Miksi oletetaan, että vapaaehtoisesti lapseton muuttaa mieltään?
On täysi myytti, että velat katuisivat myöhemmin päätöstään jäädä lapsettomaksi. Tutkimukset kertovat, että jos on niin varma lapsettomuudestaan, että hankkii itselleen sterilisaation, on 94 % todennäköisyydellä tyytyväinen päätökseensä.
Kuitenkin hyvin pienellä vanhempien vähemmistöllä tuntuu olevan kova tarve olettaa muuta. Veloja härnätään, heidän mieltymyksensä mitätöidään, heidän oletetaan olevan kypsymättömiä ja harkitsemattomia. Ei voida hyväksyä sitä, että jotkut meistä vapaaehtoisesti lapsettomista ovat "syntyneet lapsettomiksi". Se ei ole meille mikään mielipide vaan yhtä itsestäänselvä juttu kuin seksuaalinen suuntaus.
Mistä tämä asenne mielestänne johtuu? Eletäänhän nyt kuitenkin jo vuotta 2015, ja melkein joka neljäs nainen jää lapsettomaksi. Luulisi tällaisten hölmöjen puheiden jo kuolleen pois.
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:10"]
Mutta tuo on naurettava tuo 94% sterilisaation hankkineista lapsettomista ei kadu. Mistä lrinrt nspsnnut moiden "laajan " tuloksen.
[/quote]
Tuo punainen teksti kertoo, että kyseessä on klikattava linkki. Tässä tapauksessa linkki johtaa laajaan tutkimukseen aiheesta. Tieto on peräisin sieltä.
Mutta totta kai sinun kokemuksesi 60-vuotiaasta lasta kaipaavasta ihmisestä maalaa ilmiöstä tarkemman ja kattavamman kuvan kuin mikään tieteellinen tutkimus. Pahoittelen, että tuon faktoja pilaamaan täysin hyvän käsityksesi asiasta. -ap
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:09"]
Itsekkin olen 33-vee vela, mutta mietin ahkerasti, että tulenko katumaan päätöstäni... Mehän kuitenkin ollaan ensimmäinen sukupolvi, joka sen tulee tietämään. En tunne yhtään +50 ihmistä, joka olisi Vela, muusta kuin pakon edestä. Tunnetteko te?
[/quote]
Me emme todellakaan ole ensimmäinen sukupolvi, jossa on vapaaehtoisesti lapsettomia. Vapaaehtoista lapsettomuutta on ollut olemassa niin kauan kuin lisääntymistäkin. Vapaaehtoisen lapsettomuuden ja ns. normaalin elämän yhdistäminen ei vain ole ollut realistinen vaihtoehto ennen luotettavan ehkäisyn keksimistä, ja senkin jälkeen asenteet ovat vaikeuttaneet tilannetta.
Vela tarkoittaa vapaaehtoisesti lapsetonta. On mahdotonta olla vela pakon edessä. Jos haluaisi mahdollisesti lapsia mutta ei ole saanut niitä esimerkiksi spivan kumppanin puuttumisen vuoksi, kyseessä on olosuhteiden pakosta johtuva lapsettomuus.
Itse tunnen yli viisikymppisiä veloja. Työkavereinakin on peräti kaksi. Ei se tuossa ikäluokassa tavallista ole mutta ei se ole tavallista omassammekaan. Ja koska me emme siirrä omia arvostuksiamme seuraavalle sukupolvelle siten kuin vanhemmat tekevät, vapaaehtoinen lapsettomuus tulee aina olemaan kulttuurista marginaalia. Jos jostakin syystä yhdestä sukupolvesta vaikkapa puolet valitsisi lapsettoman elämän, seuraavassa sukupolvessa lisääntymismyönteiset olisivat taas enemmistössä. Seuraava sukupolvi kun on aina lisääntymismyönteisten aikaansaannosta. -ap
Ymmärrän hyvin , että 94% sterilisaation hankkineista ei kadu ainakaan lähivuosina sterilisaation hankkimisen jälkeen. Mutta silti tuo ei kerro mitään siitä , kuinka moni muuttaa mieltään lasten hankkimisesta. Tuo kertoo vaan sen , mitä pieni joukko sterilisaatioon päätyneistä ajattelee.
Yhtälailla ihminen, joka ajattelee , että elämään jossainvaiheessa tulee lapsia, voi muuttaa mieltään. Minä ajattelin aina nuorena, että tietenkin haluan lapsia. Nyt 36-vuotiaana olen tajunnut, että en taida omia lapsia saadakaan ja oikeastaan en ole lainkaan pettynyt, enemmänkin tyytyväinen.
En ymmärrä, miksi joillekin ihmisille on niin tärkeää vakkuuttaa muille, että minä en koskaan muutu. Elämässä mielenkiintoista on juuri se, että sitä ei ole sama ihminen koko elämäänsä vaan että mielipiteet ja ajattelu muuttuvat.
Nro 17 joka kyllä ymmärtää , että yksittäitapaus ei kumoa laajaa tutkimusta.
Minkä ikäinen ap on? Sanoisin että että alle 35? Melkein voisin lyödä vetoa, että jopa alle 30?
Tuo tutkimus johon linkki on , koskeeko se vaan valoja ? Siis siinä on tutkittu katuvatko naiset sterilisaatiota, mutta onko se tehty siis vaan veloille ?
Olen 22 ja samaa hoetaan. Sterilisaatiota en vielä saa, mutta aion hankkia kunhan tulen riittävän vanhaksi. Olen tiennyt etten halua lapsia 14-vuotiaasta, ja yhden miehen kanssa päätynyt (sopuisaan) eroonkin kun näkemys asiasta ei kohtaa. Uskon että nuoresta iästä huolimatta tiedän mitä haluan tässä asiassa.
Eihän tuo kerro muuta kuin mitä mieltä sterilisaatioon päätyneet ovat, ei ollenkaan kaikkien velojen tyytyväisyyttä ratkaisuunsa. Mulle on ihan yksi hailee hankkiiko joku lapsia vai ei, ihan oma asiansa. Mutta lähipiiristä olen sen huomion tehnyt, että aika moni on vela alle 35 v ja sitten se mieli yhtäkkiä muuttuu. Yhdellä parhaista ystävistäni mieli muuttui vasta yli 40 v ja nyt lähes 50-vuotiaana lapsettomana lapsettomuus on hänen elämänsä suurin suru, potee sen takia vaikeaa masennusta. Onkohan tällaisia päinvastaisia tapauksia tutkittu?
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:25"]
Ymmärrän hyvin , että 94% sterilisaation hankkineista ei kadu ainakaan lähivuosina sterilisaation hankkimisen jälkeen. Mutta silti tuo ei kerro mitään siitä , kuinka moni muuttaa mieltään lasten hankkimisesta. Tuo kertoo vaan sen , mitä pieni joukko sterilisaatioon päätyneistä ajattelee.
[/quote]
Se kertoo siitä, mitä vapaaehtoisesti lapsettomat ajattelevat. On selvää, että lähes kaikki vanhemmista ovat jossakin vaiheessa suhtautuneet vanhemmuuteen kielteisesti. Tämä ei kuitenkaan ole vapaaehtoista lapsettomuutta. Vapaaehtoinen lapsettomuus on päätös jäädä lopullisesti lapsettomaksi, ja sterilisaatioon hakeutuminen on nähdäkseni luotettava merkki tällaisesta päätöksestä.
On ihan okei muuttaa kantaansa lasten hankintaan vaikka joka päivä. Mutta jos on tarpeeksi varma omasta lapsettomuudestaan hankkiakseen sterilisaation, sitä ei erittäin todennäköisesti tule katumaan. Minä kunnioitan ihmisiä, joille lasten hankkiminen on mielipide. Vastineeksi toivoisin kunnioitusta myös meille, joille se on yhtä itsestäänselvä osa persoonallisuutta kuin seksuaalinen suuntautuminen. Ei homollekaan sanota, että odota vain, kyllä sinuakin voivat alkaa naiset kiinnostaa, kunhan elämänkokemusta tulee lisää. -ap
Eipä sitä arkikeskustelussa kehtaa kysyä joltain velalta, että onkos sterilisaatio tehty, jotta voisi siitä sitten päätellä, kuinka tosissaan henkilö on. En menisi ikinä kyseenalaistamaan kenenkään vakaumusta päin naamaa, mutta esim. 22-vuotiaan velavannomisia en ota todesta. Ihan vain siksi, että niin monen mieli on muuttunut. Eikä tämän pitäisi ketään haitata, aika sen sitten todistaa puoleen tai toiseen. Mutta on kyllä mielestäni moukkamaista mennä kenellekään sanomaan, että kyllä se mieli vielä muuttuu. Ei siitä ole edes mitään hyötyä.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:09"]
Itsekkin olen 33-vee vela, mutta mietin ahkerasti, että tulenko katumaan päätöstäni... Mehän kuitenkin ollaan ensimmäinen sukupolvi, joka sen tulee tietämään. En tunne yhtään +50 ihmistä, joka olisi Vela, muusta kuin pakon edestä. Tunnetteko te?
[/quote]
Esim. itse olen viiskymppinen, ja mun samanikäisessä kaveripiirissä on monta muutakin tyytyväistä velaa. Ja myös jopa vieläkin vanhempia veloja kyllä on... ei tää nyt niin uusi "keksintö" ole.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:29"]
Tuo tutkimus johon linkki on , koskeeko se vaan valoja ? Siis siinä on tutkittu katuvatko naiset sterilisaatiota, mutta onko se tehty siis vaan veloille ?
[/quote]
Kyse on laajasta selvityksestä, joka perustuu tietääkseni laajimpaan saatavilla olevaan aineistoon sterilisaation vaikutuksista. Enemmistö tutkimuksen kohteina olevista naisista on äitejä, joista tyytyväisiä oli neljäntoista vuoden jälkeen 80-95 % eri tekijöistä riippen. Lapsettomat sterilisaatioon hakeutuneet ovat tuossa esillä omana yhtenäisenä ryhmänään. Mukana voi siis olla myös lapsettomia, jotka päätyvät sterilisaatioon vaikean elämäntilanteen kuten päihderiippuvuuden vuoksi. -ap
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:44"]
Eipä sitä arkikeskustelussa kehtaa kysyä joltain velalta, että onkos sterilisaatio tehty, jotta voisi siitä sitten päätellä, kuinka tosissaan henkilö on. En menisi ikinä kyseenalaistamaan kenenkään vakaumusta päin naamaa, mutta esim. 22-vuotiaan velavannomisia en ota todesta. Ihan vain siksi, että niin monen mieli on muuttunut. Eikä tämän pitäisi ketään haitata, aika sen sitten todistaa puoleen tai toiseen. Mutta on kyllä mielestäni moukkamaista mennä kenellekään sanomaan, että kyllä se mieli vielä muuttuu. Ei siitä ole edes mitään hyötyä.
[/quote]
Tämä on minustakin järkevä kanta. -ap
Minä olen 34 ja olen aina inhonnut lapsia. Voi luoja, että käyrä kohoaa heti, kun joku pentu kitisee jossakin... Se sanominen " kyllä sinä vielä muutat mielesi" loppui tossa 30 paikkeilla. MUTTA voi helkutin helkutti, mä kuulkaas mietin nyt, että haluaisinko äidiksi! Ihan uskomatonta ja todella pelottavaa! Että sieltä se sanonta luultavasti tuleekin, koska todella moni muuttaa mieltään. Jos ei muuta, niin se on vaan hienoa, eipähän tarvitse käydä itsensä kanssa taistelua
Mutta siis miten tuo tutkimus liittyy veloihin ?
Tutkimus siitä , katuvatko sterilisaation hankkineet ratkaisuaan . Sterilisaationhan useimmiten hankkii ihminen, jolla jo on lapsia. Minulla on 1 lapsi ja sen jälkeen hankittu sterilisaatio , jota en todellakaan kadu. Raskaus oli vaikea ja perussairauteni paheni raskauden jälkeen , joten hommasin sterilisaation . En kadu missäännimessä lastani, mutta en myöskään sterilisaatiota. Lapsi on nyt 13-vuotias mahtava nuori ihminen ja sterilisaatio on 12 vuotias maailman helpoin ehkäisy.
Mielestäni sterilisaatio voitaisiin antaa kaikille haluaville. Mutta ei julkisin varoin vaan omakustanteisesti. Julkisin varoin vaan niille, joille se terveydellisesti olisi hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:50"]
Tutkimus siitä , katuvatko sterilisaation hankkineet ratkaisuaan . Sterilisaationhan useimmiten hankkii ihminen, jolla jo on lapsia.
[/quote]
Luitko tiivistelmän? Siinä todetaan yksiselitteisesti, että katumisen riski on yhteydessä lasten määrään niin, että kaikkein vähiten katuivat lapsettomat. On ollut pitkään tiedossa, että sterilisaatiota katuvat eniten alle kolmikymppiset äidit, joilla on pieniä lapsia. Valitettavasti osittain heidän takiaan sterilisaation suojaikäraja on naurettavan korkea 30 vuotta. Tutkimustiedon valossa sen pitäisi olla alhaisempi ainakin lapsettomille mutta tietysti kaikille muillekin. Aikuisella tulee olla mahdollisuus päättää omasta kehostaan. -ap
Mun mielestä sterilisaation ikärajaa pitäisi nostaa johonkin 40 hujakoille. Vasta siinä iässä ihminen oikeasti tietää haluaako lapsia. Tottakai, jos se tehdään 30-vuotiaalle, niin eihän sitä enää voi edes katua, koska se tukee päätöstä olla tekemättä lapsia, mutta väitän kyllä, että jos nekin naiset olisivat jättäneet sen tekemättä, ainakin miettisivät lapsen tekoa. Ap taitaa olla aika nuori...
Eiköhän vela nimikkeen alle mahdu aika monenlaisia veloja? On tosiaan olemassa ihmisiä, jotka eivät halua lapsia eikä heidän mielensä muutu missään olosuhteissa. Lisäksi on olemassa ihmisiä, jotka eivät jostain omaan elämään (ei löydy mieleistä kumppania, ei vakituista työpaikkaa, kiinnostava työ, taloudelliset asiat), omaan elinympäristöön (sukulaiset ja tuttavat eivät ole kiinnostuneita lapsista/ovat liian kiinnostuneita lapsista) tai yhteiskunnan kehitykseen (lapsiperheitä tuetaan liikaa ja yhteiskunta velkaantuu ja määrittää liikaa asioita/lapsiperheitä tuetaan liian vähän, yhteiskunta ei käytä ihmisten tukemiseen riittävästi rahaa ja ei ohjaa ihmisiä riittävästi) liittyvistä syistä halua tehdä lapsia tähän maailmaan, jollei noissa asioissa tapahdu muutosta. Eikä heidänkään mielipiteensä muutu mutta saattavat kyllä tehdä lapsia jos ympäristössä tapahtuu muutoksia joko muiden ihmisten, yhteiskunnan tai muualle muuttamisen merkeissä.
Tuskin kovin monen ihmisen pokka riittää myöntämään, että kaduttaa... Ihan niin Vela:lla kuin myös perheellisellä. Tuskin sitä asiaa edes mietitään.
Tylsä aihe. Jokainen saa tehdä elämälleen mitä haluaa, minua ei kiinnosta haluatko lapsia vai ei. Mutta tuo on naurettava tuo 94% sterilisaation hankkineista lapsettomista ei kadu. Mistä lrinrt nspsnnut moiden "laajan " tuloksen.
Minä tunnen ihmisen , joka katuu ettei hankkinut koskaan lasta. Hän on nyt 60v ja kaipaa, että itsellä olisi lapsenlapsia niinkuin ystävilläänkin. Mutta kyllä hän silti elää rikasta elämää ja on onnellinen. Hän vaan on nyt vasta kertomansa mukaan tajunnut, miten lyhyt on elämä ja miten turhaa on olla niin ehdoton valintojensa suhteen.
Kyllä ihmiset katuvat monia asiaoita elämässään. Luulen, että harvempi kuitenkin katuu sitä , että hankki lapsen. Tämä johtuu varmaan siitä, että erillistä jo syntynyttä ihmistä johon sinulla on tunneside, on vaikea lähteä katumaan.