Helsinkiläinen perheenäiti kutsuu yksinäisiä kotiinsa jouluaterialle - Miten teidän perheessä pidetään huolta yksinäisistä jouluna?

Ihan mitä tahansa kunhan siinä ei ole perhettä mukana. 

Todellinen yksinäinen haluaa olla yksin jouluna. Meillä ainakin yksi läheinen yksinäinen sanoi, että hän nimenomaan haluaa olla yksin.

Oli aika päräyttävä kokemus tajuta, että mun ja siskon yhteiset joulut loppuivat siihen, kun meni kihloihin miehensä kanssa. En ole enää tervetullut heille ja vietän joulut yksin. He viettävät kodissaan jotain sellaista laatuaikaa, joka menisi minun vierailustani ilmeisesti pilalle. Olen toki myös kutsunut heitä luokseni joulun viettoon, mutta ei. He ovat nyt muodostaneet perheen, ja minä en siihen kuulu, ja jouluna ollaan perheen kesken. Voin sanoa, että tuli todella shokkina, että meidän perinteet katkesivat sormukseen. En itse koe, että lapsuudenperhe lakkaa olemasta pariuduttaessa, mutta ilmeisesti sisko kokee toisin.

Vierailija kirjoitti:

Todellinen yksinäinen haluaa olla yksin jouluna. Meillä ainakin yksi läheinen yksinäinen sanoi, että hän nimenomaan haluaa olla yksin.

Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa. Jos haluaa olla yksin ja nauttii siitä, se ei ole yksinäisyyttä. Yksinäisyys on aina negatiivinen ja ei-toivottu asia.

Jokainen yksinäinen, joka on vuoden aikana minua auttanut, on tervetullut joulupöytään. Eli ei siis ainutkaan. Jos ei millään tavalla halua olla osa elämääni arjessa, niin miksi järjestäisin hänelle juhlan?

No, tekopyhää on kutsua vain jouluna, koska jonkun mielestä kenenkään ei pidä olla yksin jouluna. Mä olen tosi yksinäinen, ei ole kavereita. Ottaisin lähes loukkauksena jos mut kutsuttaisiin vain jouluna jonnekkin ja muuten ei seura kelpaa. Ei se ole aitoa. Mielummin olen yksin. Ei muut ole vastuussa mun onnellisuudesta, joulunakaan.

Tiedän yhden yksinäisen. Voin kutsua sen joulupöytään heti, kun lopettaa henkisen väkivallan ja käyttämästä minua hyväkseen.

Itse esittää ihan viatonta.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen yksinäinen, joka on vuoden aikana minua auttanut, on tervetullut joulupöytään. Eli ei siis ainutkaan. Jos ei millään tavalla halua olla osa elämääni arjessa, niin miksi järjestäisin hänelle juhlan?

Voi olla aika vaikea tietää, miten auttaa, jos ei pidetä yhteyttä.

Meillä läheisyyttä ja välittämistä ei tarvitse ansaita. Tietenkään ei myöskään pidä hyysätä sellaisia ihmisiä elämässään, jotka kohtelevat kaltoin.

Välittämällä muista saa usein itsekin auttamista osakseen. Ainakin enemmän kuin pitämällä kirjaa siitä, kuka nyt on tehnyt mitäkin minun hyväkseni.

Vierailija kirjoitti:

No, tekopyhää on kutsua vain jouluna, koska jonkun mielestä kenenkään ei pidä olla yksin jouluna. Mä olen tosi yksinäinen, ei ole kavereita. Ottaisin lähes loukkauksena jos mut kutsuttaisiin vain jouluna jonnekkin ja muuten ei seura kelpaa. Ei se ole aitoa. Mielummin olen yksin. Ei muut ole vastuussa mun onnellisuudesta, joulunakaan.

Joo, olishan se hyvä, että sitä välittämistä olisi aina, ei vain jouluna.

Itse menisin silti mielelläni joulupöytäänkin yksinäisen joulun sijaan. Vähän ehkä joutuisin kyllä taistelemaan itseni kanssa, ei se ihan helppoa olisi. Olisi ehkä hieman säälittävä olo. Pitää vaan naksauttaa aivonsa siihen asentoon, että pyrkii ajattelemaan ihmisistä hyvää: Nämä kutsujat haluavat oikeasti olla kanssani. Joskus näin ajatteleminen voi olla tosi vaikeaa, kun taustalla on vahvat ulkopuolisuuden ja hylätyksi tulemisen kokemukset. Jos niistä ei pääse yli, on kuitenkin itseään ruokkivassa kehässä, eikä saa koskaan hyviä kokemuksia muista ihmisistä.

Minä kutsuin kaksi pitkäaikaissairasta yksinäistä sukulaista joulupöytään. Kyyditsin eestaas, syötin ja olin ostanut lahjat.

En voisi meille ottaa sellaista koko ajan nalkuttavaa ja valittavaa ihmistä joka näkee vaivaa ihan kaikesta, pilaamaan meidän joulua. Riitti ne lapsuuden ankeat joulut. Muutenkaan ei kiinnosta vieraat jouluna. 

Jos olisin sinkku, niin viettäisin varmaan joulut yksin ihan omasta tahdostani, mutta olisin kyllä tervetullut vanhempien tai siskon perheen luokse joulunviettoon.

On yksi asia olla yksin,  toinen asia TUNTEA itsensä yksinäiseksi.

Minulle sopii aivan hyvin olla joulu yksin, katsoa haluamiani juttuja tuubista, syödä mitä lystään.

Kuluneen loppusyksyn aikana olen tuntenut itseni yksinäiseksi monta kertaa, joulu ei siihen liity mitenkään.

Minusta olisi vaivaannuttavaa mennä ventovieraiden kanssa syömään tuikituntemattoman emännän arvaamattomia ruokia...

Minä olen itse sellainen mies että haluan auttaa ihmisiä ja joka joulu olen tehnyt hyviä tekoja.

Minulla on tuttuna eräs yksinäinen mt-ihminen kenelle on vaikeuksia käydä oikeastaan missään niin ajoin jouluaattona hänen luokseen, annoin lahjaksi 20 eurolla arpoja, sitten otin hänet kyytiini ja ajettiin minun äidilleni syömään jouluateria. 

Vuosi sitten jouluna annoin ps3 konsolin lahjaksi eräälle lapselle.

M31

Vierailija kirjoitti:

En voisi meille ottaa sellaista koko ajan nalkuttavaa ja valittavaa ihmistä joka näkee vaivaa ihan kaikesta, pilaamaan meidän joulua. Riitti ne lapsuuden ankeat joulut. Muutenkaan ei kiinnosta vieraat jouluna. 

Mahtaako tuo olla sitten joku yksinäisen ihmisen stereotypia, että yksinäinen on valittava ja nalkuttava ihminen, tai jotenkin muuten viallinen?

Suomalaiset ovat kylmä, kova kansa, täällä kukaan ei välitä muuta kuin itsestään ja pääasia että itsellä ja vain niillä lähimmillä on mukavaa, täällä ei auteta esim loukkaantunutta tai aukaista ovia tms.

Tämä armon vuonna 2021, raamatun tekstit lopunajan ihmisistäkin on täysin totta.

Niin, tuli vaan mieleen, että olisi hyvä muistaa aina katsoa lähellekin, eikä pitää yksinäisiä vain jonain ihme kaukaisena hyväntekeväisyyskohteena. Olikos se niin, että kolmasosa vai viidesosa suomalaisista kokee olevansa yksinäisiä, että jokainen meistä kyllä tuntee jonkun yksinäisen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

No, tekopyhää on kutsua vain jouluna, koska jonkun mielestä kenenkään ei pidä olla yksin jouluna. Mä olen tosi yksinäinen, ei ole kavereita. Ottaisin lähes loukkauksena jos mut kutsuttaisiin vain jouluna jonnekkin ja muuten ei seura kelpaa. Ei se ole aitoa. Mielummin olen yksin. Ei muut ole vastuussa mun onnellisuudesta, joulunakaan.

Hyvin sanottu! Artikkelin äidin kotiin oli nyt diakonssan avulla menossa kaksi vanhusta palvelutalosta, erittäin kaunis ele mummoja kohtaan, mutta maailma on muuten mikä se on. Miksi ihmisten tulisi jouluna esittää sellaista, että jonkun ventovieraan yksinäisyys satuttaa, jos se ei oikeasti tunnu omalta asialta?

Mitä pahaa siinä sitten on, että koittaa elää niin, etteivät ne omat lapset vaikkapa olisi aikuisina niitä yksinäisiä? Eiköhän se riitä. Siis mitenkään dissaatamma artikkelin äitiä. Hän halusi toimia noin, so?

Minä haluan viettää joulun yksin ja minusta on kiusallista ne kutsut, joita en haluaisi.

` Kenenkään ei tatvitsisi viettää joulua yksin`, siinäpä taas juttua muiden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Niin, tuli vaan mieleen, että olisi hyvä muistaa aina katsoa lähellekin, eikä pitää yksinäisiä vain jonain ihme kaukaisena hyväntekeväisyyskohteena. Olikos se niin, että kolmasosa vai viidesosa suomalaisista kokee olevansa yksinäisiä, että jokainen meistä kyllä tuntee jonkun yksinäisen.

Ap

Itse olisin kyllä todella vaivaantunut, jos joku sukulainen saatika vieraampi kutsuisi minut heille jouluksi vain siksi, että olen muuten yksin. Mitä hän siitä saa, miettisin? Kenenkään ei tarvitse syyllistyä muiden tilanteista ellei niissä nyt ole jotain todella traagista menetystä. Ja korvaako se vieras perhe sille yksinäiselle illoinkaan omia läheisiä tai näiden puutetta?