Miksi ajattelet, että akateeminen luulee itsestään jotain?

Suomi on häpeäherkkää kansaa...

Amislaiset ja dropanneet luulee niin.

Ei akateeminen mitään luule olevansa, se ON akateeminen.

Miksi ei-akateeminen luulee että koulutus mystisesti poistaa tavallisen elämänkokemuksen?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki meistä tietää että asiallinen, miellyttävä lääkäri on harvinainen. Esimerkiksi.

Lääkärit nyt on pelkkä pellekoululaisia täynnä, jotka olettaa että valkotakki päällä oleminen tekee heistä kaikkien alojen asiantuntijan. Pelkkiä big pharman juoksupoikia ja tyttösiä.

No toivon mukaan he tietävät itsestään pärjäävänsä ja osaavansa. Katteettomat luulot sen sijaan eivät ole hyviä kenelläkään, koulutustaustasta riippumatta.

Ps. Nykyään korkeimmin koulutettujen ikäryhmässä eli 40-44 -vuotiaissa liki puolet (47 prosenttia) omaa korkea-asteen tutkinnon. Ei se akateemisuus siis itsessään ole kovin kummallista.

https://www.stat.fi/til/vkour/2019/vkour_2019_2020-11-05_tie_001_fi.html

N54, YTM

Janten laki

Kouluttamattomalla on elämänkoulu.

Koulutetulla on elämänkoulu + koulutus.

No onhan näitä jatkuvasti palstalla, että haluan akateemisesti koulutetun miehen tai emme voi keskustella mistään kun kaikki muut on jotain outoja pällejä,

Vierailija kirjoitti:

Voisitte jo lopettaa nämä ketjut. Vai onko huono itsetunto kun ei pysty?

Laittaisiko tällaiset vastaukset ajattelemaan? 😁

Vierailija kirjoitti:

No toivon mukaan he tietävät itsestään pärjäävänsä ja osaavansa. Katteettomat luulot sen sijaan eivät ole hyviä kenelläkään, koulutustaustasta riippumatta.

Ps. Nykyään korkeimmin koulutettujen ikäryhmässä eli 40-44 -vuotiaissa liki puolet (47 prosenttia) omaa korkea-asteen tutkinnon. Ei se akateemisuus siis itsessään ole kovin kummallista.

https://www.stat.fi/til/vkour/2019/vkour_2019_2020-11-05_tie_001_fi.html

N54, YTM

Ota huomioon että tuossa korkea-asteen tutkinnoksi luetaan myös amk-tutkinnot. 47% siis eivät ole kaikki akateemisia. Ko tilasto ei kerro, kuinka moni tuosta 47%sta on yliopistokoulutettu. Koska amk-opiskelupaikkoja on huomattavasti enemmän kuin yliopistojen koulutuspaikkoja, ihan hihasta arvioisin että max noin kolmasosa eli 15-20% tuosta ikäluokasta on siis akateemisia.

Eipä siihen tarvittane muuta kuin pari epämiellyttävää kohtaamista, ja elinikäinen ennakkoluulo on muodostettu. Eräällä lähisukulaisellani on kymmenien vuosien pituinen ongelma diplomi-insinööriin suhtautumisessa; hän tapasi nuorena työelämässä niin monta osaamatonta ja ylimielisesti käyttäytyvää dippainssiä, että osaavinkin dippainssi on hänen näkemyksensä mukaan pröystäilevä tumpelo. Ei-teknisten alojen akateemiset saavat käsityksestä osansa ja ovat jo oppilaitoksen valinnalla osoittaneet sen, ettei heistä koskaan ole mihinkään hyödylliseen. Eikä asiasta sitten keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No toivon mukaan he tietävät itsestään pärjäävänsä ja osaavansa. Katteettomat luulot sen sijaan eivät ole hyviä kenelläkään, koulutustaustasta riippumatta.

Ps. Nykyään korkeimmin koulutettujen ikäryhmässä eli 40-44 -vuotiaissa liki puolet (47 prosenttia) omaa korkea-asteen tutkinnon. Ei se akateemisuus siis itsessään ole kovin kummallista.

https://www.stat.fi/til/vkour/2019/vkour_2019_2020-11-05_tie_001_fi.html

N54, YTM

Ota huomioon että tuossa korkea-asteen tutkinnoksi luetaan myös amk-tutkinnot. 47% siis eivät ole kaikki akateemisia. Ko tilasto ei kerro, kuinka moni tuosta 47%sta on yliopistokoulutettu. Koska amk-opiskelupaikkoja on huomattavasti enemmän kuin yliopistojen koulutuspaikkoja, ihan hihasta arvioisin että max noin kolmasosa eli 15-20% tuosta ikäluokasta on siis akateemisia.

Ota huomioon, ettei tuollaisesta jaosta ole mitään yksimielisyyttä. Eli että AMK-tutkintoja ei voi kutsua akateemisiksi.

https://www.kielikello.fi/-/kuka-on-akateeminen-enta-akateemikko-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No toivon mukaan he tietävät itsestään pärjäävänsä ja osaavansa. Katteettomat luulot sen sijaan eivät ole hyviä kenelläkään, koulutustaustasta riippumatta.

Ps. Nykyään korkeimmin koulutettujen ikäryhmässä eli 40-44 -vuotiaissa liki puolet (47 prosenttia) omaa korkea-asteen tutkinnon. Ei se akateemisuus siis itsessään ole kovin kummallista.

https://www.stat.fi/til/vkour/2019/vkour_2019_2020-11-05_tie_001_fi.html

N54, YTM

Ota huomioon että tuossa korkea-asteen tutkinnoksi luetaan myös amk-tutkinnot. 47% siis eivät ole kaikki akateemisia. Ko tilasto ei kerro, kuinka moni tuosta 47%sta on yliopistokoulutettu. Koska amk-opiskelupaikkoja on huomattavasti enemmän kuin yliopistojen koulutuspaikkoja, ihan hihasta arvioisin että max noin kolmasosa eli 15-20% tuosta ikäluokasta on siis akateemisia.

Ohis. Tilastokeskuksen mukaan maistereita on työikäisistä suomalaisista alle 15 prosenttia. En viitsi etsiä tähän lähdemerkintää, mutta tieto löytyy netistä käden käänteessä.

Vierailija kirjoitti:

Eipä siihen tarvittane muuta kuin pari epämiellyttävää kohtaamista, ja elinikäinen ennakkoluulo on muodostettu. Eräällä lähisukulaisellani on kymmenien vuosien pituinen ongelma diplomi-insinööriin suhtautumisessa; hän tapasi nuorena työelämässä niin monta osaamatonta ja ylimielisesti käyttäytyvää dippainssiä, että osaavinkin dippainssi on hänen näkemyksensä mukaan pröystäilevä tumpelo. Ei-teknisten alojen akateemiset saavat käsityksestä osansa ja ovat jo oppilaitoksen valinnalla osoittaneet sen, ettei heistä koskaan ole mihinkään hyödylliseen. Eikä asiasta sitten keskustella.

Jepjep.

Minusta on aika ymmärrettävää, että opiskelijat itse ovat vielä jonkinlaisen hybriksen vallassa. Pitää ollakin, koska he vuosia jaksavat panostaa tulevaisuuteensa, kituuttaa surkeilla tuilla ja nähdä vaivaa. Jos sitä kouluttautumista ei mitenkään arvostaisi, ei hommassa olisi järkeä.

Joten vähänkö pidän nolona sitä, joka katsoo nenänvarttaan pitkin alastaan ja tekemisistään innostuneita nuoria. Elämä opettaa heille kyllä aika pian, että vastavalmistunut dippainssi tai yhtään mikään on vielä urallaan aivan lähtökuopissa. Ja että elämässä on paljon muutakin.

Olkaa vain jokainen innoissanne opinnoistanne, ovat ne millä tasolla tahansa! Kouluttautukaa ja kehittykää ja tuntekaa ammattiylpeyttä. On surkeaa, jos itsestään ei yhtään ole ylpeä! Katteeton lesoilu ja muiden halveksunta toki on sitten jo eri asia.

N54, YTM

Vierailija kirjoitti:

Todisteet löytyvät tältä palstalta. Toinen toistaan typerämpien mielipiteiden ja luulojen esittäjät muistavat korostaa akateemisia saavutuksiaan.

Tämän palstan perusteella ei kannata päätellä mitään todellisesta elämästä. Tai saahan täältä hyvän käsityksen, mitä ihmiset mielessään ajattelevat, mutta ei voi tietää, ketkä ihmiset. Kävijöiden koulutus-, ammatti- tai ikäjakauma tmv. ei ole keskimääräinen Suomen kansan jakauma. Ja siihen, mitä ihmiset koulutuksekseen ilmoittavat, kannattaa suhtautua hyvin varauksella.

En tiedä luuleeko, mutta se, mikä minua harmittaa on ihmisten pienentäminen hallinnollisilla kielijipoilla. 

Nyt korona-aikana on puhuttu siitä, miten voi tulla tottelevaisuuspassi ja ihmisen saavutukset mitätöidä hallituksen toimesta, jos tämä kertoo väärän mielipiteen, mutta tavallaan tämä on ollut meillä jo erittäin pitkään. Kulttuurimme on sellainen, että se vaatii oman elämänkokemuksen, osaamisen ja tietotaidon typistämistä johonkin nimikkeeseen tai oppiarvoon ja ne, joilla ei tätä nimikettä ole, ovat heikossa asemassa.

Vaikka ihmisellä olisi tuhat opintopistettä ja monipuolisesti rohkeutta, sitkeyttä ja erilaisia lahjakkuuslajeja vaativia saavutuksia, häntä ei haastatella lehtiin tai kuulla asiantuntijana, jos hän ei ole jonkun tietyn opiston paperia vastaanottanut. Kaikki ihmiset eivät voi siirtää elämäänsä toiselle puolelle Suomea opiston takia ja oman kokemuksen perusteella tiedän, että AMK:nkin työharjoitteluissa voidaan pyytää valokuvaa ja evätä työharjoittelu tuntemattomin perustein. Ihmiset tarvitsevat hyvin hankalia ja epäkäytännöllisiä koulutuspolkuja paperin saamiseen, jotta pääsisivät harjoittamaan sellaista ammattia tai tekemään työtä, joka ei juurikaan liity siihen, mitä koulussa on opiskeltu.

Jokaisen pitäisi olla tarpeeksi rehellinen ja rohkea myöntääkseen, että tieto ei siirry vasta sitten, kun tutkintopaperi on tullut postissa, vaan ihminen saa tietoa jatkuvasti eläessään ja jokainen kurssi on kokonaisuus, jolta valmistutaan ja samalla taas kukaan meistä ei ole koskaan lopullisesti 'valmis'. Jos joku harmaahapsi professori saa kolhun päähän ja unohtaa kaiken tietonsa, tutkintokeskeisessä maailmankuvassa hän on edelleen huipputärkeä ihminen, mutta ihminen, jolla on kymmenen kertaa enemmän tietoa, mutta ei tutkintoa on täysi persona non grata. Ihmisen tieto ei siirry aivoihin tutkinnon kautta eikä häviä sieltä lupien tai todistusten hävittämisen vuoksi. 

Suurin osa akateemisista tutkinnoista pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapaiseen systeemiin, jossa kuka tahansa voisi opiskella tiedot netistä ja osoittaa ne yhden päivän mittaisessa tentissä. Moniin aloihin liittyy paljon sellaista tietoa, mitä aktiivista elämää elävä ihminen kartuttaa iän kuluessa muutenkin (sosiaaliala, kasvatusala, hoitoala jne.), mutta hyvin harva ihminen esim.oppii venäjän kieltä ihan vain elämällä aktiivista elämää. Siitäkin huolimatta siinä on onnistuttu, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osoittaa täydellinen venäjän kielen taito yhden päivän tentissä ja saada siitä todistus. Jos tämä on mahdollista venäjän kielen kanssa, niin miksei sitten vaikka sosiologian tai historian osalta? Ja koska lukuisissa työpaikkailmoituksissa vaaditaan tietyn tasoinen paperi ja työ opitaan käytännössä työpaikalla, pitäisi lisäksi perustaa joku paperin rakentamisvirasto, joka laskee ihmisen harrastuskokemuksen ja opintopisteet yhteen ja tulostaa hänelle jonkun tutkintopaperin, jotta hän ei syrjäydy työelämästä. 

Olen ihmeissäni siitä, että Amerikassa ei ole räjähtänyt pommi jossain collegessa tai yliopistossa, koska siellä on ihan sama ongelma, mutta koulutus on vielä kallista eli jos pärstäsi ei ole professorille mieleen, sairastut tai sinua kiusataan tms. voit menettää vielä rahatkin sen lisäksi, että et saa tunnustusta osaamistasi etkä voi hakea töitä. En tarkoita tällä kannattaa laittomuuksia tai väkivaltaa, vaan mietin sitä, että ihmiset ovat mellakoineet ja syyllistyneet väkivaltaisuuksiin paljon pienempienkin yhteiskunnallisten epäkohtien takia. 

Minusta lähinnä akateemista koulutustaan korostava ihminen on outo.

Ei kai kukaan normaali ihminen jaksa jankuttaa koulutuksellaan?

Ehkä aiemmin on korostettu tätä jos köyhän perheen lapsi on ponnistanut akateemiseen maailmaan. Esim masnviljelijäperheissä lapsista ehkä yksi koulutettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitte jo lopettaa nämä ketjut. Vai onko huono itsetunto kun ei pysty?

No on se vähän turhauttavaa yrittää työkseen auttaa niitä, jotka vaan v**tuilee takaisin. Jos päättäisin etten enää auta yhtä ainoaa ei-akateemista niin olisi työpäivät melko rentoja.

Siis ne sun asiakkaatko sulle kettuilee ? Mitä työtä teet ?

Jos taas tämän palstan perusteella ajattelet että akateemikkoja ei duunari arvosta, niin kannattaa silloin pohtia omaa medialukutaitoa. Itselläni on osa työkavereista akateemisia , samoin sukulaisista heitä löytyy ja ei tämä ole estänyt koskaan läheisiä välejä.