Mistäs löytäis itselleen äidin?
Sellaisen, joka kuuntelee, silittää, halaa, kannustaa ja auttaa. Välittää minusta juuri sellaisena kuin olen. Olis tarvetta, omaa äitiä kun ei kiinnosta. Hoivatkaa mua av-mammat <3
Terkuin hellyyden- ja huomionkipeä kakara
Kommentit (19)
Mä haluan kans äidin vaikka oon aikuinen!
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 00:28"]Joskus on itsenäistyttävä
[/quote] Ei. Ihminen kaipaa läpi elämän hyviä rakastavia ja hyväksyviä ihmissuhteita. Niiden avulla voi toimia itsenäisesti. Se on tervettä. T. Ihminen jolla hyvät vanhemmat ja läheiset
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:41"]
Minä olen meidän kaveriporukan äiti, joskin puolivahingossa ja luonteeni takia. Olen kolmekymppinen ja lapseton, mulla on iso kaveriporukka ja olen luonteeltani aika huolehtiva. Aina on avoimet ovet ja aina on joku yötä täällä. Laitan ruokaa, leivon. Teetä, halauksia ja hoivaa löytyy aina tarvitsevalle. Nytkin yksi elämänsä pakolainen nukkuu vierashuoneessa, illalla soitti että maailma on paha. Laitoin iltapalaa ja sängyn valmiiksi ja silittelin hiuksia kunnes nukahti. Toivottavasti herätessä maailma näyttää paremmalta, ainakin nyt paistaa aurinko ja keittiössä on vastapaistettuja sämpylöitä :)
[/quote]
Toivottavasti et jää roolisi vangiksi ja oma elämä jää elämättä muista huolehtiessa.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:41"]
Minä olen meidän kaveriporukan äiti, joskin puolivahingossa ja luonteeni takia. Olen kolmekymppinen ja lapseton, mulla on iso kaveriporukka ja olen luonteeltani aika huolehtiva. Aina on avoimet ovet ja aina on joku yötä täällä. Laitan ruokaa, leivon. Teetä, halauksia ja hoivaa löytyy aina tarvitsevalle. Nytkin yksi elämänsä pakolainen nukkuu vierashuoneessa, illalla soitti että maailma on paha. Laitoin iltapalaa ja sängyn valmiiksi ja silittelin hiuksia kunnes nukahti. Toivottavasti herätessä maailma näyttää paremmalta, ainakin nyt paistaa aurinko ja keittiössä on vastapaistettuja sämpylöitä :)
[/quote]
Toivottavasti et jää roolisi vangiksi ja oma elämä jää elämättä muista huolehtiessa.
[/quote]
Ei jää elämättä. :)
Elän juuri kuten haluan; hyvä työ, oma talo, koira ja kiva parisuhde. Paljon ystäviä (ja ei, ei ole yksipuoleista, saan heiltä vähintään yhtä paljon kuin he minulta) ja ihmisiä ympärillä. Lapset ei ole ajankohtainen asia.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:41"]Minä olen meidän kaveriporukan äiti, joskin puolivahingossa ja luonteeni takia.
Olen kolmekymppinen ja lapseton, mulla on iso kaveriporukka ja olen luonteeltani aika huolehtiva.
Aina on avoimet ovet ja aina on joku yötä täällä. Laitan ruokaa, leivon. Teetä, halauksia ja hoivaa löytyy aina tarvitsevalle. Nytkin yksi elämänsä pakolainen nukkuu vierashuoneessa, illalla soitti että maailma on paha. Laitoin iltapalaa ja sängyn valmiiksi ja silittelin hiuksia kunnes nukahti. Toivottavasti herätessä maailma näyttää paremmalta, ainakin nyt paistaa aurinko ja keittiössä on vastapaistettuja sämpylöitä :)
[/quote]
Kuuluisinpa ystäväpiiriisi!
Mäkin tartteisin äidin, ja oon 31 v...
Samoin, kohta viiskymppinen. Olen oikeasti miettinyt, mistä äidin saisin. Ikätoivomus 65-90, muulla ei ole väliä kunhan vain olisi tunnemaailmaltaan terve. Äitipalvelua kaivataan.
Haleja kaikille! Nukkukaa hyvin. :)
Siskokin kelpaisi enemmän kuin hyvin.
Vaimo omi anopin varaäidikseen (oma on edesmennyt). Äiti sai tyttären, jota lelliä. :)
Jos kansantarinoita anoppien ja miniöiden suhteista on uskominen, se vaatii tuuria, että luonteet sopivat niin hyvin yhteen.
Samaa kaipaan minäkin ja olen pitkästi yli 40. Edes sisko, täti tai ystävä :(
Anoppi on jo vainaa, sisaruksia ei ole eikä naispuolisia ystäviä.
Multa on jäänyt kaikki naistenvälinen lämpö aivan puuttumaan.
Olen lapseton 38v. nainen. Voisin mielelläni ryhtyä jonkun tytön äidiksi. Jos sinulla olisi vielä lapsi,aina parempi.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:47"]
Mä voin vuokrata omaani! N21
[/quote]
Saako opiskelija-alennusta?
Minä olen meidän kaveriporukan äiti, joskin puolivahingossa ja luonteeni takia.
Olen kolmekymppinen ja lapseton, mulla on iso kaveriporukka ja olen luonteeltani aika huolehtiva.
Aina on avoimet ovet ja aina on joku yötä täällä. Laitan ruokaa, leivon. Teetä, halauksia ja hoivaa löytyy aina tarvitsevalle. Nytkin yksi elämänsä pakolainen nukkuu vierashuoneessa, illalla soitti että maailma on paha. Laitoin iltapalaa ja sängyn valmiiksi ja silittelin hiuksia kunnes nukahti. Toivottavasti herätessä maailma näyttää paremmalta, ainakin nyt paistaa aurinko ja keittiössä on vastapaistettuja sämpylöitä :)