Lue keskustelun säännöt.
Mitä tapahtuisi Suomessa jos Venäjä iskisi maan sähköverkkoon keskellä talvea ja sähköt koko maalta pois?
25.12.2021 |
Tuli luettua Ilkka Remeksen kirja Jäätyvä helvetti. Aloin miettimään että miten Suomi selviäisi siitä? Eihän tässä maassa saatu edes maskeja ajoissa liikkeelle, valehdeltiin kansalle että maskeja ei tarvita koska todellisuudessa huoltovarmuuskeskus ei ollut niitä hankkinut.
Miettii kun kävisi jotain oikeasti isoa.
Kommentit (1017)
Vierailija kirjoitti:
1800 luvun alussa ei ollut sähköä ja hyvin pärjättiin. Meille tuli kotitilalle sähkät vasta 1951... Sitä ennenkään ei ollut mitään ongelmia asustelussa. Mmihin tuota sähköä tarvitaan siis? Joidenkin patteriautoihin ilmeisesti.... Itsellä takaa,hella japuita. Ruokaa kellarissa. sähköttömyys haittaisi VAIN tämän kirjoitteluun - ja sehän ei haittaisi yhtään...
Mutta -50 luvulla yhteiskunnan infra oli tehty sen aikaiseen sähköttömään maailmaan. Hevosia ja kärryjä oli jokaisessa talossa. Byrokratia toimi leimasimilla ja paperilla. Palkka maksettiin seteleinä käteen. Hevosvetoisia kärryjä tai auroja ei nykyisin ole missään. Saati, että joku osaisi niitä käyttää.
Jos lähiössä asuu 30 000 ihmistä, niin miten heille nyt hommattaisiin hevoset, peltoa, tulisijat, viikatteet ja kirveet. Kuukaudessa?
Me emme pysty palaamaan -50 luvulle, koska ei ole sen aikaisia tarvikkeita. Ja jos olisikin, niin niitä ei osattaisi käyttää. Jos yksi prosentti osaa elää ilman sähköä, niin se loppu 99 prosenttia ei osaa.
Me voimme kyllä palata takaisin -50 luvulle, jos se tehdään hallitusti useiden vuosien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko niiden pitää selvitä normaaliaikana kun puhelimet toimivat? Osaavat varmaan rakentaa paremman suojan mikäli tarve vaatii. Oletko unohtanut, että Lapissa on asuttu kota-asumuksissa, on kammia ja kaikkea mahdollista asumusta aikojen saatossa. Hätämajoituksen saa lumesta. Miten kummassa ihmiset valloittavat jäätiköitä ja asuvat pysyvästi jäätiköillä kun avläisten mukaan ihminen ei pärjää kymmentä minuuttia kauempaa nollan alapuolisessa ilmastossa? Miten vuorien valloittajat tekevät sen, miksi jokainen yrittänyt ei kuole? Miksi jurtissa asuvat heräävät yhä vuosien jälkeen jokaisen pakkasyön jälkeen?
Suurin osa väestöstä ei osaa tehdä kammia, eikä kotaa. Ei osaa tehdä iglua. Ei ole koskaan yöpynyt ulkosalla, eivätkä he ole vuorikiipeilijöitä.
Ja vaikka osaisikin tehdä kodan, niin mistä he taikovat hetkessä pressuja tai taljoja kodan rakentamiseen Kuinka monella kerrostalossa asuvalla on kirves tai edes puukko komerossa valmiina?
Ei miljoonia ihmisiä asuteta parissa päivässä itse rakennettuihin majoihin. Ideasi on aivan järjetön.
Jos mistä tahansa syystä Suomalainen yhteiskunta taikka Venäläinen yhteiskunta taikka Ruotsalainen yhteiskunta romahtaisi talvella sellaisella tavalla, että ettemme saisi lämpöä, sähköä ja vettä koteihimme enään, suurin osa ihmisistä paleltuisi kuoliaiksi. Sen jälkeen ihmisiä alkaisi kuolemaan nälkään.
Ensiksi ihmiset yrittäisivät pärjätä omissa kodeissaan, mutta hyvin pian huomaisivat että kylmässä ja pimeässä kerrostaloasunnossa asuminen ilman vettä ja ravinnon loppuessa on mahdotonta, silloin he yrittäisivät päästä omakotitaloihin ja osa maaseudulle, sellaisiin asuntoihin joita pystyy lämmittämään puilla. Kun ulkona on kymmenen astetta pakkasta ja asunnossakin on vain muutama aste lämmintä, se on hyvin monelle kuin maailmanloppu ja liian suuri kärsimys kestettäväksi.
Ensimmäisessä vaiheessa ihmiset yrittäisivät pärjätä omissa kerrostaloasunnoissaan ja seuraavassa vaiheessa he pyrkisivät muiden ihmisten omakotitaloihin, sillä vain harvoille yhteiskunta pystyisi osoittamaan majoituspaikan kouluissa tai muissa tiloissa, joita pystytään vielä lämmittämään.
Kuinka monta nyt kerrostaloissa asuvaa ihmistä mahtuisi asumaan puilla lämmitettävissä omakotitaloissa ? Eivät todennäköisesti kaikki. Joten suuren ihmismäärän olisi tavalla tai toisella hankittava puilla lämmitettävä alkeellinen asumismuoto, vaikka kota.
Kuinka monet omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat valmiita päästämään runsaasti muita ihmisiä asumaan omiin koteihinsa ? Mistä muiden ihmisten omakotitaloihin muuttaneet ihmiset saisivat ruokansa, söisivätkö he talon omistajien ruuat loppuun ?
Jos kaupunki ihmiset eivät löydä lämmintä asuntoa nopeasti, he saattavat säilyä hetken aikaa elossa nuotioiden avulla, mutta eivät kovinkaan monia päiviä.
Ainakin kahden miljoonan suomalaisen ihmisen pitäisi löytää itselleen astunto, puilla lämmitettävistä omakotitaloista.
"Suomessa on yhteensä vajaat 2,7 miljoonaa kotitaloutta. Kerrostaloissa asuu lähes kaksi miljoonaa suomalaista, mikä on 36 prosenttia kaikista suomalaista."
Täsmälleen näin. Lisäyksenä vielä, että niitä puilla lämmitettäviä isoja tiloja ei ole käytännössä missään. Toinen seikka myös, että ulkonakin pärjää ilman asuntoa, jos on ruokaa. Nuotiolla on kyllä karua, mutta normaalikuntoiset pysyy hengissä. Jos siis on ruokaa. Mutta entä jos ei ole?
t.ed
Suomen tilanne on kuitenkin siinä mielessä lohduttava, että täällä on rikas kesämökkikulttuuri. Ei ne tietty usein talviasuttavia varsinaisesti ole, mutta silti huomattavasti parempia kuin kaupunkiasunnot. Nuo kesämökit pelastaa oikeasti paljon!
Tämä on totta. Ja se on kai huoltovarmuudessa jotenkin huomioitu. Muistelen nähneeni artikkelin, jossa Suomen kriisivahvuutena pidettiin juurikin tätä suurta mökkitiheyttä. Suuri osa väestöstä voi siirtyä vesistöjen läheisyyteen ja mökkeihin, jossa on tulisijat. Lämpöä ja suojaa löytyy, mutta miten ravinnon kanssa?
Pitäiskö kaivaa mökin takapihalle piilovarasto säilykkeitä varten? Syvä kuoppa esim. rinteeseen. Styroxit ympärille ja sammalta päälle. Ideoita?
Googlaapa ihan huviksesi sanalla maakellari.
En ole tuo jolle kommentoit mutta vastaan silti. Kyllä rosvojoukko sen maakellarin löytää. Jos on mökki maalla niin kriisitilanteessa pitäisi olla tehtynä metsään maakuoppa jonne voi piilottaa ruoat ja sen pitää pystyä naamioimaan luontoon kuuluvaksi.
Lintilä kaivamaan lapiolla vanhoja turvesoita (kohta entisillä yrittäjillähän ei ole enää kalustoa eikä henkilöstöä). Siellähän sitä huoltovarmuusenergiaa hänen mukaansa on. Peräkärryllä voi sitten kuljetella lämpölaitoksiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon hirvenliha-arvaukseen osallistui vain yksi, joten vastaus tulee tässä.
Jos kaikki Suomen hirvet laitetaan kerralla lihoiksi tulee lihalihaa 2,5kg/suomalainen. Kriisitilanteessa imeksitään luuytimet jne. joten syötävää voisi olla 3kg/asukas.
Sitten hirvet olisi syöty, eikä uusia tulisi.
Noin 7 kg joulukinkku on syöty noin 4-5 päivässä. Perheessämme on neljä henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Lintilä kaivamaan lapiolla vanhoja turvesoita (kohta entisillä yrittäjillähän ei ole enää kalustoa eikä henkilöstöä). Siellähän sitä huoltovarmuusenergiaa hänen mukaansa on. Peräkärryllä voi sitten kuljetella lämpölaitoksiin.
Miten se voimala toimii ilman sähköä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lintilä kaivamaan lapiolla vanhoja turvesoita (kohta entisillä yrittäjillähän ei ole enää kalustoa eikä henkilöstöä). Siellähän sitä huoltovarmuusenergiaa hänen mukaansa on. Peräkärryllä voi sitten kuljetella lämpölaitoksiin.
Miten se voimala toimii ilman sähköä?
Tuulivoimalla! T. Emmakari
Kuka jotain kynttilöitä käyttäisi, mulla ainakin LED taskulamppu ja kasa pattereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kait se voimalan tuli samantien sammu, kun sähköt katkeaa? Useissa lämpövoimaloissa voidaan tuottaa sivutuotteena sähköä. Näillä pakkasilla ja sähkön hinnoilla tuotetaan tälläkin hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä maaseudulla joka talossa takka jos toinenkin ja puita liiteri täynnä. Agrekaatilla saa sähköä tarvittaessa välttämättömiin asioihin. Kaupungissa kurjaa ilman sähköä.
Siinähän se tiivistettynä. Täällä kaupungissa olisi helvetinmoinen kaaos aluksi, kun ihmiset tappelisivat ruoasta ja vedestä, sen sijaan että yrittäisivät yhdessä kärvistellä sovussa siihen asti että jonkinlainen huolto saadaan pelaamaan. Paniikissa ihmisistä tulee eläimiä.
Kaukolämpö, vesi, viemäröinti, kaikki pysähtyy ilman sähköä. Liikuntarajoitteiset vanhukset hengenvaarassa vuorokaudessa tai parissa pakkasella. Talvella ruoan säilyvyys ei ole ongelma, mutta jäätynyttä ruokaa on vittumaista syödä. Tonteilta ja puistoista alkaa puut kaatumaan aika nopeasti nuotiotarpeiksi.
Olen varannut omalle perheelle betonikuutioon "ensiapupakkauksena" Bilteman kaasukeittimen ja 5 kpl siihen sopivia noin 200 gramman kaasusäiliöitä. Muutaman päivän saa ruoan kypsennettyä ja setin hinta on noin 30-40 euroa muistaakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon hirvenliha-arvaukseen osallistui vain yksi, joten vastaus tulee tässä.
Jos kaikki Suomen hirvet laitetaan kerralla lihoiksi tulee lihalihaa 2,5kg/suomalainen. Kriisitilanteessa imeksitään luuytimet jne. joten syötävää voisi olla 3kg/asukas.
Sitten hirvet olisi syöty, eikä uusia tulisi.
Noin 7 kg joulukinkku on syöty noin 4-5 päivässä. Perheessämme on neljä henkilöä.
Kriisioloissa söisitte eri tahdilla, n. 200g per lärvi päivässä. Riittäisi tuplasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1800 luvun alussa ei ollut sähköä ja hyvin pärjättiin. Meille tuli kotitilalle sähkät vasta 1951... Sitä ennenkään ei ollut mitään ongelmia asustelussa. Mmihin tuota sähköä tarvitaan siis? Joidenkin patteriautoihin ilmeisesti.... Itsellä takaa,hella japuita. Ruokaa kellarissa. sähköttömyys haittaisi VAIN tämän kirjoitteluun - ja sehän ei haittaisi yhtään...
Mutta -50 luvulla yhteiskunnan infra oli tehty sen aikaiseen sähköttömään maailmaan. Hevosia ja kärryjä oli jokaisessa talossa. Byrokratia toimi leimasimilla ja paperilla. Palkka maksettiin seteleinä käteen. Hevosvetoisia kärryjä tai auroja ei nykyisin ole missään. Saati, että joku osaisi niitä käyttää.
Jos lähiössä asuu 30 000 ihmistä, niin miten heille nyt hommattaisiin hevoset, peltoa, tulisijat, viikatteet ja kirveet. Kuukaudessa?
Me emme pysty palaamaan -50 luvulle, koska ei ole sen aikaisia tarvikkeita. Ja jos olisikin, niin niitä ei osattaisi käyttää. Jos yksi prosentti osaa elää ilman sähköä, niin se loppu 99 prosenttia ei osaa.
Me voimme kyllä palata takaisin -50 luvulle, jos se tehdään hallitusti useiden vuosien aikana.
Muistan jostain lukeneeni ettei nämä nykyiset hevoset suurilta osin kelpaisi peltotöihin. Eivät ole työhevosia siinä mielessä, vaan enempi ratsuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi opetella enemmän luonnossa pärjäämistä. Kriisitilanteissa kaupungeissa alkaisi kaaos ja naisen rooli olisi hyvin turvaton.
Olen katsellut tämän miehen videoita ja suunnitellut että aloitan luonnossa liikkumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskekaapa maalla asuvat huviksenne, miten paljon porukkaa olisi tunkemassa hätätilanteessa teille "takaisin mummolaan/lapsuuden kotiin." Riittävätkö varastonne heille kaikille?
Passaa sitä jotain tuoda tullessaankin.
Mitä pienestä kaupunkiasunnosta tulevalla voisi olla mukanaan? Eipä juuri mitään.
Riippuu siitä käykö hän ulkona syömässä (tuskin korona-aikaan) ja mitä hänellä sattuu kaapissa olemaan. Yleensä jotain leipää, ryynejä, kahvia tai teetä löytyy. Lähdetkö useinkin reissuun vain tuulen huuhtoma perse mukanasi?
Vauva-palstalla on ollut vuosien mittaan paljonkin keskusteluja, pitääkö kyläpaikkaan viedä tuliaisia vai ei. Enemmistön mielestä ei tarvitse. Kriisitilanteessa sellainen tulija varmaankin potkastaisiin monesta paikasta pakkaseen.
Luuletko, että sota-aikana ihmisillä oli paljonkin viemisiä? Ihmiset ovat likaisia, haisevia ja resuisissa vaatteissa tarpomisen jälkeen. Eväät syöty matkalla. Paljonko luulet, että jaksaisit kantaa "tuliaisia" vaikka 100 kilometriä?
Luuletko, että kuvatun kaltaisessa kriisissä kukaan avaisi oveaan tuntemattomille nälkäisille resupekoille?
Se ovi kyllä aukeaa ulkopuolelta alle minuutissa, kirveellä. Samaan aikaan muutkin ovet samanlaisen käsittelyn kohteena. Et sinä pysty puolustautumaan edes viittä tunkeutujaa vastaan, puhumattakaan kymmenien laumasta. Kriisitilanteessa ei ovikelloja soitella, ihmishenki on tasan nollan arvoinen, eikä poliisit ole tavoitettavissa hätänumerosta. Juuri sinunlaiset on kaikkein heikoimmilla kriisitilanteessa, kun kuvittelet olevasi turvassa, jos ovi lukossa, etkä avaa sitä kenellekään. Jos haluat puolustautua hyökkääjiltä, riko talosi kaikki ikkunat ja ja jätä ovet auki, ja heitä joitakin lastulevyhuonekaluja pihalle. Silloin talo näyttää jo ryöstetyltä, ja todennäköisesti väki jatkaa suoraan seuraavaan kohteeseen.
Edelleen suurimmissa vaikeuksissa on helppoon elämään tottuneet suomalaiset rikolliset, joilta katoaa lain suoma suoja sillä sekunnilla kun yhteiskunta romahtaa. Samalla putoaa ns. kunnon kansalaisilta pois harteilta kaikki estot, joita valtiovalta on heidän niskoilleen sälyttänyt jotta rikolliset saisi telmiä rauhassa.
Ja usko pois: omaa elintilaansa puolustavat kunnon kansalaiset osaa antaa siinä vaiheessa kyllä ihan riittävästi kyytiä niille, jotka eivät ole kunnon kansalaisia.
Haluaisin nähdä sen yhteenoton, kun vuosia lusinut väkivaltarikollinen joutuu jonkun pukumiehen silmittömän raivon kohteeksi...
Voisi olla lusijalle opettavainen paikka. Tottunut todennäköisesti siihen ettei kukaan edes yritä vastarintaa. Eikä lusiminen juuri kenenkään taitoja paranna. Erään ex-gangsterin sanoin vankila oli suuri spurguvarasto, jossa suurin osa oli päihdeongelmaisia ja aivan surkeassa kunnossa.
Alkoholisoituneet nakkivarkaat ja nistit ei ole iso vastus, mutta ne hormoneilla pumpatut liivijengiläiset on. Ne on tottuneet raakaan väkivaltaan jo ennen lusimista, eikä ne ole poliisejakaan pelänneet, miksi pelkäisivät jotain myyntipäällikköä...
Tällainen vastakkainasettelu on ihan turhaa ja lapsellista. Ylipäätään poikkeusoloissa tärkeimmäksi jokaiselle muodostuu toisista ihmisistä saatu turva. Yhteisö on se joka selviää. Esimerkkinä vaikkapa kasvissyöjäperhe, jolla ei ole metsästystaitoja. Mikäli he haluavat jäädä henkiin on heidän syötävä kalaa tai lihaa jos ei muuta ole. Silloin heidän kannattaa lyöttäytyä yhteen porukkaan, jossa on metsästysvehkeet ja taidot omaava tyyppi. Metsästäjä taas hyötyy kasvissyöjien kasvintuntemus ja -keräystaidoista. Kasveista löytyy kuivattavaa jne, mutta myös lääkesidoksiin, yskään jne. käyviä aineita. Silloin kun ei tule kalaa, voi mussuttaa kuivattuja kasvichipsejä tai marjajauheita. Yksilöiden tietämys ja osaaminen mahdollistaa yhteisön selviämisen.
Juuri näin. Loppujen lopuksi, olisko jopa niin, että paras varautuminen kriiseihin on hyvät suhteet naapureihin? Sitä paitsi se varautuminen on ilmaista.
Minä kyllä pelkään minun naapureita. Aloin ajatella tämän ketjun aihetta jo pari viikkoa sitten. Olen tehnyt mielikuvaharjoituksia siitä, mitä tekisin pesäpallomailalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka jotain kynttilöitä käyttäisi, mulla ainakin LED taskulamppu ja kasa pattereita.
Kun on paljon kynttilöitä pienessä tilassa, se tuo vähän lisälämpöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon hirvenliha-arvaukseen osallistui vain yksi, joten vastaus tulee tässä.
Jos kaikki Suomen hirvet laitetaan kerralla lihoiksi tulee lihalihaa 2,5kg/suomalainen. Kriisitilanteessa imeksitään luuytimet jne. joten syötävää voisi olla 3kg/asukas.
Sitten hirvet olisi syöty, eikä uusia tulisi.
Noin 7 kg joulukinkku on syöty noin 4-5 päivässä. Perheessämme on neljä henkilöä.
Siksipä ruokamäärä pula-aikana lasketaan niin, että katsotaan noin päivä milloin ruokaa seuraavan kerran on saatavana ja jaetaan kädessä oleva sapuska niillä päivillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jotain kynttilöitä käyttäisi, mulla ainakin LED taskulamppu ja kasa pattereita.
Kun on paljon kynttilöitä pienessä tilassa, se tuo vähän lisälämpöä.
Kynttilöihin kannattaa yhdistää tiiliä, kiviä tai keramiikkaa. Silloin lämpö säilyy pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1800 luvun alussa ei ollut sähköä ja hyvin pärjättiin. Meille tuli kotitilalle sähkät vasta 1951... Sitä ennenkään ei ollut mitään ongelmia asustelussa. Mmihin tuota sähköä tarvitaan siis? Joidenkin patteriautoihin ilmeisesti.... Itsellä takaa,hella japuita. Ruokaa kellarissa. sähköttömyys haittaisi VAIN tämän kirjoitteluun - ja sehän ei haittaisi yhtään...
Mutta -50 luvulla yhteiskunnan infra oli tehty sen aikaiseen sähköttömään maailmaan. Hevosia ja kärryjä oli jokaisessa talossa. Byrokratia toimi leimasimilla ja paperilla. Palkka maksettiin seteleinä käteen. Hevosvetoisia kärryjä tai auroja ei nykyisin ole missään. Saati, että joku osaisi niitä käyttää.
Jos lähiössä asuu 30 000 ihmistä, niin miten heille nyt hommattaisiin hevoset, peltoa, tulisijat, viikatteet ja kirveet. Kuukaudessa?
Me emme pysty palaamaan -50 luvulle, koska ei ole sen aikaisia tarvikkeita. Ja jos olisikin, niin niitä ei osattaisi käyttää. Jos yksi prosentti osaa elää ilman sähköä, niin se loppu 99 prosenttia ei osaa.
Me voimme kyllä palata takaisin -50 luvulle, jos se tehdään hallitusti useiden vuosien aikana.
Muistan jostain lukeneeni ettei nämä nykyiset hevoset suurilta osin kelpaisi peltotöihin. Eivät ole työhevosia siinä mielessä, vaan enempi ratsuja.
En ole hevostuntija, joten: Jos aikuinen hevonen on tottunut vain ratsastukseen, niin voiko se enää oppia vetämään auraa? Tai vetämään reellä tukkeja metsästä?
Ja sitten vielä sekin, että ei niitä hevosia riitä kaikille tarvitseville. Ja mistä saadaan hetkessä niille "työhevosille" välineet, länget, aurat, tallit ym. Paluu hevosvetoiseen aikaan veisi useita vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1800 luvun alussa ei ollut sähköä ja hyvin pärjättiin. Meille tuli kotitilalle sähkät vasta 1951... Sitä ennenkään ei ollut mitään ongelmia asustelussa. Mmihin tuota sähköä tarvitaan siis? Joidenkin patteriautoihin ilmeisesti.... Itsellä takaa,hella japuita. Ruokaa kellarissa. sähköttömyys haittaisi VAIN tämän kirjoitteluun - ja sehän ei haittaisi yhtään...
Mutta -50 luvulla yhteiskunnan infra oli tehty sen aikaiseen sähköttömään maailmaan. Hevosia ja kärryjä oli jokaisessa talossa. Byrokratia toimi leimasimilla ja paperilla. Palkka maksettiin seteleinä käteen. Hevosvetoisia kärryjä tai auroja ei nykyisin ole missään. Saati, että joku osaisi niitä käyttää.
Jos lähiössä asuu 30 000 ihmistä, niin miten heille nyt hommattaisiin hevoset, peltoa, tulisijat, viikatteet ja kirveet. Kuukaudessa?
Me emme pysty palaamaan -50 luvulle, koska ei ole sen aikaisia tarvikkeita. Ja jos olisikin, niin niitä ei osattaisi käyttää. Jos yksi prosentti osaa elää ilman sähköä, niin se loppu 99 prosenttia ei osaa.
Me voimme kyllä palata takaisin -50 luvulle, jos se tehdään hallitusti useiden vuosien aikana.
Muistan jostain lukeneeni ettei nämä nykyiset hevoset suurilta osin kelpaisi peltotöihin. Eivät ole työhevosia siinä mielessä, vaan enempi ratsuja.
En ole hevostuntija, joten: Jos aikuinen hevonen on tottunut vain ratsastukseen, niin voiko se enää oppia vetämään auraa? Tai vetämään reellä tukkeja metsästä?
Ja sitten vielä sekin, että ei niitä hevosia riitä kaikille tarvitseville. Ja mistä saadaan hetkessä niille "työhevosille" välineet, länget, aurat, tallit ym. Paluu hevosvetoiseen aikaan veisi useita vuosia.
Riippuu hevosen luonteesta ja kropasta. Eläimiä totutellaan uusiin asioihin vaiheittain ja hitaasti. Ruumiinrakenne pitää ottaa huomioon mm. kuormissa ja työajoissa. Hevosen ylläpito itsessään toki vie osan työajasta, peltotilasta, vedestä ja sadosta.
Mutta silloin kun on kysymys poikkeustilanteesta, niin esim. lehmille käy metsälaidun, josta löytävät syötävää. Ideaali on tietenkin se, että pystyy totuttamaan vähän ennen uin siirtää lehmät ulos. Edelleen kuitenkin ihan navetta (pihatto) lehmiä läytetään luonnonsuojelualueilla ja perinnemaisemilla "ympäristönhoitajina". Eli syövät luonnon tarjoamaa ruokaa.
Pidän ongelmallisena sitä, että moni keskustelija tuntuu odottavan yhtä helppoa ratkaisua, jolla asiat pysyisivät ennallaan tai ratkeaisivat kerralla. Eivät pysyisi ja tarvitaan useita eri ratkaisuja, jotka toimivat yhdessä verkostona. Hätäratkaisuista kohti pysyvämpiä ratkaisuja. Vuodenajasta riippuen, esim. ketjussa kaivattuja kaivoja kyllä päästään kaivamaan lisää. Paras aika on kevättalvella kun pohjavesi on alimmillaan. Vesisuonia kyllä riittää. Lähteitäkin on Suomessa pilvin pimein ja osa niistä pysyy auki myös talvella.
Tulisi kylmä.