Lue keskustelun säännöt.
Miehen autismi = tavallinen ulkonäkö ja huonoa tuuria
26.12.2021 |
Vähän epäselvästi otsikoitu, mutta olen miettinyt sosiaalista vuorovaikutusta pitkään ja sitä, että miten ihmisiä kategorisoidaan lääketieteen kielellä tai jollain muulla kielellä.
Olen tavallisennäköinen ja keskimittainen mies, joka on siis melko näkymätön Tinderissä ja murrosikäisenä luokkani suosituin tyttö koulussa yritti saada muitakin pilkkaamaan minua. Kohtasin myös paljon väkivaltaa välitunnilla, koska en ollut isokokoinen ja kaupungin pohjasakka oli koottu samaan kouluun, rehtori vihasi perhettäni eikä antanut vaihtaa koulua.
Tämä tapahtui käpykyläkaupungissa ja isäni ei koskaan osoittanut rakkautta sanoilla tai kosketuksilla, vaan joskus suuttui minulle, jos esim.itkin kivusta satuttaessani itseni urheillessa.
Olen joskus kertonut baari-illoistani ja muusta netin palstoilla ja käyttäytymistäni on tekstin perusteella kuvattu kömpelöksi ja jopa sanottu, että minun pitäisi etsiä "autistista" naista. Tämän hetkiset settini ovat siis sellaiset, että olen erilaisia psykologisia aineita opiskellut korkeakouluissa ainakin kaksi vuotta, harrastanut paljon tanssia, teatteria ja muita aineita, joissa monella menisi sormi suuhun. Sosiaaliset taitoni eivät ole paperilla mitattuna huonot, jos noita saavutuksia käytetään mittarina ja ne ovat aika paljon objektiivisempia, kuin ulkonäön värittämä käsitys.
Jos mies ei ole saanut lapsesta asti takapuolen nuolentaa ulkonäkönsä takia tai muuten tarkkaan valikoitua eliittiympäristöä kasvualustakseen, hänellä ei useinkaan ole mitään mahdollisuutta olla erityisen positiviinen, itsevarma ja odottaa saavansa erityisen hyvää kohtelua. Tämä johtaa varovaiseen ja jopa välttävään käytökseen sekä omien energiatasojen virittämiseen alaspäin, koska tämä ihminen pelkää, että hänen sosiaalinen asemansa ei riitä korkeaenergiseen esiintymistapaan; kun ihminen ei ymmärrä jotain, hän monesti turhautuu ja sitten suuttuu ja jos ei-komeaa miestä ei ymmärretä, riski on sitä suurempi. Joka kerta, kun olen jäänyt rekrytoinnissa sivuun tai kokenut syrjintää, ei minulta ole kysytty, että mitä vahvuuksia minulla mahdollisesti olisi, vaan on mikroilmeistä voinut päätellä, että ulkonäköni aiheuttaa vastenmielisyyttä ja minun olisi pitänyt vain pitää suu kiinni. Yritin kompensoida ulkonäköäni tuomalla esille tietotaitoa ja älykkyyttä, mutta monesti tämä koetaan vain haasteena ja arvovaltarajojen ylityksenä.
Olen omassa elämässä yrittänyt olla parempi ihminen ja soveltaa päinvastaista suhtautumistapaa. Esim.eräässä harrastuksessani oli paljon nuorempi mies, jonka ulkonäkö herätti minussa ennakkoluuloja ja pienet käyttäytymispiirteet vielä lisäsivät niitä. Päätin ottaa tästä miehestä selvää ja katsoa, mitä yhteistä meillä olisi ja mitä hyvää hänessä on. Lopulta päädyin eräänlaiseen mentoriasemaan hetkellisesti tälle miehelle tai pojalle ja muistelen häntä lämmöllä yhä, vaikka meillä ei ole ollut suurempaa yhteydenpitoa.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämän hetkiset settini ovat siis sellaiset, että olen erilaisia psykologisia aineita opiskellut korkeakouluissa ainakin kaksi vuotta, harrastanut paljon tanssia, teatteria ja muita aineita, joissa monella menisi sormi suuhun. Sosiaaliset taitoni eivät ole paperilla mitattuna huonot, jos noita saavutuksia käytetään mittarina ja ne ovat aika paljon objektiivisempia, kuin ulkonäön värittämä käsitys."
Ihan outoa ja sekavaa seittiä tuo pätkä... Menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Se, että on opiskellut psykologiaa tai osaa tanssia, ei kerro mitään ihmisen omista sosiaalisista taidoista, jotka tulevat esille vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja ulkonäkö ei liity mitenkään sosiaalisiin taitoihin, ei siis mitenkään. Eikä myöskään siihen autismiin. Tämä ap ei taida edes ymmärtää, mitä autismi on
En rupea väittelemään tuosta kanssasi enkä koe, että minulla on enää mitään todisteltavaa kasvottomille ihmisille. Opintoja löytyy asiasta enemmän kuin keskivertolääkäriltä ja se riittää minulle. Jos sinulle ei riitä, niin olen sinut asian kanssa.
-ap-
Eihän tässä ole mitään todisteita kaivattu, vaan huomautettu, että olet ehkä käsittänyt väärin mitä sosiaaliset taidot tarkoittavat.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämän hetkiset settini ovat siis sellaiset, että olen erilaisia psykologisia aineita opiskellut korkeakouluissa ainakin kaksi vuotta, harrastanut paljon tanssia, teatteria ja muita aineita, joissa monella menisi sormi suuhun. Sosiaaliset taitoni eivät ole paperilla mitattuna huonot, jos noita saavutuksia käytetään mittarina ja ne ovat aika paljon objektiivisempia, kuin ulkonäön värittämä käsitys."
Ihan outoa ja sekavaa seittiä tuo pätkä... Menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Se, että on opiskellut psykologiaa tai osaa tanssia, ei kerro mitään ihmisen omista sosiaalisista taidoista, jotka tulevat esille vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja ulkonäkö ei liity mitenkään sosiaalisiin taitoihin, ei siis mitenkään. Eikä myöskään siihen autismiin. Tämä ap ei taida edes ymmärtää, mitä autismi on
En rupea väittelemään tuosta kanssasi enkä koe, että minulla on enää mitään todisteltavaa kasvottomille ihmisille. Opintoja löytyy asiasta enemmän kuin keskivertolääkäriltä ja se riittää minulle. Jos sinulle ei riitä, niin olen sinut asian kanssa.
-ap-
Missasit pointin. Kukaan ei sun opintojasi ole kyseenalaistanut. Mutta se, että on luettua kirjaviisautta, ei kerro mitään niistä oikean elämän sosiaalisista taidoista. Ja päinvastoin, ihminen, joka ei ole lukenut elämänsä aikana yhtäkään kirjaa, voi omata silti hyvät sosiaaliset taidot.
Vierailija kirjoitti:
Autismi on pitkälle menevää aistiyliherkkyyttä ja siitä johtuvaa jäykkyyttä ja sosiaalista rajoittuneisuutta. Tavallista herkempi ihminen on sillä samalla spektrillä, myös siinä määrin kuin hänen sosiaalinen kehityksensä rajoittuu herkkyyden takia. "Normiherkän" reaktioita kuitenkin pidetään tavallisina ja hän pystyy olemaan sosiaalinen itsensä kaltaisten ihmisten kanssa, eli ihmisten jotka ovat vain vähän keskiverrosta sivuun. Perusherkkä ihminen yleensä löytää aikuisena oman paikkansa, vaikka olisi koulussa lievästi ulkopuolinen. Autistisilla ihmisillä ei ole itsensä kaltaisia missään sosiaalisessa ympäristössä.
Tuo on yksi määritelmä autismista. Amerikassa ja Euroopassa on eri luokittelujärjestelmät ja nämä kriteeristöt muuttuvat jatkuvasti muutenkin.
Itse olen omassa ajattelussani erikoistunut operatiiviseen määrittelyyn ja kieleen eli pyrin tuomaan asiat käytännön tasolle ja vältän leimaavia sanoja. Jos jollain on vaikeaa asian X kanssa, niin sanon sitten ennemmin, että hänellä on vaikeaa asian X kanssa, kuin että lähtisin käyttämään jotain latinasta, englannista tai kreikasta johdettua termiä, joka ei kuitenkaan huomioi juuri sen ihmisen todellisuutta.
Tuossa aloituksessa on tarkoitus herätellä uudenlaisia näkökulmia tiettyihin ilmiöihin ja myös opettaa ihmisille armollisuutta itseä kohtaan; nuorten miesten palstoillakin on nykyään paljon näitä assburger-juttuja, joissa suomitaan ja ruoskitaan itseä asioista, jotka eivät ole kenellekään (miehelle) helppoja, ellei ole miesmalli ja rikkaasta perheestä. Tavallisen miehen elämän varjopuolten medikalisoiminen on yksi tapa sanoittaa asioita ja muita tapoja voi löytyä muista tieteistä ja taiteista; vaikka kirjallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Autismi on pitkälle menevää aistiyliherkkyyttä ja siitä johtuvaa jäykkyyttä ja sosiaalista rajoittuneisuutta. Tavallista herkempi ihminen on sillä samalla spektrillä, myös siinä määrin kuin hänen sosiaalinen kehityksensä rajoittuu herkkyyden takia. "Normiherkän" reaktioita kuitenkin pidetään tavallisina ja hän pystyy olemaan sosiaalinen itsensä kaltaisten ihmisten kanssa, eli ihmisten jotka ovat vain vähän keskiverrosta sivuun. Perusherkkä ihminen yleensä löytää aikuisena oman paikkansa, vaikka olisi koulussa lievästi ulkopuolinen. Autistisilla ihmisillä ei ole itsensä kaltaisia missään sosiaalisessa ympäristössä.
Tuleeko autistit hyvin toimeen toistensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen ulkonäkö, herkkä luonne ja huono tuuri aiheuttavat 'autismin', jossa ympäristö yrittää sijoittaa ongelmat ihmisen sisälle ja vaatia tätä muuttumaan; täten voidaan kieltää epäoikeudenmukaisuus sekä yhteiskunnalliset epäkohdat sekä esim.valtavat erot sukupuolten kohtelussa.
Toki on olemassa oikeitakin 'neurologisia' autisteja, mutta monien asiantuntijoiden mukaan heitä on paljon vähemmän, kuin diagnoosit antavat ymmärtää. Kuten transsukupuolisuuden tapauksessa, epäilen miesten autismissa olevan usein vain kyse siitä, että on saanut keskinkertaiset ulkonäölliset eväät elämään (ei herätä pelkoa miehissä ja himoa naisissa) ja mukaan on tullut muuta ongelmaa, joka kehittää ihmistä sosiaalisesti tiettyyn suuntaan. Tämän opitun minäkuvan ja käytöstavan purkaminen vaatii pitkäjännitteistä työtä ja tarkkaa hyvien kokemusten ja ihmisten valikoimista elämään vahinkojen korjaamiseksi ja elämänilon ja naurun löytämiseksi sisältä.Transsukupuolisuudessa voi olla kyse osin samasta asiasta; moniko tytöksi haluava poika on yli 190cm pitkä ja aiheuttaa pelkoa kiusaajissa ja himoa naisissa? Moniko pojaksi haluava tyttö kerää tuhat Tinder-tykkäystä päivässä eikä vain 400? Tässäkin voi siis usein olla kyse ulkonäöstä ja halusta paeta ankaria olosuhteita johonkin erityisyyden identiteettiin ja/tai tieteiden ja ihmisten haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä huomata tiettyjä poliittisesti arkaluontoisia ilmiöitä.
Minä kerään päivässä tuhansia Tinder-tykkäyksiä mutta haluaisin silti olla mies ettei tarvitse kokea tätä syrjintää sukupuolen tms. perusteella. Yhteiskunta palvelee naisten kustannuksella pelkästään miehiä.
N19
Kokisit miehenä todennäköisesti vielä enemmän syrjintää ellet sattuisi olemaan suosittu.
Miehenä eläisin kuin paratiisissa. Olisi kevyt olo eikä tarvitsisi pelätä aivan joka sekunti. Ei pitäisi kokea kuolmenpelkoa ja ahdistusta joka päivä.
N19
Sulla on näiden viestin perusteella aivan käsittämättömän stereotyyppinen kuva sekä miehistä, että todennäköisesti myös naisista. Olen itsekin nainen, en koe pelkoa joka sekunti, kuolemanpelko ja ahdistus eivät liity naiseuteen vaan ihmisyyteen. Eivät siis poistu sukupuolta vaihtamalla. Miesten maailma ei ole paratiisi sekään.
N29 (eri kuin aiempi kommentoija)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jengi ihan tosissaan kattoo jotain Eränkävijöitä, siinä se ongelma onkin.
Vierailija kirjoitti:
Eli onko ap sulla nyt joku ongelma vai ei, vai haluatko vain lätistä, kun ajattelet että olet nyt keksinyt jotain sellaista jota muut ei ole tulleet ajatelleeksi?
Kateellinen bongattu. Oisithan sä voinut itsekin sanoa ton kaiken... vai oisitko? Ne sanoo, jotka uskaltaa. Ja sen jälkeen framille kiipeää aina joku sun kaltainen sanomaan, että ei tässä kuule mitään uutta ja kuka tahansa ton oisi keksinyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika autistinen aloitus, valtava määrä itsekeskeistä ja itsekästä omasta itsestä selittämistä, mukana vielä pitkät pätkät erikoismielenkiinnon kohteista.
Ap, älä anna tällaisten kommenttien lytätä! Näitä tulee aina, kun aloitus on pitkä. Nää ihmiset tod. näk. eivät ole koskaan itse tehneet aloitusta eivätkä tiedä, miten vaikeaa joistakin aiheista on tehdä lyhyt aloitus. Myös kateus voi piinata tätäkin huutelijaa.
Tää sun aihe ei ole helpoimmasta päästä esittää lyhyesti ja ottaen sen huomiin selviydyit ihailtavan hyvin, itse huomaan sen jo siitä, että jaksoin lukea pitkän tekstin loppuun saakka.
Mä ja aika moni sen on ymmärtänyt, että joskus nyt vaan tarvitaan vähän enemmän tekstiä. Mutta näitä pahantahtoisia lyttääjiäkin on aina. :(
Ihan niin kuin ap haluaisi kieltää oman autisminsa ja on nyt keksinyt itsellensä keinon selittää se pois. Miksi ei voisi vain yrittää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on? Tämän hyväksyminen varmasti voisi helpottaa hänen omaakin elämää ja olisi helpompi hahmottaa asioiden todellisia syy - seuraus -suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhaan, kun julkkikset mokasi esim. dokaamalla, ne tuli julkisesti uskoon ja tällä uskolla yrittivät ja varmaan puhdistuivatkin häpeäntunteestaan. Nykyään uskonnon sijaan kaikki, niin julkkikset kuin muut, tulevat johonkin tautimääritykseen. Kun on autisti, aikuinen adhd, asperger-piirteinen, kokee helpotusta: mun riittämättömyydelle on syy. Ei tarvii hävetä enää, ei ainakaan niin paljon ja monille olennaista on, ettei tarvii ottaa luonteensa vajavaisuuksista, kamalasta sosiaalisesta kompuroinnista, äkkipikaisuudesta ym. ei-niin -kivoista luonteenpiirteistä vastuuta. Huh helpotus, en ookaan totaalinen ääliö vaan adhd! Loputon medikalisointivimma tarjoaa oivan kanavan siirtää vastuu omasta elämästä muualle. Tää ei liity sinänsä sun tilanteeseen, mutta oheishuomiona.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan, kun julkkikset mokasi esim. dokaamalla, ne tuli julkisesti uskoon ja tällä uskolla yrittivät ja varmaan puhdistuivatkin häpeäntunteestaan. Nykyään uskonnon sijaan kaikki, niin julkkikset kuin muut, tulevat johonkin tautimääritykseen. Kun on autisti, aikuinen adhd, asperger-piirteinen, kokee helpotusta: mun riittämättömyydelle on syy. Ei tarvii hävetä enää, ei ainakaan niin paljon ja monille olennaista on, ettei tarvii ottaa luonteensa vajavaisuuksista, kamalasta sosiaalisesta kompuroinnista, äkkipikaisuudesta ym. ei-niin -kivoista luonteenpiirteistä vastuuta. Huh helpotus, en ookaan totaalinen ääliö vaan adhd! Loputon medikalisointivimma tarjoaa oivan kanavan siirtää vastuu omasta elämästä muualle. Tää ei liity sinänsä sun tilanteeseen, mutta oheishuomiona.
Ehkä tämä myös osoittaa, että ihmisistä pienempi osa on ns normaaleja, kuin mitä on ennen tajuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi on pitkälle menevää aistiyliherkkyyttä ja siitä johtuvaa jäykkyyttä ja sosiaalista rajoittuneisuutta. Tavallista herkempi ihminen on sillä samalla spektrillä, myös siinä määrin kuin hänen sosiaalinen kehityksensä rajoittuu herkkyyden takia. "Normiherkän" reaktioita kuitenkin pidetään tavallisina ja hän pystyy olemaan sosiaalinen itsensä kaltaisten ihmisten kanssa, eli ihmisten jotka ovat vain vähän keskiverrosta sivuun. Perusherkkä ihminen yleensä löytää aikuisena oman paikkansa, vaikka olisi koulussa lievästi ulkopuolinen. Autistisilla ihmisillä ei ole itsensä kaltaisia missään sosiaalisessa ympäristössä.
Tuleeko autistit hyvin toimeen toistensa kanssa?
"High functioning" -autistit ainakin tulevat, koska ovat jollain lailla sosiaalisia ja ymmärtävät toistensa tapaa reagoida. Toki autismi on vain yksi luonteenominaisuus eivätkä kaikki tule toimeen yhtä hyvin. Autisteillakin voi olla persoonallisuushäiriöitä tai aidosti itsekäs luonne eikä vain reagointitapoja, jotka neuronormaalit tulkitsevat itsekkyytenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan, kun julkkikset mokasi esim. dokaamalla, ne tuli julkisesti uskoon ja tällä uskolla yrittivät ja varmaan puhdistuivatkin häpeäntunteestaan. Nykyään uskonnon sijaan kaikki, niin julkkikset kuin muut, tulevat johonkin tautimääritykseen. Kun on autisti, aikuinen adhd, asperger-piirteinen, kokee helpotusta: mun riittämättömyydelle on syy. Ei tarvii hävetä enää, ei ainakaan niin paljon ja monille olennaista on, ettei tarvii ottaa luonteensa vajavaisuuksista, kamalasta sosiaalisesta kompuroinnista, äkkipikaisuudesta ym. ei-niin -kivoista luonteenpiirteistä vastuuta. Huh helpotus, en ookaan totaalinen ääliö vaan adhd! Loputon medikalisointivimma tarjoaa oivan kanavan siirtää vastuu omasta elämästä muualle. Tää ei liity sinänsä sun tilanteeseen, mutta oheishuomiona.
Ehkä tämä myös osoittaa, että ihmisistä pienempi osa on ns normaaleja, kuin mitä on ennen tajuttu.
Mikä on normaali?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kun kiva… nyt kaikki ulkonäöltään miellyttävät autistit siis voivat vain lakata olemasta kirjolla, kaikki sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat, oman toiminnan ohjauksen vaikeudet ja aistipoikkeavuudet vaan menevät pois. Hiphei! Ei kun ei, oikeasti äärityperä aloitus. Voisit ap miettiä vaihteeksi jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan, kun julkkikset mokasi esim. dokaamalla, ne tuli julkisesti uskoon ja tällä uskolla yrittivät ja varmaan puhdistuivatkin häpeäntunteestaan. Nykyään uskonnon sijaan kaikki, niin julkkikset kuin muut, tulevat johonkin tautimääritykseen. Kun on autisti, aikuinen adhd, asperger-piirteinen, kokee helpotusta: mun riittämättömyydelle on syy. Ei tarvii hävetä enää, ei ainakaan niin paljon ja monille olennaista on, ettei tarvii ottaa luonteensa vajavaisuuksista, kamalasta sosiaalisesta kompuroinnista, äkkipikaisuudesta ym. ei-niin -kivoista luonteenpiirteistä vastuuta. Huh helpotus, en ookaan totaalinen ääliö vaan adhd! Loputon medikalisointivimma tarjoaa oivan kanavan siirtää vastuu omasta elämästä muualle. Tää ei liity sinänsä sun tilanteeseen, mutta oheishuomiona.
Ehkä tämä myös osoittaa, että ihmisistä pienempi osa on ns normaaleja, kuin mitä on ennen tajuttu.
Mikä on normaali?
Kuten yhdessä skitsofrenia-ketjussa sanoin, teille kaikille tekisi hyvää nähdä yhden kerran elämässä ihan oikea hullu, siis vaikka aito mielisaairaalatason hullu skitsofreenikko ja tajuta, millainen elämän tuhoava ja täysin rampauttava tila hulluus on. Sitten te ehkä nolostuisitte ja tajuaisitte, että aa, emmä ehkä sit kuitenkaan halua identifioitua tähän porukkaan. Ja sitten te ehkä viimeinkin lakkaisitte shoppailemasta näitä diagnooseja itsellene! Kun ei ne oikeasti sairauteen asti vietyinä olekaan mitään siistii ja eteeris-runollista vaan jotain ihan muuta. Jotain, minkä kohdattuaan jokainen haluaa vaikka hampaat irvessä ja puoliväkisin mieluummin olla se normaali.
MT-diagnoosit on nykyään kuin horoskooppimerkkejä. Ai jaa, sä oot vaaka ja sun nouseva merkki on oinas - ai jaa sä oot adhd ja piilevästi obsessiivis-kompulsiivinen. Siis niin kiva!
Jokaisesta ap:n viestistä oikein huokuu autismi. Et tietenkään itse autistina sitä havaitse ap, mutta normaalit ihmiset kyllä havaitsee. Olet selvästi autisti, pelkkää minäminää ja omien puutteiden se ongelmien poisselittämistä muka tieteellisellä liibalaaballa. Tiedän muuten lukuisia sunlaisia pskantärkeitä autisteja jotka käy teatteri yms. muissa todella ”sosiaalisissa” harrastuksissa, just sen takia että kuvittelee jotenkin ehkä todistavansa jollekin (itselleen?) siten olevansa normaali.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisesta ap:n viestistä oikein huokuu autismi. Et tietenkään itse autistina sitä havaitse ap, mutta normaalit ihmiset kyllä havaitsee. Olet selvästi autisti, pelkkää minäminää ja omien puutteiden se ongelmien poisselittämistä muka tieteellisellä liibalaaballa. Tiedän muuten lukuisia sunlaisia pskantärkeitä autisteja jotka käy teatteri yms. muissa todella ”sosiaalisissa” harrastuksissa, just sen takia että kuvittelee jotenkin ehkä todistavansa jollekin (itselleen?) siten olevansa normaali.
Taas kateellinen bongattu, sen näkee jo tosta sanan paskantärkeä-käyttämisestä. Ihmisille on täysin sietämätöntä se, mitä ap jo olikin pohtinut yhdessä tekstissään: että joku muita vajeita kompensoidakseen yrittää tietää tai tehdä asioita enemmän. En muista miten toi meni sanatarkasti mutta huomoit sen, että sait näpeillesi liiasta yrittämisestä ja rajojen ylittelystä. Tän ihmisen kommentissa se sama prosessi on taas käynnissä, vähän eri tavalla vain :D
Vierailija kirjoitti:
Jokaisesta ap:n viestistä oikein huokuu autismi. Et tietenkään itse autistina sitä havaitse ap, mutta normaalit ihmiset kyllä havaitsee. Olet selvästi autisti, pelkkää minäminää ja omien puutteiden se ongelmien poisselittämistä muka tieteellisellä liibalaaballa. Tiedän muuten lukuisia sunlaisia pskantärkeitä autisteja jotka käy teatteri yms. muissa todella ”sosiaalisissa” harrastuksissa, just sen takia että kuvittelee jotenkin ehkä todistavansa jollekin (itselleen?) siten olevansa normaali.
No höpö sun autismiesi kanssa. Ihan normaali miehen kirjoittama teksti, saman tyyppisiä tenttivastauksia olen lukenut tietyn ikäisiltä miehiltä. Vähän hiomaton tyyli mutta toisaalta erinomaisia ajatuksia. Eli aivan normisettiä tietynlaisille kirjoittajille. Ja tää on aihe vapaa eikä mikään väitöskirjatilaisuus, ei tänne kukaan mitään äärihiottuja kimpaleita tee. Vähän suhteellisuudentajua tuohon diskurssianalyysiin
Olet Mies 29 v. + hamsteri 6(?) vuotta?
Aika autistinen aloitus, valtava määrä itsekeskeistä ja itsekästä omasta itsestä selittämistä, mukana vielä pitkät pätkät erikoismielenkiinnon kohteista.