Lue keskustelun säännöt.
Hesarin otsikointi... Ymmärsittekö eteläranskalaisia kyliä koskevan artikkelin juonen?
26.12.2021 |
Voi näitä Hesarin otsikoita taas. Tänään on useampiakin isoja artikkeleita, joiden otsikossa annettu täky paljastuukin olemattomaksi, ja lukemiseen tärvätty aika harmittaa.
Saiko joku tämän artikkelin lukeneista kiinni sen, miksi eteläranskalaisissa kylissä on niin runsaasti palveluja ja Suomessa ei niin voi olla? Minä löysin vain hämärän ajatuksen siitä, että Suomessa ei kyliä ole, koska Suomessa ei kyliä ole.
"Etelä-Ranskan kylät äimistyttävät palvelujensa runsaudella. Maantieteilijä kertoo, miksi sama on mahdotonta Suomessa."
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Läheiset kaupungit houkuttelevat kyliin uusia asukkaita. Kun katsotte Suomea, ongelmaksi siellä nousee väestöntiheys. Samanlaista kehitystä on vaikea nähdä, sillä teillä on oikeastaan vain yksi suuri kaupunki, Helsinki, jonka ympärille voisi kehittyä yhtä lailla kyliä kuin Ranskassa.”
Olipa kamalan vaikea löytää.
Ei tuo minun mielestäni selitä asiaa.
Ap
Ohiksena: totta kai selittää!
Jos ei ole väestöä, ja siis nimenomaan työikäistä sellaista, ei ole verotuloja. Ei asiakkaita yrityksille, ei työvoimaa.
Ei mahdollisuutta ottaa lainaa ja rakentaa palveluita.
Kyse on kierteestä, jossa kyllä Ranskassakin on jopa tuhansia kuntia Pohjois- ja Itä-Ranskassa. Työikäinen väestö muuttaa niistä pois, ikärakenne ikääntyy, kylät autioituvat. E-Ranskassa keskikokoiset kaupungit kuten jutun kylän tapauksessa Grasse ja Cannes sekä turismi houkuttavat muuttajia ja asiakkaita.
Kyllä tuo selitettiin jutussa mielestäni aivan selkeästi. Ap ei ehkä mediakielteiseltä öyhötykseltään vain ymmärrä asiaa.
Sinä et taida olla järin kokenut keskustelija.
Ap
Eli öyhötys kuuluu sinusta asiaan? Öyhötä rauhassa. Sinä et tykkää Hesarin jutusta, minä en tykkää sinun kommentistasi. Koeta kestää se.
Et sitten ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä ollenkaan ja rakensit harmistuksissasi olkinuken. Onhan sitä varmasti kiva nimitellä, kun ei muutakaan osaa tehdä.
Ap
Minä jo selitin ja perustelin, että olet "alkuperäisine kysymyksinesi" väärässä. Juttu käsitteli ja vastasi ingressissä esitettyyn ja otsikkoa se varsinkin vastasi täysin.
Sinun aloituksessasi ja ketjussa kommenteissasi oleva mediavastaisuus on öyhötystä, ihan sama mitä tyhmyyksissäsi yrität sitä jälkikäteen toiseksi väittää.
Älä jaksa lässyttää. Selvästi yrität trollata mutta olet siinä niin surkea että mene vaikka ulos tekemään lumiukkoa. Jos osaat sitäkään. .eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Läheiset kaupungit houkuttelevat kyliin uusia asukkaita. Kun katsotte Suomea, ongelmaksi siellä nousee väestöntiheys. Samanlaista kehitystä on vaikea nähdä, sillä teillä on oikeastaan vain yksi suuri kaupunki, Helsinki, jonka ympärille voisi kehittyä yhtä lailla kyliä kuin Ranskassa.”
Olipa kamalan vaikea löytää.
Ei tuo minun mielestäni selitä asiaa.
Ap
Ohiksena: totta kai selittää!
Jos ei ole väestöä, ja siis nimenomaan työikäistä sellaista, ei ole verotuloja. Ei asiakkaita yrityksille, ei työvoimaa.
Ei mahdollisuutta ottaa lainaa ja rakentaa palveluita.
Kyse on kierteestä, jossa kyllä Ranskassakin on jopa tuhansia kuntia Pohjois- ja Itä-Ranskassa. Työikäinen väestö muuttaa niistä pois, ikärakenne ikääntyy, kylät autioituvat. E-Ranskassa keskikokoiset kaupungit kuten jutun kylän tapauksessa Grasse ja Cannes sekä turismi houkuttavat muuttajia ja asiakkaita.
Kyllä tuo selitettiin jutussa mielestäni aivan selkeästi. Ap ei ehkä mediakielteiseltä öyhötykseltään vain ymmärrä asiaa.
Sinä et taida olla järin kokenut keskustelija.
Ap
Eli öyhötys kuuluu sinusta asiaan? Öyhötä rauhassa. Sinä et tykkää Hesarin jutusta, minä en tykkää sinun kommentistasi. Koeta kestää se.
Et sitten ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä ollenkaan ja rakensit harmistuksissasi olkinuken. Onhan sitä varmasti kiva nimitellä, kun ei muutakaan osaa tehdä.
Ap
Minä jo selitin ja perustelin, että olet "alkuperäisine kysymyksinesi" väärässä. Juttu käsitteli ja vastasi ingressissä esitettyyn ja otsikkoa se varsinkin vastasi täysin.
Sinun aloituksessasi ja ketjussa kommenteissasi oleva mediavastaisuus on öyhötystä, ihan sama mitä tyhmyyksissäsi yrität sitä jälkikäteen toiseksi väittää.
Ole hyvä ja osoita ne mediavastaiset kohdat, joihin viittaat. Ainakin yhdeltä kommentoijalta ovat jo kirjoittajat menneet sekaisin, joten jos haluat kummallisen kiukkuisiin kommentteihisi tämän enempää reagoimista, joudut täsmentämään.
Ap
Matkailu selittää tuon alueen menestyksen. Voidaan pitää kattavat palvelut, koska niitä käyttää kyläläisten lisäksi turistit.
Porvoo on pikkukaupunki, mutta siellä on loistavia ravintoloita, hyviä kahviloita, pikkukauppoja, elämää. Ilman turisteja ja pääkaupunkiseudun piipahtajia kaupunki olisi yhtä hiljainen kuin vaikka saman kokoinen Hyvinkää.
Ymmärsin.
Ranskassa verovaroja halutaan käyttää yhteisen asumisviihtyvyyden parantamiseen ja elo ainakin pienemmissä "kylissä" on yhteisöllistä.
Kyläläiset tukevat paikallisia pienyrittäjiä, samoin julkinen puoli (esim vuokratukena), joten palvelut kukoistavat.
Ranskasta puuttuu suomalainen keskittynyt palvelutarjonta, kuten meillä ABC:t, jotka syövät kaikki pienemmät palveluntarjoajat 10-20km säteeltä.
Etelä Ranskassa pienetkin liha ja juustokaupat menestyvät, koska asukkaat ostavat niistä kerralla runsaasti tuotteita ja käyttävät niitä päivittäin. Jos alueella on joku suurempi kauppa, pikkukauppojen menestyminen on enemmän täysin tuoreiden tuotteiden ja erikoisempien tuotteiden varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt en kirjoita tästä jutusta vaan Hesarin jutuista yleensä. Hesarin mukaan kaikki on yleensäottaen muualla paremmin ja meillä on muka opittavaa kulttuureista, jotka eivät ole onnistuneet luomaan järjestätytyneitä yhteiskuntia, puhumattakaan semmoisista höpinöitä kuin demokratia, tasa-arvo ja sosiaaliturva. Sieltä tulevat ihmiset ikivanhojen asenteineen ovat muka meille voimavara. Sen sijaan kaiken pahan alku ja juuri on suomalaisessa.
Ja hieman tarkennettuna: Pahan alku ja juuri on suomalaisessa heteromiehessä, joka vetää lihaa kaksin käsin ja koko ajan sekä ajaa muulla kuin sähköautolla.
Tämä on se maa, johon ovat päätyneet universumin fiksuimmat naiset ja törpöimmät miehet.
Tunnen oloni turvattomaksi ja uhatuksi.
Suomen erona muuhun Eurooppaan on väestön halu oleskella erillään toisistaan.
Kun menee pienelle paikkakunnalle, huomaa kuinka omakotitaloja on laajalla alueella pienen keskustan ympäristössä, eikä siellä keskustoissa paljoakaan "pöhinää" ole jäljellä.
S-market, joku muu kauppa, apteekki, kahvila, lähiöräkälä, ABC, hautaustoimisto ja siinäpä ne palvelut alkavat olemaan. Ehkä hyvällä säkällä kirpputori ja Tokmanni.
Suomalainen kansanluonne ei ole kovinkaan yhteisöllistä ja me haluamme asua kaukana toisistamme, emme pääsääntöisesti vietä aikaa yhdessä muutakuin humaltumistarkoituksessa kapakoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis lukeeko joku vielä Hesaria? :D
Minä olen lukenut Hesaria 80-luvun alusta lähtien, koska se on maan suurin sanomalehti. Viime vuosina siitä kyllä joutuu etsimällä etsimään uutisia näiden viihde- ja tirkistelyjuttujen seasta.
Luen myös paljon muita lehtiä katsomukseen katsomatta. Sillä tavalla saa aika hyvän käsityksen maailman menosta ja esimerkiksi toisenlaisten mielipiteiden taustoista. Suosittelen sinullekin. Internetin sanotaan laajentavan ihmisten maailmankuvaa, mutta valitettavasti se antaa myös mahdollisuuden kutistaa se pikkuruiseksi kuplaksi, jossa kaikki ovat samaa onnellista mieltä keskenään.
Ap
Ap, esimerkiksi tässä harrastat mediavastaista öyhötystä. Haukut mielestäni aivan turhaan Hesaria ja sitten viittaat epämääräisesti muuhun mediaan täsmentämättä.
Sanomalehdissä on ollut aina muutakin kuin pelkkiä perusuutisia. Katso vaikka sadan vuoden takaa. On pakinoita, on kolumneja, on pääkirjoitusartikkeleita ja mielipidekirjoituksia. On reportaaseja. Ja kuuluu ollakin!
Linkkaamaasi ulkomaanjuttu on tyypillinen tausta-feature. Sen aiheena on maaseudun selviytyminen ja keinot houkutella asukkaita. Tässä tapauksessa case on eteläranskalainen pikkukunta. Sen perustilanne eroaa aika lailla vaikkapa itäranskalaisista muuttotappiokunnista ja Suomen kuntien valtaosasta. Likellä on useita isohkoja kaupunkeja, Grassen ohella Cannes ja Nizza. Turismi houkuttaa alueelle loma-asujia ja pysyvääkin asukaskuntaa.
Minusta juttu on mielenkiintoinen ja otsikkokin vastaa juttua aivan hyvin. Ja ei, en ole Hesarissa töissä, pakko kai tämäkin sanoa, koska kumminkin joku pelle sitä kohta spekuloi.
Vierailija kirjoitti:
Matkailu selittää tuon alueen menestyksen. Voidaan pitää kattavat palvelut, koska niitä käyttää kyläläisten lisäksi turistit.
Porvoo on pikkukaupunki, mutta siellä on loistavia ravintoloita, hyviä kahviloita, pikkukauppoja, elämää. Ilman turisteja ja pääkaupunkiseudun piipahtajia kaupunki olisi yhtä hiljainen kuin vaikka saman kokoinen Hyvinkää.
Porvoolla on se pittoreski kaunis historiallinen keskusta, jossa on mukava piipahtaa ja juoda kahvit ja kaakaot leivoksilla kauniina pyhäpäivänä. Keskiverto suomalaisessa kylässä ei ole keskustaa. Jos jotain palvelua on, se on pellolla oleva Lidli tms. Sinne ei siis kukaan halua lähteä viettämään kivaa sivistynyttä pyhäiltapäivää. Noissa ranskalaisissa kylissä on hyviä ravintoloita, kivoja kahviloita ja kauniita taloja ja maisemia. Kiva käppäillä ja palata illaksi kotiin vaikka sinne Cannesiin, jossa työpaikatkin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tuo muka on "viihde- ja tirkistelyjuttu"? Oletko ap sekaisin jo aamusta?
Tuohan on erittäin mielenkiintoista lukea, miten muualla kyetään ylläpitämään monikymmenkertainen kuntamäärä Suomeen verrattuna. Miten muualla järjestetään palvelut. Hiukan veikkaan, ettei suomalainen kunnanjohtaja hae naapurikaupungista yrittäjiä kotoa asti kuntaan. Jotain voisi tuosta täällä oppia, jos haluttaisiin. Mutta ei, se on "tirkistelyä" hakea kokemusperäistä tietoa ulkomailta 😂
Vierailija kirjoitti:
Olispa Suomessakin tuollaista, vaan ei ole. Joskus aiemmin Suomenkin kylissä oli kaikenlaista pienyritystoimintaa. Sitten Prisma poliitikkojen avustuksella sai tapettua ne, eikä mikään enää kannattanut. Eihän Suomessa uusilla kerrostaloalueilla kaupunkien laidoilla edes kahvila taida pärjätä, vaikka asiakaskuntaa olisi 5000 ihmistä. Ainakin uudet kerrostaloalueet ovat Suomessa kliinisen tylsiä.
Tiedoksi: Prisma oli nimeltään Jyväskylässä avattu Sok:n ensimmäinen automarket-tyyppinen tavaratalo. Avaus taisi olla 1972.
Sen jälkeen kaikki vastaavantyyppiset tavaratalot on nimetty Prisma+paikkakunta.
Miten perustelet Prismojen osuuden väittämääsi pienyritystoiminnan tappamiseen ja poliitikkojen osuudesta siihen?
Asiakkaat kai tämän asian jaloillaan ratkaisivat?
Ei mitään sanottavaa Keskosta ja Citymarketeista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saksassa voi yhdessä "kylässä" olla 50 000 asukasta, täällä se on jo isohko kaupunki, siitä voi alkaa miettimään
Ei ole. Saksan suurimmassa kylässä on 20.195 asukasta.
Mites Ranskassa lienee yrittämisen sivukulujen rakenne? Tuossa jo oli että kunta pitää vuokrat kohtuullisella tasolla. Kyllä täälläkin luultavasti olisi pikku yrityksiä myymässä palveluita jos se vaan olisi taloudellisesti järkevää. Eli tekemisestä saisi sen verran voittoa että sillä elää, ei välttämättä rikastua tarvitse. Tämän hetkisellä maksuosuuksilla ei pikkuliikkeeseen mahdu niin paljoa ihmisiä sisään että olisi mahdollista pitää järkevät hinnat ja tulla sillä toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkailu selittää tuon alueen menestyksen. Voidaan pitää kattavat palvelut, koska niitä käyttää kyläläisten lisäksi turistit.
Porvoo on pikkukaupunki, mutta siellä on loistavia ravintoloita, hyviä kahviloita, pikkukauppoja, elämää. Ilman turisteja ja pääkaupunkiseudun piipahtajia kaupunki olisi yhtä hiljainen kuin vaikka saman kokoinen Hyvinkää.Porvoolla on se pittoreski kaunis historiallinen keskusta, jossa on mukava piipahtaa ja juoda kahvit ja kaakaot leivoksilla kauniina pyhäpäivänä. Keskiverto suomalaisessa kylässä ei ole keskustaa. Jos jotain palvelua on, se on pellolla oleva Lidli tms. Sinne ei siis kukaan halua lähteä viettämään kivaa sivistynyttä pyhäiltapäivää. Noissa ranskalaisissa kylissä on hyviä ravintoloita, kivoja kahviloita ja kauniita taloja ja maisemia. Kiva käppäillä ja palata illaksi kotiin vaikka sinne Cannesiin, jossa työpaikatkin ovat.
Kyllä se taitaa mennä toisin päin, työt on Cannesissa ja asunto tuollaisessa pikkukylässä. Jutussakin todetaan asuntojen hintojen nousseen poskettomasti Cannesin kaltaisissa rannikon turistirysissä, joten ranskalaiset asukkaat sekä osa loma-asuntoa hommaavista ulkomaalaisista on siirtynyt jo hakemaan neliöitä sisämaan pikkukylistä.
Olemme miehen kanssa suunnitelleet tekevämme juuri noin 10 vuoden päästä, kun jäämme eläkkeelle. Myydään mökki ja ostetaan pieni loma-asunto Provencesta.
Ei tässä ole muuta ratkaisua kuin nostaa reippaasti maalaiskuntien veroja, jotta tarvittavat palvelut, kuten verovirastot ja byrokraattiset lupapalvelut saadaan pidettyä myös maalaiskuntien asukkaiden käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Mites Ranskassa lienee yrittämisen sivukulujen rakenne? Tuossa jo oli että kunta pitää vuokrat kohtuullisella tasolla. Kyllä täälläkin luultavasti olisi pikku yrityksiä myymässä palveluita jos se vaan olisi taloudellisesti järkevää. Eli tekemisestä saisi sen verran voittoa että sillä elää, ei välttämättä rikastua tarvitse. Tämän hetkisellä maksuosuuksilla ei pikkuliikkeeseen mahdu niin paljoa ihmisiä sisään että olisi mahdollista pitää järkevät hinnat ja tulla sillä toimeen.
Jep, toi olisi mielenkiintoinen jatkojutun aihe.
Veikkaan, että aika samalla lailla ranskalainen yrittäjä maksaa alvit ja työnantajakulut. Osa noista tosin vaikuttaisi olevan yksityisyrittäjän itsensä + kenties puolison pyörittämiä.
Kiinteät kulut ainakin pysyvät pienempinä, jos kunta tukee huokeiden liiketilojen tarjontaa kuten jutussa kerrotaan. Palveluyrittäjällä tyyppiä ravintolanpitäjä ja lihakauppias se liiketila kun ei voi olla kaukana asiakkaista, vaan keskellä kylää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkailu selittää tuon alueen menestyksen. Voidaan pitää kattavat palvelut, koska niitä käyttää kyläläisten lisäksi turistit.
Porvoo on pikkukaupunki, mutta siellä on loistavia ravintoloita, hyviä kahviloita, pikkukauppoja, elämää. Ilman turisteja ja pääkaupunkiseudun piipahtajia kaupunki olisi yhtä hiljainen kuin vaikka saman kokoinen Hyvinkää.Porvoolla on se pittoreski kaunis historiallinen keskusta, jossa on mukava piipahtaa ja juoda kahvit ja kaakaot leivoksilla kauniina pyhäpäivänä. Keskiverto suomalaisessa kylässä ei ole keskustaa. Jos jotain palvelua on, se on pellolla oleva Lidli tms. Sinne ei siis kukaan halua lähteä viettämään kivaa sivistynyttä pyhäiltapäivää. Noissa ranskalaisissa kylissä on hyviä ravintoloita, kivoja kahviloita ja kauniita taloja ja maisemia. Kiva käppäillä ja palata illaksi kotiin vaikka sinne Cannesiin, jossa työpaikatkin ovat.
Kylän muodostuminen on myös historialla selittyvää. Ranskalaiset pikkukylät ovat keskiaikaisia. Keskiaikaisessa kylässä oli keskusta, kirkko, taverna ja sepät sun muut. Pellot olivat kullakin jossain kylän ulkopuolella, asutun alueen ulkopuolella. Suomessa tehtiin 1700 -luvulla isojako. Tuolloin yhteislaitumet, sarkajako yhteispelloilla jne poistettiin ja maat jaettiin talokunnittain erillisiksi. Asumukset siirtyivät omille tiloilleen ja kylät hävisivät. Samalla katosi se yhteisöllisyys, joka noissa ranskalaisissa kylissä edelleen on.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole muuta ratkaisua kuin nostaa reippaasti maalaiskuntien veroja, jotta tarvittavat palvelut, kuten verovirastot ja byrokraattiset lupapalvelut saadaan pidettyä myös maalaiskuntien asukkaiden käytettävissä.
Varmaan tajuat, että iso osa"byrokraattisista lupapalveluista" on a) välttämättömiä, jotta kansalaiset tulevat kohdelluiksi tasapuolisesti ja reilusti, esimerkkinä rakennusluvat b) muiden kuin kuntien ylläpitämiä ja c) jo nyt keskitetty useamman kunnan alueella kauemmas kotikunnasta esimerkiksi avien myötä, soten myötä vielä kiihtyvässä määrin.
Hesari ei eroa iltapäivälehdistä mitenkään muuten paitsi että se öyhöttää vihervasemmiston agendaa.
Suomessa ei ole kahvila eikä ravintolakulttuuria. Suomalaiset on tullut puusta alas vasta noin 50 vuotta sitten. Sivistysmaissa kuten italia ja ranska on normaalia mennä kahvilaan ja ravintolaan joka päivä. Suomessa porukka menee prismaan ostamaan valmisruoka pas.... .