Huonoin joululahja 2021
Lahjoista ei pitäisi valittaa vaan olla kiitollinen siitä, että joku on halunnut muistaa.
Kuitenkin joistain lahjoista tulee ikävä fiilis. Jotkut lahjat jotka on tarkoitettu hyväntahtoisina eleinä, ovatkin pettymys.
Voiko olla myös niin, että jotkut lahjat on annettu niin kutsutusti ilkeilymielessä? Siltä voi joskus ainakin tuntua. Tunteillehan ei mitään voi.
Joskus olisi ollut parempi, ettei olisi saanut yhtään mitään.
Mikä on huonoin lahja jonka sait tänä jouluna ja miksi?
Joskus lahja voi muistuttaa ikävästä menneisyydestä.
Kommentit (36)
Sain vain yhden lahjan, rasian Fazerin sinisiä konvehteja. Ne olivat ihan hyviä, ei mitään valittamista.
Sain aikuisilta lapsiltani vihreitä kuulia ja hiusrenksuja. Niitä toivoinkin, joten ei valittamista.
Ehkä olisin jotain pientä toivonut miesystävältäkin, mutta minkäs teet.
Olen sanonut läheisille etten tarvitse enkä halua mitään ja pyytänyt etteivät ostaisi joululahjoja minulle. Siitä huolimatta ostivat minulle tarpeetonta tavaraa. En oikein voi sanoa että huonoja lahjoja, en vaan olisi niitä tarvinnut enkä halunnut.
Sain joululahjaksi yhteen liimattuja puolikkaita vihreitä kuulia, kolme rasiaa Juhlapöydän konvehteja sekä kahdet villasukat. Toiset sukat ovat lyhyet ja toiset ulottuvat polviin saakka. Olen oikein tyytyväinen lahjoihini.
Vierailija kirjoitti:
Sain joululahjaksi yhteen liimattuja puolikkaita vihreitä kuulia, kolme rasiaa Juhlapöydän konvehteja sekä kahdet villasukat. Toiset sukat ovat lyhyet ja toiset ulottuvat polviin saakka. Olen oikein tyytyväinen lahjoihini.
Jos oot tyytyväinen, kyseessä ei ole huono lahja.
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut läheisille etten tarvitse enkä halua mitään ja pyytänyt etteivät ostaisi joululahjoja minulle. Siitä huolimatta ostivat minulle tarpeetonta tavaraa. En oikein voi sanoa että huonoja lahjoja, en vaan olisi niitä tarvinnut enkä halunnut.
Eli sait tavallaan joululahjaksi sun ylitse kävelemisen. Se on aika huono lahja minusta.
Sain lankakerän. Ei puikkoja, ei ohjeita. Lankakerän.
Moni on ollut tyytymätön työnantajalta saatuihin joululahjoihin. Ehkä niistä jokin on huonoin joululahja 2021:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4435275/mita-saitte-tyopaikaltanne-joul…
Vierailija kirjoitti:
Sain aikuisilta lapsiltani vihreitä kuulia ja hiusrenksuja. Niitä toivoinkin, joten ei valittamista.
Ehkä olisin jotain pientä toivonut miesystävältäkin, mutta minkäs teet.
Miksi siltä mieheltä pitöisi jotain saada?
Mulle ainakin riittää että ollaan yhdessä ja vietetään aikaa ja tehdään juttuja yhdessä pitkin vuotta.Joku väenvängällä ostettu lahja vain siksi että se ”kuuluu” hankkia koska joulu niin en todellakaan kaipaisi sellaista. Toista voi muistaa muutenkin kuin jouluna.
Joku on pahoittanut mielensä saatuaan mieheltään pölynimurin: https://www.vauva.fi/keskustelu/4440283/sain-miehelta-lahjaksi-polynimu…
Kodinkoneet joululahjoina on vaikea rasti. Puolisolle en ikinä uskaltaisi hankkia enkä ehkä kenellekään, joka yleensä passaa muita ja tekee paljon kotitöitä.
Ehkä sellaiselle sukulaiselle tai kaverille vois antaa, joka ei olis kauhean läheinen. Joku nuori joka vasta aloittelee elämäänsä.
Sain 2 pakettia vihreitä kuulia. Inhoan noita yli kaiken. Nämä lahjan antajat ovat todella läheisiä itselle. Sen takia satuttaa kovasti :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain aikuisilta lapsiltani vihreitä kuulia ja hiusrenksuja. Niitä toivoinkin, joten ei valittamista.
Ehkä olisin jotain pientä toivonut miesystävältäkin, mutta minkäs teet.Miksi siltä mieheltä pitöisi jotain saada?
Mulle ainakin riittää että ollaan yhdessä ja vietetään aikaa ja tehdään juttuja yhdessä pitkin vuotta.Joku väenvängällä ostettu lahja vain siksi että se ”kuuluu” hankkia koska joulu niin en todellakaan kaipaisi sellaista. Toista voi muistaa muutenkin kuin jouluna.
Jouluna muistetaan rakkaita ja läheisiä. Jos ei halua nähdä edes pienen muistamisen verran vaivaa puolisolleen jouluna niin on se aika tökeröä ja jopa loukkaavaa.
Jos sulle asia on aidosti ok niin ei siinä mitään.
Muilla voi olla tarve tulla huomioiduksi jouluna. Onko siinä jotain ihmeellistä?
Vierailija kirjoitti:
Sain 2 pakettia vihreitä kuulia. Inhoan noita yli kaiken. Nämä lahjan antajat ovat todella läheisiä itselle. Sen takia satuttaa kovasti :(
Olen tosi pahoillani. Kuulostaa tosi ikävältä.
Jouluna tosiaan haluais että läheiset osoittais tuntevansa toisen ja kuunnelleensa toista. Haluavansa ilahduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Sain lankakerän. Ei puikkoja, ei ohjeita. Lankakerän.
Siis yhden lankakerän vaikka et edes tee käsitöitä yleensä vai?
Oliko kyseessä joku pila?
sain ihan hyviä lahjoja ja sitten yhden huonon, huonoin oli pesukinnas...
Köyhän talon porsas kirjoitti:
Äiti aina puhuu että hirveä stressi kun joulu tulee eikä ole rahaa. Olen sanonut monta kertaa, että en tarvitse lahjaa mutta jos välttämättä jotain haluaa antaa niin joku ihan pieni parin euron juttu kuten syötävä on ihan ok.
Mulle on jäänyt lapsuudesta trauma kun äiti aina puhui ääneen jos joulu tai jonkun syntymäpäivä oli tulossa, että kuinka hän ei tiedä miten selvitään, miten vuokra saadaan maksetuksi ja ruokaa pöytään. Opin väistämään omien tarpeideni kanssa.
Äidillä on tapa hätäratkaisuna antaa lahjaksi mitä omista nurkistaan löytää. Siinä ei sinällään ole mitään väärää, kierrätyshän on hyvä asia. Kuitenkin olis ehkä parempi antaa ne kierrätyslahjat muille kuin omille aikuisille lapsilleen joilla herää heti muistot lapsuuden ahdingosta ja huolesta.
Varmaan yli vuos sitten puhuttiin muumimukeista ja äiti nimesi yhden mukeistaan suosikikseen.
Nyt sain tuon mukin häneltä joululahjaksi. Näin siis oletin, koska mukissa ei ollut tarraa. Heti kun avasin paketin, mulle tuli paha mieli. Ei siksi, että olisin loukkaantunut lahjasta tai pettynyt siihen vaan siksi, että tuntui pahalta että äidillä menee niin huonosti että hän joutuu antamaan lempimukinsa mulle.
Otin asian esille, että ei sun tarvinnut antaa mulle sun lempimukia lahjaksi, ja voin antaa sen takaisin koska mulla on jo kyseinen muki ja muutenkin kaapit aivan täynnä muumimukeja. Kiitin ajatuksesta ja sanoin, että en halua loukata.
Äiti sanoi, että eihän hän nyt omaa mukiaan mulle antanut. Tuli tuplasti paha mieli, koska nyt taisin lisäksi loukata äitiä ja tuntuu että olin aivan idiootti kun sanoin asiasta.
Juuri ennen joulua hän valitti ettei ole rahaa, ja koska se muki ei ole enää myynnissä eikä siinä ollut tarraa niin oletin väärin.
Mulle todellakin riittäisi, että antaa lahjan vain lapsenlapselleen koska helposti menee siihen että ahdistun.
Nyt äitini sitten paljasti, että antoi tämän mukin koska ei itse keräile muumimukeja ja koska se on rahanarvoinen.
Eli paljasti valehdelleensa ensin, ettei kyseessä ole hänen oma mukinsa vaikka olikin.
Tunsin pahaa-omatuntoa siis jossain määrin turhaan. Masentavaa kertakaikkiaan.
Alkaa tuntua jonkin sortin kettuilulta. Olen myös monta kertaa sanonut että en siedä valehtelua.
Ollaan sovittu jo vuosia sitten sisarusten ja vanhempien kanssa, että ei lahjoja aikuisille. Siskoni oli sitten jälleen kerran ostanut lahjan minulle ja miehelleni. Sellaisen kynttilä/valolyhdyn joita kaapeistamme löytyy muutenkin. Lahja siis sinällään kiva, mutta vähän turhake. Lisäksi tuli huono omatunto, koska ei hankittu siskolle mitään.
Anoppi muisti levyllisellä vanhentunutta suklaata. Työikäinen eikä dementikko kyseessä.
Huonoin "joululahja" on joku vuohi kehitysmaahan, joka on mukamas lahja läheiselle.
Äiti aina puhuu että hirveä stressi kun joulu tulee eikä ole rahaa. Olen sanonut monta kertaa, että en tarvitse lahjaa mutta jos välttämättä jotain haluaa antaa niin joku ihan pieni parin euron juttu kuten syötävä on ihan ok.
Mulle on jäänyt lapsuudesta trauma kun äiti aina puhui ääneen jos joulu tai jonkun syntymäpäivä oli tulossa, että kuinka hän ei tiedä miten selvitään, miten vuokra saadaan maksetuksi ja ruokaa pöytään. Opin väistämään omien tarpeideni kanssa.
Äidillä on tapa hätäratkaisuna antaa lahjaksi mitä omista nurkistaan löytää. Siinä ei sinällään ole mitään väärää, kierrätyshän on hyvä asia. Kuitenkin olis ehkä parempi antaa ne kierrätyslahjat muille kuin omille aikuisille lapsilleen joilla herää heti muistot lapsuuden ahdingosta ja huolesta.
Varmaan yli vuos sitten puhuttiin muumimukeista ja äiti nimesi yhden mukeistaan suosikikseen.
Nyt sain tuon mukin häneltä joululahjaksi. Näin siis oletin, koska mukissa ei ollut tarraa. Heti kun avasin paketin, mulle tuli paha mieli. Ei siksi, että olisin loukkaantunut lahjasta tai pettynyt siihen vaan siksi, että tuntui pahalta että äidillä menee niin huonosti että hän joutuu antamaan lempimukinsa mulle.
Otin asian esille, että ei sun tarvinnut antaa mulle sun lempimukia lahjaksi, ja voin antaa sen takaisin koska mulla on jo kyseinen muki ja muutenkin kaapit aivan täynnä muumimukeja. Kiitin ajatuksesta ja sanoin, että en halua loukata.
Äiti sanoi, että eihän hän nyt omaa mukiaan mulle antanut. Tuli tuplasti paha mieli, koska nyt taisin lisäksi loukata äitiä ja tuntuu että olin aivan idiootti kun sanoin asiasta.
Juuri ennen joulua hän valitti ettei ole rahaa, ja koska se muki ei ole enää myynnissä eikä siinä ollut tarraa niin oletin väärin.
Mulle todellakin riittäisi, että antaa lahjan vain lapsenlapselleen koska helposti menee siihen että ahdistun.