiseltä, jonka pitäisi tukea, että: ”En minäkään sinua ehkä palkkaisi, olet aika luuseri.” Silti meillä on sama tutkinto, mutta minulla on kulunut työura-aikaa lasten (hänen lastensa!) hoidossa kotona. Latisti jatkuvasti tästä työttömyydestä ja huusi raivostuneena asian myös naapureidemme tiedoksi, koska tiesi, että häpesin tätä tilannettani suuresti enkä julistanut sitä missään kenellekään.

Kun pyysin puolisoani joskus edes lukemaan läpi hakemukseni ja CV:ni, niin eipä kiinnostanut. Oli kuulemma oma asiani, mitä kirjoittelen, hänellä ei ole aikaa eikä kiinnostusta, ei ollut hänen prioriteettilistallaan.

Lisäksi N käski minun hoitaa kaikki kotityöt, koska elän kuulemma hänen siivellään. No, maksoin kuitenkin talousmenoista sen verran, mitä pienistä säästöistäni ja työttömyystuloistani (600€/kk) pystyin. Ja hoidin kotityöt, koska N päivittäin vahti tuloksiani ja tehokkuuttani kotosalla tullessaan niin hirvittävän väsyneenä töistä kotiin.

Ja kyllä, N oli erittäin tarkka rahoistaan. Muistutti jatkuvasti, kuka maksaa ja mitä maksaa. Pisti minut jo seurusteluaikoina aina jonkin tekosyyn varjolla maksamaan narikat, kun ravintolaan mentiin. Enää en alkaisi tuollaista katselemaan.

Kun viimeinkin sain työpaikan, ei edes onnitellut, ihmetteli (kateellisena?) että miten ihmeessä ne minut sinne huolivat. Että varmaan antavat potkut koeaikana. No eipä antaneetkaan. Toki sain sitten narsistilta tarkan laskun, kuinka paljon olen hänelle velkaa asuntolainoista yms. Otin ja tasasin laskut ottamalla avioeron. N kiusaa minua lastemme kautta vieläkin. Aina on lasten puhtaat ja sopivat vaatteet jääneet isäviikolla isälle...

Minäkin jäin kotonaolovuosista velkaa narsistille. Tyhmä minä sitten vielä maksoin, puhutaan kymppitonneista.

Vierailija kirjoitti:

Orja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minulla on miljoona tärkeämpääkin juttua ajateltava kuin sinun x."

"Se ei ole nyt prioriteettini."

"En pysty priorisoimaan meidän suhdettamme juuri nyt."

Näitä kuulin pitkässä suhteessa ja myös sen jälkeen (yhteiset lapset). N määrittelee itse, mitkä asiat hänelle hyödyllisimpiä keskittyä, antaa ymmärtää ettet ole hänen aikansa arvoinen juuri nyt, mutta myöhemmin sitten. Että ne asiat mitkä sinulle tärkeitä, ovat hänelle yhdentekeviä. Saattoi perustella että minun kannatti tehdä jokin kotityö/lapsiin liittyvä juttu eikä hänen, koska hänen tuntitaksansa kovempi ja hänen kannattaisi ennemmin tehdä töitä. N ei kuitenkaan suostunut ulkoistamaan esim. siivousta tai korvannut tilannetta rahallisesti. Saattoi nauraa, että ai hänenkö tuntitaksalla kannattaa mahdollistaa minun työni (esim. ylityö, työn ja perheen yhteensovittaminen), kun minulla pienempi palkka.

Kaiken ajatteli rahan ja tehokkuuden kautta, mutta hänen omasta näkökulmastaan. Oli todella pihi myös.

Nyt uudessa suhteessa on päällä rakkauspommitus ja rahaa tuhlataan tosi paljon enemmän. Itselle hyvin hämmentävää.

APUA!! 😯 Tuttua 😬😬

Tutulta kuulostaa. Olin työttömänä ja N haukkui minua jatkuvasti luuseriksi. Teki tosi hyvää saada ei-kiitos -vastauksia hakemuksiinsa ja vielä kuulla siltä läheiseltä, jonka pitäisi tukea, että: ”En minäkään sinua ehkä palkkaisi, olet aika luuseri.” Silti meillä on sama tutkinto, mutta minulla on kulunut työura-aikaa lasten (hänen lastensa!) hoidossa kotona. Latisti jatkuvasti tästä työttömyydestä ja huusi raivostuneena asian myös naapureidemme tiedoksi, koska tiesi, että häpesin tätä tilannettani suuresti enkä julistanut sitä missään kenellekään.

Kun pyysin puolisoani joskus edes lukemaan läpi hakemukseni ja CV:ni, niin eipä kiinnostanut. Oli kuulemma oma asiani, mitä kirjoittelen, hänellä ei ole aikaa eikä kiinnostusta, ei ollut hänen prioriteettilistallaan.

Lisäksi N käski minun hoitaa kaikki kotityöt, koska elän kuulemma hänen siivellään. No, maksoin kuitenkin talousmenoista sen verran, mitä pienistä säästöistäni ja työttömyystuloistani (600€/kk) pystyin. Ja hoidin kotityöt, koska N päivittäin vahti tuloksiani ja tehokkuuttani kotosalla tullessaan niin hirvittävän väsyneenä töistä kotiin.

Ja kyllä, N oli erittäin tarkka rahoistaan. Muistutti jatkuvasti, kuka maksaa ja mitä maksaa. Pisti minut jo seurusteluaikoina aina jonkin tekosyyn varjolla maksamaan narikat, kun ravintolaan mentiin. Enää en alkaisi tuollaista katselemaan.

Kun viimeinkin sain työpaikan, ei edes onnitellut, ihmetteli (kateellisena?) että miten ihmeessä ne minut sinne huolivat. Että varmaan antavat potkut koeaikana. No eipä antaneetkaan. Toki sain sitten narsistilta tarkan laskun, kuinka paljon olen hänelle velkaa asuntolainoista yms. Otin ja tasasin laskut ottamalla avioeron. N kiusaa minua lastemme kautta vieläkin. Aina on lasten puhtaat ja sopivat vaatteet jääneet isäviikolla isälle...

Minäkin jäin kotonaolovuosista velkaa narsistille. Tyhmä minä sitten vielä maksoin, puhutaan kymppitonneista.

Meillä samansuuntaisia yrityksiä. Lapset on yhdessä tehty ja haluttu, mutta mun pienistä tuloista on kaikki mennyt siinä missä omahyväinen puoliso on pitänyt valtaosan omista suuremmista tuloistaan sairaasti säästäen. Kaikesta hän on valmis nyppäämään vähän lisämaksua.

Pahin mitä narskuu tiedän tehneen on tällainen. Narsisti nainen alkoi suhteeseen uuden miehen kanssa ja molemmilla oli useampi lapsi. Parissa vuodessa nainen sai uuden miehen lapset muuttamaan entisestä viikko-viikko systeemistä pois joka toinen vkl systeemiin ja lopulta niistäkin tuli satunnaisia. Sittemmin vanhin tytär lopetti isäänsä kaikki yhteydet, koska ahdistui tästä painostavasta narskusta niin paljon.

Naisen omat lapset valtasivat heti kaikki huoneet ja miehen lapset nukkuivat olohuoneen sohvilla. Huoneet sisustettiin heti uudestaan ja miehen lasten tavarat heitettiin pois.

Nainen usutti miehen siskon ja serkun tekemään lasuja, kun mies ei jaksanut mukamas pitää yhteyttä lapsiinsa ja lopulta huoltajuus annettiinkin lasten äidille. Lasten äitiin mies ei saanut pitää yhteyttä, vaan uusi vaimo hoiti nämä asiat, koska oli ammattilainen. Miehen puhelimessa ei saanut olla näppäinlukitusta, koska se oli epäluottamusta. Vastavuoroisesti ei myöskään naisella ollut, vaikka miehellä ei ollut mitään intoa hänen puhelimeensa kajota.

Lopulta kaikki meni kuitenkin hyvin ja kun naisen omat lapset vanhenivat, he muuttivat kotoaan heti pois ja nainen jäi lopulta yksin. Mieskin älysi lähteä ja sai välit lasten ja suvunkin kanssa kuntoon.

Nainen ei ollut paha. Hän oli mielisairas.

Narsistit kyllä tietävät mitä tekevät. Miten voit sanoa ettei olisi paha?

Persoonallisuushäiriö ja kurja lapsuus voi aiheuttaa olemattoman itsetunnon, mutta narsisti kuitenkin itse tekee mitä tekee. Yrittää tietoisesti painaa muita alaspäin. Hyvä ihminen ei näin toimisi vaan hakeutuisi terapiaan.

Tuleva ex-vaimoni paljastui narsistiksi kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Oli kyllä erinomainen valehtelija, jonka ihanuudesta moni muukin päässyt nauttimaan parisuhteemme aikana. Ei katunut mitään ja yritti vielä valehdella itsensä kuiville vesille, mutta nähtävästi valehtelutaito koki kolauksen kun jäi kiinni. Mitään sanottavaa ei hänelle enää ole ja hyvä niin.

Narsisti on vailla pysyvää minäkuvaa ja vailla pysyviä arvoja. Aiemmin mainitun jäljittelyn avulla hän luo itsensä koko ajan uudestaan, tilanteesta toiseen.

Siksi narsisti ei ota vastuuta teoistaan eikä sanoistaan, koska hän ei oikeastaan edes koe olevansa sama ihminen kuin hetki sitten. Ja miten olisikaan, koska hän perustelee jokaisen tunnereaktionsa ulkopuoleltaan johtuvaksi.

Hänen onnellisuutensa, surunsa ja raivonsa johtuu aina jostakusta toisesta. Jos hän ei osaa eikä halua käyttäytyä ihmisiksi muille, niin sillekin löytyy selitys ka syy vähintään kauheista lapsuuden kokemuksista. Hän ei kanna vastuuta siitä, että esimerkiksi puoliso ja lapset kärsivät.

Narsistille keskustelu on peliä, joka pitää voittaa. Hän on pohjattoman kateellinen ja erityisen paljon kateellisuus korostuu lähisuhteissa. Se voi saada lähes vainoharhaisia muotoja. "Sinä sanoit/teit noin vain siksi että halusit satuttaa minua Sinä nautit siitä, että minä kärsin!" on tyypillinen syytös tilanteissa, joissa narsistin kumppani tai perheenjäsen esimerkiksi kieltäytyy lainaamasta tälle rahaa tai ei suostu jokaiseen pikku oikkuun. "Teet tuon tahallasi", näin narsisti ajattelee oli kyse vaikka vauvan itkusta.

Narsisti itse valitsee aikuisenakin ylläpitää katkeroitunutta, repivää ja ristiriitaista suhdetta vanhempiinsa. Hän käyttäytyy kuin aikuinen uhmaikäinen. Yleensä vaatii vanhemmiltaan hyvitystä lapsena kärsimistään vääryyksistä materiaalisen hyvityksinä, siis vaikkapa jatkuvaa rahallista avustamista. Totta, narsistin vanhemmat ovat usein tehneet virheitä ja laiminlyöneet lapsiaan. Sen sijaan että narsisti pyrkisi tervehtymään menneisyydestä ja rakentamaan oman elämänsä, hän pyrkii näkemään itsensä ikuisena uhrina jolla on kaikki oikeutus oireilla ja vaatia loputtomiin. Narsisti helposti kuppaa vanhemmilta kaikki säästötkin, jos sellaisia on. Hän kokee itsellänsä olevan etuoikeus tähän vaikka muitakin sisaruksia olisi. Vanhemmat usein antavat tämän tapahtua toivoen, että jos he vielä tämän kerran auttavat, ehkä aikuinen lapsi leppyy. Mutta sitä päivää ei tule koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Narsistit kyllä tietävät mitä tekevät. Miten voit sanoa ettei olisi paha?

Persoonallisuushäiriö ja kurja lapsuus voi aiheuttaa olemattoman itsetunnon, mutta narsisti kuitenkin itse tekee mitä tekee. Yrittää tietoisesti painaa muita alaspäin. Hyvä ihminen ei näin toimisi vaan hakeutuisi terapiaan.

Selviytyjät Suomen kausi Karibialla, tuosta juurikin nähtävissä Even ja Shirlyn käytös.

tarkoituksena painaa kaikki sisäpiiriin kuulumattomat alas

Vierailija kirjoitti:

Narsistit kyllä tietävät mitä tekevät. Miten voit sanoa ettei olisi paha?

Persoonallisuushäiriö ja kurja lapsuus voi aiheuttaa olemattoman itsetunnon, mutta narsisti kuitenkin itse tekee mitä tekee. Yrittää tietoisesti painaa muita alaspäin. Hyvä ihminen ei näin toimisi vaan hakeutuisi terapiaan.

No tuo on totta, mutta siinä mielessä ei ole paha, että luulee itsekin olevansa muita parempi ja oikeassa, ja pahat teot ovat oikeutettu kosto siitä, että häntä on kohdeltu väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistit kyllä tietävät mitä tekevät. Miten voit sanoa ettei olisi paha?

Persoonallisuushäiriö ja kurja lapsuus voi aiheuttaa olemattoman itsetunnon, mutta narsisti kuitenkin itse tekee mitä tekee. Yrittää tietoisesti painaa muita alaspäin. Hyvä ihminen ei näin toimisi vaan hakeutuisi terapiaan.

No tuo on totta, mutta siinä mielessä ei ole paha, että luulee itsekin olevansa muita parempi ja oikeassa, ja pahat teot ovat oikeutettu kosto siitä, että häntä on kohdeltu väärin. 

On jäänyt epäselväksi miten narsku tiedostaa sen onko paha vai hyvä. Mutta muutaman sellaisen nähtyäni olen tullut tulokseen että kyllä tietävät mitä tekevät ja olevansa pahoja, saavat teoistaan nautinnon. Ilmekin kuin Kaunareiden Sheilalla kun juonii. Eikä voi yleistää että huono lapsuus olisi syynä. Narsisteina on lapsena kaiken saaneitakin, ns lellilapsia. Ehkä äitikin oli narsisti.

Narsisti voi kärsiä myös riippuvuudesta (esim alkoholi, shoppailu, pelaaminen) mutta kieltää tietenkin kaiken ja kyttää sen sijaan toisten juomisia- liioittelee muitten ongelmia? Näkee omat tekemisensä, varsinkin mokailunsa vähäisinä juttuina.

Näitten narsistien oma olo on tietenkin aina kurja, ja sääliksi käy, sillä he eivät osaa ottaa apua vastaan ja terapiakin yleensä loppuu lyhyeen, jos pitäisi oikeasti alkaa tehdä muutoksia omassa elämässään..

Nämä tarinat on niin tuttuja että puistattaa. Olin naimisissa 100% narsistimiehen kanssa noin 10 vuotta. Ja koska meillä on kouluikäisiä lapsia, joudun olemaan hänen kanssaan väkisinkin tekemisissä.

Olen laittanut kaiken yhteydenpidon hänen kanssaan minimiin. En vastaa miehen puheluihin vaan vaadin kaiken yhteydenpidon sähköpostilla tai whatsapilla. En tapaa kasvotusten häntä, koska lapset osaavat vaihtaa useimmiten kotia itsenäisesti. Melko usein ex tuo kuitenkin lapset pihaani, kun hoitovuoro vaihtuu, mutta en näe häntä silloin. Jotenkin tulkitsen erinäisistä asiayhteyksistä, että ex tuo lapset pihaani koska haluaa kytätä minua ja onko minulla esimerkiksi kylässä vieraita.

Ex myös tekee edelleen kiusaa lasten kautta. Sellaista hienovaraista vittuilua ja ylivallan näyttämistä. Ex ei esimerkiksi palauta hänen luo unohtunutta lapset takkia vaikka pyydän. Vastaa viestiini, että "takki tosiaan unohtui luokseni, tuon kun ehdin" ja ei hän sitä takkia tuo. Minä joudun sitten ihmettelemään lapsen kanssa, että lainataanko tällä viikolla sisaruksen takkia vai käytetäänkö sitä jo hiukan pieneksi jäänyttä vanhaa takkia.

Lisäksi ex tuo tai lähettää lapset luokseni hoitovuoron vaihtuessa hiukan myöhässä lähes joka kerta. Miten se sattuikin, että lapset tulevat taas tunnin myöhässä, esimerkiksi klo 17 vaikka tapaamissopimuksessa vaihto on merkitty klo 16. Eli sellaista hienovaraista ärsyttämistä exältä koko ajan. 

Lisäksi ex viestittelee minulle joka tai joka toinen päivä. En vastaa kuin murto-osaan näistä vietsteistä ja silloin vain jos liittyy pakollisesti alaikäisen huoltoon. Viestit mitä ex lähettää minulle lähes joka päivä ovat tyyliin "Jennica-Petterin sukka jäi sinun luokseni viime hoitovuorollasi, palauta se minulle heti. Sä olet just tuollainen, joka ei huolehdi lapsen vaatteista, Jennica-Petteri on taas ilman sukkaa. Yrittäisit nyt edes, mikään ei onnistu sulta." Eli hän tekee syyn laittaa viestiä lapsen varjolla ja haukkuu haukkumisen ilosta minua. En reagoi näihin viesteihin vastaamalla vaan pakkaan minun luo unohtuneen sukan seuraavan hoitovuoroni päättyessä lapsen reppuun.

Mä olen päättänyt, että en provosoidu näistä. On kuin tyhjille seinille huutelisi, jos nämä kiusanteot ottaa exän kanssa puheeksi. Ja kun ei se narsu toisten käskyjä kuuntele niin eipä siitä mitään hyötyäkään ole. Hän tekee juuri niin kuin on itse päättänyt. Ja saisihan hän vain ylimääräisen tyydytyksen huomatessaan että minä turhaudun ja ärsyynnyn hänen provoiluistaan.

Olen ymmärtänyt, että narsismi tarkoittaa itsetunnon tai minäkuvan vauriota. Tällainen vaurio on ilmeisesti useimmilla persoonallisuushäiriöisillä, koska persoonallisuus on se, joka nähdään mielessä kuvana itsestä tai miten muut minut näkevät, ei vain käytökseni, toimintani, vaan minä persoonana. Eli jos tässä minäkuvassa ja siten itsetunnossa on jotain vääristynyttä tai jonkinlaista puutetta, se vaikuttaa automaattisesti henkilön itsetuntoon, joka voi olla liian korkea tai matala ja näkyy sitten ulospäin erilaisin asentein ja tuntein. Nämä taas siirtyvät vuorovaikutukseen ja siihen miten henkilö suhtautuu muihin, itseensä ja elämään. 

Ilmeisesti rajattomuus, ja siitä seuraava röyhkeys ja häpeämättömyys, liittyvät asiaan siten, että koska rajojen asettamisessa on ollut jotain häikkää uhmaiässä tai myöhemminkin, niin tämä vääristää henkilön käsityksiä omista oikeuksistaan, velvollisuuksistaan, vastuustaan, ja luo vääristyneen minäkuvan ja itsetunnon. Henkilö joko ottaa liikaan vastuuta ja syyllistyy, jolloin on esim läheisriippuvainen tms, tai ei ota yhtään vastuuta, edes muiden satuttamisesta, jolloin on narsisti. Siksi narsistit ja sosiopaatit ym on pahoja, koska he eivät ota vastuuta, eivät välitä toisten tunteista, voivat loukata tai tehdä mitä vaan satuttaakseen, jos suuttuvat, tai haluavat jotain, ja koska ovat rajattomia, eivät ymmärrä sanaa lopeta, ei, jätä rauhaan, vaan painavat vaan päälle. Ja voivat tosiaan toimia ihan käsittämättömillä tavoilla, koska ovat rajattomia, vastuuttomia ja moraalittomia näiden myötä. 

Oma kokemukseni on, että tieto lisää uhrien ymmärrystä ja auttaa siirtymään pois siitä, että pohtii, miksi toinen toimii noin, teinko jotain, sanoinko jotain, loukkasinko, mistä hän suuttui, jne, eli omasta vastuusta ja syyllisyydestä, jonka joko narsisti asettaa toiselle tai jonka toinen itse ottaa pohtiessaan toisen motiiveja ja syitä toisen negatiivisille tunteille ja käytökselle. Kun ymmärtää, että toinen vain on sellainen ihminen, se auttaa joko ottamaan etäisyyttä, jos saa otettua sitä. Jotkut narsistit ei jätä rauhaan, näin on ollut itsellä, ne puhuu muille juttujaan, ja sama jatkuu siten, että se tulee vastaan muiden kautta, eli ei lopu vaikka narsisti poistuisi fyysisesti omasta läheisyydestä. Ihan painajaismaista.

Miksi narsisti suuttuu ns tyhjästä, miksi hänen käytöksensä muuttuu äkisti, koska hän ohjailee toista haluamaansa suuntaan. Kaverustuu usein juuri kilpailijoidensa kanssa tai sellaisten jotka on uhkia hänelle tai joilta haluaa jotain, koska ajaa vain omaa etuaan, ihmissuhteet on vain sitä. Siksi kun toinen on kaverina ja narsisti tällä asenteella, ei ymmärräkään, mitä tapahtui. Mutta luultavimmin jos narsisti hylkää kylmästi on saanut mitä halusi, mutta jos ei vain hylätä, vaan suhtautuminen muuttuu, olet ollut hänelle kilpailija, uhka, tms, haluaa neutralisoida sinut, tai ohjailla sinua ja käytöstäsi haluamaansa suuntaan, manipuloi tällä tavalla. 

Tarkoitan tällä sitä, että kun narsisti kokee toisen uhkana, kilpailijana tms, niin haluaa ohjailla toista siten, että tämä menettää asian jota kadehtii, pitää uhkaavana, josta kilpailee, eli jossa haluaa olla parempi. Kun saa toisen esimerkiksi epävarmaksi, joka on heidän yleinen taktiikkansa, eli naureskelee toiselle ilkeästi, istuttaa ajatuksia siitä että joku toinen on parempi, jolla saa toisen tuntemaan epävarmuutta tai huonommuutta, mustasukkaisuutta jne, ohjailee toista siihen, että saa hänet haluamaansa asemaan, uhkan eliminoitua tai miksi tätä voisi sanoa.

Voihan se olla tavallaan omien tunteiden ja oman kokemuksen itsestä ja omien negatiivisten kokemusten siirtämistä toiselle, sitähän myös tekevät. Saavat kyllä toisen tuntemaan negatiivisia tunteita, ja sillä tavalla pääsevät ihon alle, pään sisään, kun manipuloivat näin, että istuttavat näitä epävarmuuden ja huonommuuden siemeniä, puhumalla ja vihjailemalla ja kommentoimalla siten, että toinen alkaa itse ajatella huomaamattaan niin. 

Ilkeät kommentit, toiselle naureskelu, ilkeys, kilpailu, on kaikki näitä taktiikoita, joilla haluavat luoda asetelman, jossa toinen tuntee epävarmuutta ja huonommuutta, ja itse tuntevat paremmuutta tai ainakin esittävät itsensä parempina. Tämä on sitä narsismia, että itsetunto syntyy näin suhteessa toisiin, vertailun ja kilpailemisen ja kateuden kautta, ja se syntyy vuorovaikutuksessa luomalla tällainen kuvio. Ovat myös aggressiivisia, koska juuri tämä kateus, kilpailu, huonommuus, paremmuus, jne, synnyttää heissä aggressiota. Ja reagoivat siihen ja kokevat pakkomielteeksi tän toisen ihmisen ja kilpailun tän toisen kanssa ja ovat erittäin häikäilemättömiä tässä yhteydessä. 

Tietenkin tää kaikki tulee ilmi myös siinä, että mustamaalaavat kohdetta, koska tää on miten henkilö toimii, kun kokee jonkun paremmaksi, tai itsensä huonommaksi, vertailee, kadehtii, kilpailee, ja on narsisti. Muutenhan ihminen vaan kokisi jotain negatiivisia tunteita, mutta ei lähtisi toimimaan näin. Julmia nää on siinäkin, että kilpailee ihan kaikessa, ihmissuhteissa ja kaikessa. Yrittävät viedä muilta häikäilemättömästi. Ovat röyhkeitä, häpeämättömiä, rajattomia, siksi saavat aikaan vihaa, häpeää, pelkoa, ahdistusta. 

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan tällä sitä, että kun narsisti kokee toisen uhkana, kilpailijana tms, niin haluaa ohjailla toista siten, että tämä menettää asian jota kadehtii, pitää uhkaavana, josta kilpailee, eli jossa haluaa olla parempi. Kun saa toisen esimerkiksi epävarmaksi, joka on heidän yleinen taktiikkansa, eli naureskelee toiselle ilkeästi, istuttaa ajatuksia siitä että joku toinen on parempi, jolla saa toisen tuntemaan epävarmuutta tai huonommuutta, mustasukkaisuutta jne, ohjailee toista siihen, että saa hänet haluamaansa asemaan, uhkan eliminoitua tai miksi tätä voisi sanoa.

Voihan se olla tavallaan omien tunteiden ja oman kokemuksen itsestä ja omien negatiivisten kokemusten siirtämistä toiselle, sitähän myös tekevät. Saavat kyllä toisen tuntemaan negatiivisia tunteita, ja sillä tavalla pääsevät ihon alle, pään sisään, kun manipuloivat näin, että istuttavat näitä epävarmuuden ja huonommuuden siemeniä, puhumalla ja vihjailemalla ja kommentoimalla siten, että toinen alkaa itse ajatella huomaamattaan niin. 

Ilkeät kommentit, toiselle naureskelu, ilkeys, kilpailu, on kaikki näitä taktiikoita, joilla haluavat luoda asetelman, jossa toinen tuntee epävarmuutta ja huonommuutta, ja itse tuntevat paremmuutta tai ainakin esittävät itsensä parempina. Tämä on sitä narsismia, että itsetunto syntyy näin suhteessa toisiin, vertailun ja kilpailemisen ja kateuden kautta, ja se syntyy vuorovaikutuksessa luomalla tällainen kuvio. Ovat myös aggressiivisia, koska juuri tämä kateus, kilpailu, huonommuus, paremmuus, jne, synnyttää heissä aggressiota. Ja reagoivat siihen ja kokevat pakkomielteeksi tän toisen ihmisen ja kilpailun tän toisen kanssa ja ovat erittäin häikäilemättömiä tässä yhteydessä. 

Tietenkin tää kaikki tulee ilmi myös siinä, että mustamaalaavat kohdetta, koska tää on miten henkilö toimii, kun kokee jonkun paremmaksi, tai itsensä huonommaksi, vertailee, kadehtii, kilpailee, ja on narsisti. Muutenhan ihminen vaan kokisi jotain negatiivisia tunteita, mutta ei lähtisi toimimaan näin. Julmia nää on siinäkin, että kilpailee ihan kaikessa, ihmissuhteissa ja kaikessa. Yrittävät viedä muilta häikäilemättömästi. Ovat röyhkeitä, häpeämättömiä, rajattomia, siksi saavat aikaan vihaa, häpeää, pelkoa, ahdistusta. 

Hyvin kuvasit miten narsistit toimivat. Pääsevät näin uhrin pään sisään tekemään tuhojaan.

Narsistilla ei ole keskustelutaitoja. Kun puhut ihmisen kanssa jonka kanssa ei saa suunvuoroa ja on aina oikeassa, on kyseessä yleensä narsisti. Aika paljon pitää narsistilla itseään kehua ja valehdellakkin asioista. Hän puhuu tavallaan itsekseen korostaen omaa kantaansa tai tietojaan, vaikka hän olisikin väärässä. Normaalisti jos keskustellessaan ihminen huomaa olevansa väärässä, hän pyytää anteeksi mielipidettään ja on valmis kuulemaan asiasta lisää, pohtii toisenkin mielipidettä tms. Narsisti on kuitenkin niin idiootti, ettei kykene tekemään niin. Narsisti saattaa tällaisessa tapauksessa jopa taantua lapsen tasolle ja esim. väittää silti olevansa oikeassa, koska hänen tietolähteenä olisivat paremmat kuin toisella keskustelijalla. He eivät tajua että tekevät itsestään naurunalaisia.

Perästä kuuluu sitten narsistin vikinää siitä, miten tyhmä olet kun väität vastaan (vaikka olisitkin oikeassa).

Pahimpia ressukoita joita minunkin elämään on valitettavasti eksynyt, mutta jotka saa helposti hiljaisiksikkin ja poistettua elämästä, jos voimavarat sallivat, ovat nimittäin aika voimia vieviä ihmisiä. Se heidän jättämisensäkkin on välillä vaarallista peliä, sillä suuttuessaan narsistit ovat kuin psykopaatteja ja alkavat tekemään rikoksia. Syykin on sitten tietenkin sinun, ei hänen. Esim. Ammuin lapsemme, koska jätit minut.