Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi sektio-äiti. Leikkaussalissa ulkonäkö arvosteltiin monen hoitajan toimesta. Kuulemma olin niin pienikokoinen ja nuoren näköinen, että piti oikein ikä tarkistaa uudestaan. Olin 27 v, 164 cm ja painoin viimeisillä raskaana 62 kg. Kai sitten olin pieni, mutta luulis että synnyttäviäkin on monen kokoisia tullut heillä nähtyä. Kauhisteli loppui kun mies tuli leikkaussaliin. Leikkaus meni hyvin ja syntyi terve tyttö. Osastolla sitten leikannut lääkäri tuli haukkumaan leikkauksen jälkeen, että turha sektio kuulemma oli kun olisi mahtunut alateitse. Vauva oli siis perätilassa ja sain sen johdosta sektion. Ei ollut siis mikään mukavuussektio. Lääkäri oikeasti alkoi inttämään miten olisin ihan hyvin voinut synnyttää alateitse ja oli melkein vihainen. Osastolla sitten maitoa tosiaan pantattiin ja vauva oli tississä kiinni kirjaimellisesti koko päivän. Maitoa ei tullut riittävästi ja illat vauva itki nälkäänsä. Yksi hoitaja sanoi, että lisämaidossa on niin paljon sokeria että sitä ei kannata antaa. Lopulta melkein huusin, että tuokaa nyt sitä lisämaitoa. Samoin olisi pitänyt sektion jälkeen pystyä hoitamaan vauva yksin. En pystynyt nousta sängystä ja vauva itki kaukalossa. Onneksi lopulta saatiin perhehuone ja mies oli apuna. Sitten alkoi vasta helpottaa. Kotiin pääsy oli helpotus.
Tämä siis v. 2014 Hyvinkään sairaalassa.
Mulla on ihan ok muistot synnytyslaitoksesta ja sen henkilökunnasta. Ei mitään vinkumista huonosta kohtelusta. Suomessa tosi olematon lapsikuolleisuus, en todellakaan haluaisi kotisynnytystä varsinkaan jossain Afrikassa.
Vierailija kirjoitti:
Jep, samat kokemukset. En jotenkin voinut kuvitellakkaan että sairaalassa on synnytyksen jälkeen tuollaista. Kun synnytin ensimmäisen oli ihan uusi juttu että vauvan pitäisi olla vierihoidossa öisin, kysyin että miten tässä pitäisi mahtua nukkumaan vauvan kanssa? Vastaus oli että eipä ne uudet äidit paljon nuku. Kiva.. ainiin ja väliliha leikattiin kertomatta minulle :) luin sen sitten myöhemmin papereista. Toisen lapsen aikana olin päättänyt etten imetä ja hoitajat naureskelivat miten vauva sitten itkee nälkäänsä.. niin kai kun ette annan sille lisämaitoa. Ei enää koskaan.
Näitä vierihoitoja olen itsekin mietiskellyt. Välillä on lehtijuttuja näistä, joissa annetaan ymmärtää tämä jotenkin tosi hienona ja positiivisena kehityksenä synnytyssairaaloissa. Hitot, säästämisestä siinäkin on kyse jonka nimissä viedään jopa vauvan oma sänky, kun eihän se äiti tietenkään mitään unta koskaan enää vauvan syntymän jälkeen tarvitse. Samoin markkinoidaan "imetyspositiivisia sairaaloita". Eli pakotetaan äidit raivoimettämään ja pantataan lisämaitoa.
Ja muita vaihtoehtoja ei sitten näissä vauvapositiivisissa sössön sössön sairaaloissa tietenkään ole.
Vierailija kirjoitti:
Intiimiasioiden hoitaminen oli kamalaa. Suihkussa ja vessassakäynti. Sitten kohtua tultiin painelemaan tyhjäksi ja hyytymiä tipahteli pöksyihin potilaavuoteessa samaan aikaan kun vierustoverilla mies vieraana. Myös imetysohjausta annettiin ja rintojani kommentoitiin tämän kuulle . Välissä siis se ohut verho.
Muuten sain kyllä hyvää kohtelua kätilöiltä. Kolmannen polikliinisestä synnytyksestä jäi todella ihana olotila, sitä synnytystä ja lapsivuodeaikaa muistelen erityisellä lämmöllä.
Se on se lapseen alkuunpaneminenkin intiimiasia. Jos sen kestät , ota iisisti vaan ne seurauksetkin, synnytys kipuineen ,klimppeineen , välilihan leikkauksineen, istumakipuineenn, yövalvomisineen, 0-30 vuotiaan kiukuttelineen etc. Se on sitä elämää.
Sairaalan ei kuulu olla kuin hotelli. Muuten potilaat haluavat lisää lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intiimiasioiden hoitaminen oli kamalaa. Suihkussa ja vessassakäynti. Sitten kohtua tultiin painelemaan tyhjäksi ja hyytymiä tipahteli pöksyihin potilaavuoteessa samaan aikaan kun vierustoverilla mies vieraana. Myös imetysohjausta annettiin ja rintojani kommentoitiin tämän kuulle . Välissä siis se ohut verho.
Muuten sain kyllä hyvää kohtelua kätilöiltä. Kolmannen polikliinisestä synnytyksestä jäi todella ihana olotila, sitä synnytystä ja lapsivuodeaikaa muistelen erityisellä lämmöllä.
Se on se lapseen alkuunpaneminenkin intiimiasia. Jos sen kestät , ota iisisti vaan ne seurauksetkin, synnytys kipuineen ,klimppeineen , välilihan leikkauksineen, istumakipuineenn, yövalvomisineen, 0-30 vuotiaan kiukuttelineen etc. Se on sitä elämää.
Missä syntyy nämä epäempaattiset naishalveksujat?
On kyllä tärkeää että mies on apuna koska nykyään ysein vaaditaan että äiti itse siivoaa ulosteroiskeet jotka ovat tursunneet ulos ja levinneet ympäriinsä ponnistusvaiheen aikana. Myös omat siivousvälineet kannattaa tuoda.
Vierailija kirjoitti:
Ne käytävävessat on kanssa hauskoja. Jokainen vessakäynti alkaa sillä, että siivoaa edellisen kävijän veret vessanistuimelta. Siinä sitten toivoo, ettei edellisellä kävijällä ole veriteitse tarttuvia tauteja, kun omakin alapää on veristä hyytelöä.
Eikös jokainen siivoa omat jälkensä wc-käynnillään?! Vai pitäiskikö siivoojan tulla pyyhkimään peppu ja pesemään sotkunne jäljiltänne. Terveiltä, aikuislta naisilta!! Vai jääkös ne paskat ja veret wc.n reunoille kotonakin?
OLen itse ollut useamman kerran synnyttämässä, mutta kertaakaan ei ole olleet vessanistuimet veressä kenekään jäljiltä. Jokainen on kyllä osannut asioida pyttyyn, eikä wc-istuimille. Ja siivota jälkensä. Vai ovatko nykymammat niin isoja, etteivät mahdu enää reiälle??? Vai mistä tuollainen siivottomuus ja yleinen laiskuus ja avuttomuus ?
Näitä kokemuksia kun lukee niin se on viimeinen naula siihen arkkuun, että lapsia joskus hankkisin. Miten Suomessa voidaan kohdella naisia ja vastasyntyneitä näin vielä 2020-luvulla? Tämä on aivan järkyttävää. Tuollainen kohtelu ei tulisi kyseeseen missään sivistysmaassa, jossa synnyttäjiä kohdellaan hyvin ja kaikki korjausleikkaukset tehdään automaattisesti ja ilmaiseksi ilman mutinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne käytävävessat on kanssa hauskoja. Jokainen vessakäynti alkaa sillä, että siivoaa edellisen kävijän veret vessanistuimelta. Siinä sitten toivoo, ettei edellisellä kävijällä ole veriteitse tarttuvia tauteja, kun omakin alapää on veristä hyytelöä.
Eikös jokainen siivoa omat jälkensä wc-käynnillään?! Vai pitäiskikö siivoojan tulla pyyhkimään peppu ja pesemään sotkunne jäljiltänne. Terveiltä, aikuislta naisilta!! Vai jääkös ne paskat ja veret wc.n reunoille kotonakin?
OLen itse ollut useamman kerran synnyttämässä, mutta kertaakaan ei ole olleet vessanistuimet veressä kenekään jäljiltä. Jokainen on kyllä osannut asioida pyttyyn, eikä wc-istuimille. Ja siivota jälkensä. Vai ovatko nykymammat niin isoja, etteivät mahdu enää reiälle??? Vai mistä tuollainen siivottomuus ja yleinen laiskuus ja avuttomuus ?
Niin, sinä et ole itse vuotanut ja vessassa ennen sinua eivät ole vuotaneet holtittomasti pitkin lattioita eli ole tollut onnekas. Moni synnyttänyt on niin heikossa kunnossa ettei siinä mitään pysty siivoamaan. Se on sitäpaitsi siivoajien työtä, ei äitien. Miksi olet niin katkera ja ilkeä, eikö lapsistasi tullutkaan mitään (ovat vankilassa tms)?
Eli synnytykseen kannattaa ottaa mukaan korvatulpat ja unimaski?
Niin minäkin. Paitsi että osastolla oli todellinen vauvabuumi ja paikat loppuivat kesken. Niinpä meitä synnyttäneitä oli sitten kahdeksan samassa huoneessa. Kaksi sänkyä äiteineen oli peräkkäin keskellä huonetta kulkureitillä.
Yksi äideistä nukahti kuudelta illalla ja heräsi kuudelta aamulla ja kuorsasi koko ajan. Päivät pölisi taukoamatta, ettei silloinkaan voinut nukkua. Me muut sitten valvottiin.
Tämä Kotkassa v.88.
Olisipa ollut edes se kahden hengen huone :)
Onkohan kaikissa sairaaloissa sama vihamielinen asenne omiin vaatteisiin ja ihon hoitoon?
Minä kun halusin pukea kotoa tuodut kolitsihousut ja t-paidan niin selkeästi vihjailtiin että tuoltapäin löytyy puhtaita yömekkoja. Ja sama juttu kun minulla oli omat ihonpuhdistus-tökötit ja sävyttävä kasvovoide mukana niin annettiin ymmärtää, että pitäisi keskittyä vain vauvaan. Hyvänen aika, kehtasinkin käyttää kasvovettä!
Vuonna 2015 Mikkelin keskussairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne käytävävessat on kanssa hauskoja. Jokainen vessakäynti alkaa sillä, että siivoaa edellisen kävijän veret vessanistuimelta. Siinä sitten toivoo, ettei edellisellä kävijällä ole veriteitse tarttuvia tauteja, kun omakin alapää on veristä hyytelöä.
Eikös jokainen siivoa omat jälkensä wc-käynnillään?! Vai pitäiskikö siivoojan tulla pyyhkimään peppu ja pesemään sotkunne jäljiltänne. Terveiltä, aikuislta naisilta!! Vai jääkös ne paskat ja veret wc.n reunoille kotonakin?
OLen itse ollut useamman kerran synnyttämässä, mutta kertaakaan ei ole olleet vessanistuimet veressä kenekään jäljiltä. Jokainen on kyllä osannut asioida pyttyyn, eikä wc-istuimille. Ja siivota jälkensä. Vai ovatko nykymammat niin isoja, etteivät mahdu enää reiälle??? Vai mistä tuollainen siivottomuus ja yleinen laiskuus ja avuttomuus ?
Niin, sinä et ole itse vuotanut ja vessassa ennen sinua eivät ole vuotaneet holtittomasti pitkin lattioita eli ole tollut onnekas. Moni synnyttänyt on niin heikossa kunnossa ettei siinä mitään pysty siivoamaan. Se on sitäpaitsi siivoajien työtä, ei äitien. Miksi olet niin katkera ja ilkeä, eikö lapsistasi tullutkaan mitään (ovat vankilassa tms)?
Ihan olen vuotanut samalla lailla kuin kaikki muutkin synnyttäneet. Sinun vuotosi ei liene mitenkään poikkeavampaa tai runsaanpaa kuin muidenkaan. Eikä runsas vuotokaan estä siivoamasta jälkiään, vai etkö saa edes sidettäkään laitettua paikoilleen? Kuinka sitten kykenit edes menemään vessaan.?
Lasteni asiat, saati heidän koulutuksensa ei sinulle kuulu, eikä ole ketjun aiheenakaan, mitä synnyttämistämme lapsista on tullut. Käytöksesi tuntuu viestiesi perusteella olevan todella tyhmää ja ilkeää muutoinkin kuin hygienia-asioissa. ILkeää ja katkeraa taas ei ole odottaa jokaisen omaava edes jonkilaiset käytöstavat ja toisten huomioimisen, esim. siivoamalla omat sotkunsa.
Mutta, koska voin ylpeänä kertoa lasteni olevan akateemisissa, vastuullisissa viroissa, niin teen sen.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kaikissa sairaaloissa sama vihamielinen asenne omiin vaatteisiin ja ihon hoitoon?
Minä kun halusin pukea kotoa tuodut kolitsihousut ja t-paidan niin selkeästi vihjailtiin että tuoltapäin löytyy puhtaita yömekkoja. Ja sama juttu kun minulla oli omat ihonpuhdistus-tökötit ja sävyttävä kasvovoide mukana niin annettiin ymmärtää, että pitäisi keskittyä vain vauvaan. Hyvänen aika, kehtasinkin käyttää kasvovettä!
Vuonna 2015 Mikkelin keskussairaalassa.
Suomessahan nainen -varsinkaan äiti - ei saa käyttää kosmetiikkaa koska silloin on turhamainen kaakattaja ja ties vaikka kevytkenkäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne käytävävessat on kanssa hauskoja. Jokainen vessakäynti alkaa sillä, että siivoaa edellisen kävijän veret vessanistuimelta. Siinä sitten toivoo, ettei edellisellä kävijällä ole veriteitse tarttuvia tauteja, kun omakin alapää on veristä hyytelöä.
Eikös jokainen siivoa omat jälkensä wc-käynnillään?! Vai pitäiskikö siivoojan tulla pyyhkimään peppu ja pesemään sotkunne jäljiltänne. Terveiltä, aikuislta naisilta!! Vai jääkös ne paskat ja veret wc.n reunoille kotonakin?
OLen itse ollut useamman kerran synnyttämässä, mutta kertaakaan ei ole olleet vessanistuimet veressä kenekään jäljiltä. Jokainen on kyllä osannut asioida pyttyyn, eikä wc-istuimille. Ja siivota jälkensä. Vai ovatko nykymammat niin isoja, etteivät mahdu enää reiälle??? Vai mistä tuollainen siivottomuus ja yleinen laiskuus ja avuttomuus ?
Niin, sinä et ole itse vuotanut ja vessassa ennen sinua eivät ole vuotaneet holtittomasti pitkin lattioita eli ole tollut onnekas. Moni synnyttänyt on niin heikossa kunnossa ettei siinä mitään pysty siivoamaan. Se on sitäpaitsi siivoajien työtä, ei äitien. Miksi olet niin katkera ja ilkeä, eikö lapsistasi tullutkaan mitään (ovat vankilassa tms)?
Ihan olen vuotanut samalla lailla kuin kaikki muutkin synnyttäneet. Sinun vuotosi ei liene mitenkään poikkeavampaa tai runsaanpaa kuin muidenkaan. Eikä runsas vuotokaan estä siivoamasta jälkiään, vai etkö saa edes sidettäkään laitettua paikoilleen? Kuinka sitten kykenit edes menemään vessaan.?
Lasteni asiat, saati heidän koulutuksensa ei sinulle kuulu, eikä ole ketjun aiheenakaan, mitä synnyttämistämme lapsista on tullut. Käytöksesi tuntuu viestiesi perusteella olevan todella tyhmää ja ilkeää muutoinkin kuin hygienia-asioissa. ILkeää ja katkeraa taas ei ole odottaa jokaisen omaava edes jonkilaiset käytöstavat ja toisten huomioimisen, esim. siivoamalla omat sotkunsa.
Mutta, koska voin ylpeänä kertoa lasteni olevan akateemisissa, vastuullisissa viroissa, niin teen sen.
En ole tuo kelle vastasit mutta en usko että olet synnyttänyt. Silloin tietäisit millaista on huojua pyörymispisteessä pöntöllä kun kuulee vauvansa itkevän. Hädintuskin jaksaa nostaa housut ja raahustaa pikkuisen luo. Ei siinä paljon kiinnosta menikö osa "vuotaa kuin pistetty sika" -veritsunamista pytyn reunuksille! Sitä varten sairaalassa on siivoojat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne käytävävessat on kanssa hauskoja. Jokainen vessakäynti alkaa sillä, että siivoaa edellisen kävijän veret vessanistuimelta. Siinä sitten toivoo, ettei edellisellä kävijällä ole veriteitse tarttuvia tauteja, kun omakin alapää on veristä hyytelöä.
Eikös jokainen siivoa omat jälkensä wc-käynnillään?! Vai pitäiskikö siivoojan tulla pyyhkimään peppu ja pesemään sotkunne jäljiltänne. Terveiltä, aikuislta naisilta!! Vai jääkös ne paskat ja veret wc.n reunoille kotonakin?
OLen itse ollut useamman kerran synnyttämässä, mutta kertaakaan ei ole olleet vessanistuimet veressä kenekään jäljiltä. Jokainen on kyllä osannut asioida pyttyyn, eikä wc-istuimille. Ja siivota jälkensä. Vai ovatko nykymammat niin isoja, etteivät mahdu enää reiälle??? Vai mistä tuollainen siivottomuus ja yleinen laiskuus ja avuttomuus ?
Niin, sinä et ole itse vuotanut ja vessassa ennen sinua eivät ole vuotaneet holtittomasti pitkin lattioita eli ole tollut onnekas. Moni synnyttänyt on niin heikossa kunnossa ettei siinä mitään pysty siivoamaan. Se on sitäpaitsi siivoajien työtä, ei äitien. Miksi olet niin katkera ja ilkeä, eikö lapsistasi tullutkaan mitään (ovat vankilassa tms)?
Ihan olen vuotanut samalla lailla kuin kaikki muutkin synnyttäneet. Sinun vuotosi ei liene mitenkään poikkeavampaa tai runsaanpaa kuin muidenkaan. Eikä runsas vuotokaan estä siivoamasta jälkiään, vai etkö saa edes sidettäkään laitettua paikoilleen? Kuinka sitten kykenit edes menemään vessaan.?
Lasteni asiat, saati heidän koulutuksensa ei sinulle kuulu, eikä ole ketjun aiheenakaan, mitä synnyttämistämme lapsista on tullut. Käytöksesi tuntuu viestiesi perusteella olevan todella tyhmää ja ilkeää muutoinkin kuin hygienia-asioissa. ILkeää ja katkeraa taas ei ole odottaa jokaisen omaava edes jonkilaiset käytöstavat ja toisten huomioimisen, esim. siivoamalla omat sotkunsa.
Mutta, koska voin ylpeänä kertoa lasteni olevan akateemisissa, vastuullisissa viroissa, niin teen sen.
Sinun lapsesi (jos sinulla sellaisia edes on) ovat vastuullisissa viroissa vain unelmissasi, ressukka. Tuollaisella käytöksellä ja empatiakyvyttömyydellä, jota viesteissäsi ilmennät et ole voinut kasvattaa lapsistasi edes täyspäisiä, saati sitten kouluttautuneita ja vastuullisissa viroissa työskenteleviä, joten lopeta valehtelu.
Siivoaminen on siivoojien työtä, ei juuri synnyttäneiden äitien. Kyllä minä saan siteen paikalleen aivan mainiosti normaalielämässä, nyt puhutaan juuri synnyttäneistä äideistä - mitä sinä kuvittelet tietäväsi minun tai kekenkään muunkaan vuodoista ja voinnista mitään? Jos sinä et vuotanut niin hieno juttu - moni taas vuotaa kuin pistetty sika ja hädin tuskin pysyy pystyssä synnärillä unen- ja raudanpuutteen takia ja se sinun pitäisi ymmärtää. Mutta ethän sinä pysty koska olet empatiakyvytön trolli.
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksen jälkeen ja umpilisäkkeen leikkauksen jälkeen ero oli kuin yöllä ja päivällä. Olin huomattavasti paremmassa kunnossa umpilisäkkeen leikkauksen jälkeen, mutta minua autettiin paljon enemmän kuin synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen olin rikki ja tuskainen ja koin jääväni yksin. Eikun vaan kahden tunnin "unien" (levoton, valoisa huone) jälkeen ylös ja vaippoja vaihtamaan. En ymmärrä miksi äitien ei anneta Suomessa levätä edes muutamaa tuntia synnytyksen jälkeen. Käsittämätöntä kohtelua.
Suomessa tämä kaikki tapahtuu "lapsimyönteisyyden nimissä". Lapsen etu ilmeisesti on, ettei äiti saa levätä vaativasta leikkauksesta vaan ilman kunnon särkylääkitystä valvoo 24/7 vastasyntynyttä tajunnan rajamailla vierihoitaen. Samalla tämä on kuulemma myös äidille ehdottoman tärkeää kuntoutusta leikkauksen jälkeen, ettei vaan tulisi veritulppa makoilusta, jos yhden silmäyksen sattuisi nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaala ei ole lepokoti. Siellä on lähtökohtaisesti vähän ankeaa.
Kokemus korostuu, jos on kovasti sairas.
Ja arvostan kovasti hoitajien ja muun henkilökunnan ammattitaitoa.
Kerropa sitten mistä löytyisi mainitsemasi lepokoti synnyttäneelle, joka on myös sairas? Kun sairaalassa ei kerran saa levätä vaan pitää juosta ympäriinsä etsimässä sitä sun tätä ja juosta kansliaan muistuttamaan itselleen antibiootitkin.
Arvostan hoitajia, mutta tää synnäreistä säästäminen ei nyt vaan toimi.
Minä olin hätäsektion jälkeen erittäin huonossa kunnossa ja sain todella hyvää hoitoa Oulussa.
En saanut itse hoitaa vauvaa ollenkaan eikä tarvinnut itse vaihtaa lakanoita tms.
Eräskin hoitaja oman iltavuoronsa jälkeen oli soittanut yöllä osastolle ja kysellyt mun vointia.
Täällä myös yksi sektio-äiti. Leikkaussalissa ulkonäkö arvosteltiin monen hoitajan toimesta. Kuulemma olin niin pienikokoinen ja nuoren näköinen, että piti oikein ikä tarkistaa uudestaan. Olin 27 v, 164 cm ja painoin viimeisillä raskaana 62 kg. Kai sitten olin pieni, mutta luulis että synnyttäviäkin on monen kokoisia tullut heillä nähtyä. Kauhisteli loppui kun mies tuli leikkaussaliin. Leikkaus meni hyvin ja syntyi terve tyttö. Osastolla sitten leikannut lääkäri tuli haukkumaan leikkauksen jälkeen, että turha sektio kuulemma oli kun olisi mahtunut alateitse. Vauva oli siis perätilassa ja sain sen johdosta sektion. Ei ollut siis mikään mukavuussektio. Lääkäri oikeasti alkoi inttämään miten olisin ihan hyvin voinut synnyttää alateitse ja oli melkein vihainen. Osastolla sitten maitoa tosiaan pantattiin ja vauva oli tississä kiinni kirjaimellisesti koko päivän. Maitoa ei tullut riittävästi ja illat vauva itki nälkäänsä. Yksi hoitaja sanoi, että lisämaidossa on niin paljon sokeria että sitä ei kannata antaa. Lopulta melkein huusin, että tuokaa nyt sitä lisämaitoa. Samoin olisi pitänyt sektion jälkeen pystyä hoitamaan vauva yksin. En pystynyt nousta sängystä ja vauva itki kaukalossa. Onneksi lopulta saatiin perhehuone ja mies oli apuna. Sitten alkoi vasta helpottaa. Kotiin pääsy oli helpotus.