Olin ostanut miehelle kalliin lahjan ja äsken mies
sanoi, että hän ei keksinyt minulle mitään, etten sitten illalla ole pettynyt.
No en tietenkään ole. Olisitteko te?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Auts.
Täällä vähän samantyyppistä, itse suunnittelin lahjaa huolella, tein paljon taustatutkimusta jotta osaisin valita markkinoiden parhaan version siitä ja laitoin lahjaan melkein 500 euroa ostaen se jo marraskuun puolella jotta se ei ehtisi myydä loppuun.Eilen mies kertoi että töiden jälkeen kävi paniikissa kirjakaupasta hakemassa minulle hätälahjan kun ei ollut "ehtinyt" miettiä asiaa aiemmin.
En pahoita mieltäni siitä että en saa kallista lahjaa (olemme molemmat hyvätuloisia) mutta kieltämättä harmittaa tieto siitä että toinen ei ole edes yrittänyt eikä uhrannut ajatustakaan sille mistä saattaisin pitää vaan ilmiselvästi haluaa vain päästä koko joulusta eroon ja lykkää minulle "jotain" ihan vaan siksi että kokee että on pakko antaa jotain, ihan sama mitä.
Kyse ei ole materiasta, vaan tunteesta että en ole minkäänlaisen panostuksen arvoinen.
Minä ja miehesi mietittiin tuota samaa juuri äsken rakasteltuamme hikisesti ja äänekkäästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nakkiotukset nyt on tuollaisia :D Kaikki naisen muistaminen ja huomioiminen on niille ns. välttämätön paha, mistä halutaan päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Sitten vielä sanotaan nuo vammailut ääneen, että kun jotain piti, en miettinyt koko asiaan, kiireessä hain. Naisten ei kannattaisi muistaa näitä vähääkään jatkossa. Ainoastaan miehet, jotka ovat osoittaneet arvostuksensa ja välittämisensä ansaitsevat saman.
Valitettavasti suurinosa (suomalaisista) miehistä on tällaisia. Naistaan ei huomioida koskaan ja läheisyyttä saa vain sängyssä. Mulle onneksi osui poikkeus, hän kysyi multa suoraan mitä haluan, mutta ostaa myös yllätyksenä jotain 🥰 jos joskus jostain syystä päädyttäisiin eroon, luultavasti kattelisin miestä ulkomailta..
Mitä järkeä kysyä toiselta mitä se haluaa ja ostaa vaikka voit ostaa sen itse?
Kyllä huomioiminen on jotain ihan muuta kuin ikuista roinan roudaamista.
No en ostaisi, koska olen opiskelija ja mies käy töissä. Eikä tietenkään pakko ole olla materiaa! Mutta niinkuin jo täälläkin näistä kommenteist huomaa ettei jotkut miehet keksi muka mitään ei edes ite kyhättyä lahjaa tms :D eipä paljoa taideta kuunnella sitä omaa naista. Pienet huomionosoitukset kuuluu arkeen, ihan normaalia odottaa että jhlapyhinä/merkkipäivinä kumppani huomioi spessummin
Vierailija kirjoitti:
Mullekkin mies ilmoitti eilen, että ei ole hankkinut mitään, kun en sanonut suoraan mitä ostaa.
Ärsyttää, lahjoissa parasta on yllätys.
Niin olisi, mutta minäkin lakkasin pettymästä (itse maksoin lapin jouluja ym. ja hommasin kivoja lahjoja) ja exälle rupesin ilmoittamaan että mitä paketista pitää sitten löytyä. Ei miehet vaan tajua?
Mä ostin aikoinaan silloiselle tyttikselle rannekellon kun se oli hukannut omansa. Annoin paketin mukaan kun se meni vanhempiensa luokse jouluksi ja tulin seuraavana päivänä perässä. No tyttis oli saanut jonkun hermoreaktion siitä lahjasta ja oli ruvennut siltä istumalta kutomaan mulle villapaitaa. Se oli jo melkein valmis kun mä saavuin paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei kerta keksi/osaa ostaa lahjoja, silloin kannattaa suoraan sanoa mitä haluaa. Minulla tällainen mies ja nykyisin saan aina juuri sen lahjan mitä olen toivonut. Ei huutoja eikä mielensäpahoittamista.
Juuri näin. Miehet ja naiset toimivat eri tavoin. Ei siitä kannata kovin paljoa pahastua. Mieluummin ennakoi ja potkaisee vinkillä... :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen,
mutta jos kyse on puolisosta niin en ymmärrä miten vaikeaa lahjan keksiminen voi olla.Tarkoitan sitä, että jokainen varmasti tuntee sen kumppaninsa, ja kun arkea eletään yhdessä niin huomaa jos jostain tulee puhetta (esim. että tarvitsisi jotain, olkoon siten vaikka "miten minun kaikki sukat on rikkinäisiä" "kädet jäätyy, pitäisi olla kunnon hansakat" tmv. ei välttämättä mitään suurta) mihin tarttua.
Ja lahjat voivat myös olla aineettomia: lahjakortti teatteriin/hierontaan, liput lempibändin keikalle, sushikurssi tmv.
Nuo kaikki ehdotuksesi ovat jotain kuluttamista. Aineeton lahja voi olla vaikka itse tehty hieronta.
Ei kuluttamisessa ole mitään vikaa, kun näissä aineettomissa lahjoissa ei tuhlata luonnonvaroja. Mieluummin tukee sitä kotikylän hierontayrittäjää jotta pienet yritykset pysyisi pystyssä. Ja jos hanskoille on oikea tarve, ei se ole mitään turhaa kuluttamista. Suomen talvessa on pakko olla hanskat. Hanskat tietenkin kotimaista käsityötä, ei made in China.
Lahjan ostoon vinkki: Kuunelkaa ihmisiä ympärillänne, sieltä saatte äärimmäisen hyviä vinkkejä, mitä toinen tarvitsee.
Itse tykkään antaa lahjoja. Enemmän kuin niitä saada. Tulee hyvä mieli siitä, kun joku tulee iloiseksi.
Keski-ikäisenä ja hyvätuloisena miehenä, jolla on jo kaikki mitä tarvitsee, en oikeasti halua jouluna kuin rauhoittua ja olla perheen kanssa. Lahjoja on tarpeeton ostaa, koska 99% niistä on täysin tarpeettomia. Silti vaimon pitää ostaa se sadas villapaita. Teeskentelen tyytyväistä, mutta sinne kaapin pohjalle se jää pölyttymään.
Vaimolle ostan sen hänen suosiman (kalliin) hajuveden, en tiedä mitä hän siitä tykkää. Toivon todella, että joku joulu aikuisten väliset lahjat lopetettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen,
mutta jos kyse on puolisosta niin en ymmärrä miten vaikeaa lahjan keksiminen voi olla.Tarkoitan sitä, että jokainen varmasti tuntee sen kumppaninsa, ja kun arkea eletään yhdessä niin huomaa jos jostain tulee puhetta (esim. että tarvitsisi jotain, olkoon siten vaikka "miten minun kaikki sukat on rikkinäisiä" "kädet jäätyy, pitäisi olla kunnon hansakat" tmv. ei välttämättä mitään suurta) mihin tarttua.
Ja lahjat voivat myös olla aineettomia: lahjakortti teatteriin/hierontaan, liput lempibändin keikalle, sushikurssi tmv.
Nuo kaikki ehdotuksesi ovat jotain kuluttamista. Aineeton lahja voi olla vaikka itse tehty hieronta.
Ei kuluttamisessa ole mitään vikaa, kun näissä aineettomissa lahjoissa ei tuhlata luonnonvaroja. Mieluummin tukee sitä kotikylän hierontayrittäjää jotta pienet yritykset pysyisi pystyssä. Ja jos hanskoille on oikea tarve, ei se ole mitään turhaa kuluttamista. Suomen talvessa on pakko olla hanskat. Hanskat tietenkin kotimaista käsityötä, ei made in China.
Kyllä palvelut kuluttavat luontoa ja usein enemmän kuin fyysiset lahjat.
KYLLÄ OLISIN ja ois ollu joulu ja koko elämä pilalla! Olen pikku palkkanenki ! Se olis ollu loukkaus edes rahana ois kelvannut !
Eli oisin sanounut Näkemiin ja hyvästi jos ei edes antanut Rahaa.
Aikuisista naisista tulee kiukuttelevia lapsia siinä vaiheessa kun ei saa mieleisiä lahjoja. Naisten lahjat yleensä miehille on niitä ulkonäkö asioita mitä itse haluaa miehen käyttävän eikä niitä mitä mies oikeasti haluaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen,
mutta jos kyse on puolisosta niin en ymmärrä miten vaikeaa lahjan keksiminen voi olla.Tarkoitan sitä, että jokainen varmasti tuntee sen kumppaninsa, ja kun arkea eletään yhdessä niin huomaa jos jostain tulee puhetta (esim. että tarvitsisi jotain, olkoon siten vaikka "miten minun kaikki sukat on rikkinäisiä" "kädet jäätyy, pitäisi olla kunnon hansakat" tmv. ei välttämättä mitään suurta) mihin tarttua.
Ja lahjat voivat myös olla aineettomia: lahjakortti teatteriin/hierontaan, liput lempibändin keikalle, sushikurssi tmv.
Nuo kaikki ehdotuksesi ovat jotain kuluttamista. Aineeton lahja voi olla vaikka itse tehty hieronta.
Ei kuluttamisessa ole mitään vikaa, kun näissä aineettomissa lahjoissa ei tuhlata luonnonvaroja. Mieluummin tukee sitä kotikylän hierontayrittäjää jotta pienet yritykset pysyisi pystyssä. Ja jos hanskoille on oikea tarve, ei se ole mitään turhaa kuluttamista. Suomen talvessa on pakko olla hanskat. Hanskat tietenkin kotimaista käsityötä, ei made in China.
Kyllä palvelut kuluttavat luontoa ja usein enemmän kuin fyysiset lahjat.
Vai niin. En ihan tajua, mutta ei se haittaa. En lähde inttämään kun olen joulumielellä :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auts.
Täällä vähän samantyyppistä, itse suunnittelin lahjaa huolella, tein paljon taustatutkimusta jotta osaisin valita markkinoiden parhaan version siitä ja laitoin lahjaan melkein 500 euroa ostaen se jo marraskuun puolella jotta se ei ehtisi myydä loppuun.Eilen mies kertoi että töiden jälkeen kävi paniikissa kirjakaupasta hakemassa minulle hätälahjan kun ei ollut "ehtinyt" miettiä asiaa aiemmin.
En pahoita mieltäni siitä että en saa kallista lahjaa (olemme molemmat hyvätuloisia) mutta kieltämättä harmittaa tieto siitä että toinen ei ole edes yrittänyt eikä uhrannut ajatustakaan sille mistä saattaisin pitää vaan ilmiselvästi haluaa vain päästä koko joulusta eroon ja lykkää minulle "jotain" ihan vaan siksi että kokee että on pakko antaa jotain, ihan sama mitä.
Kyse ei ole materiasta, vaan tunteesta että en ole minkäänlaisen panostuksen arvoinen.
Toisille se lahjan miettiminen aiheuttaa vain pahaa oloa ja stressiä. Ei minulla ole pienintäkään aavistusta mitä ostaisin kumppanille lahjaksi. Meillä on hyvä olla yhdessä, mutta kaikki syntymäpäivät, joulut ym. aiheuttaa minulle pahaa oloa ja ahdistusta siitä yksinkertaisesta syystä, että se lahja pitää hommata ja siinä pitää olla myös ajatusta. Vaimoni saa halutessaan antaa minulle lahjan, vaikka pyydänkin aina häntä olemaan sitä tekemättä. En halua viedä häneltä sitä iloa kieltämällä, mutta minulle se aiheuttaa aina ahdistavan olon, koska koen velvollisuudekseni järkätä itsekin sitten jonkun lahjan, johon minulla ei ole pienintäkään ideaa.
Olen mieheni kanssa huono yllätyslahjoja. Pieleen menee. Eli olemme lopettaneet lahjojen hankinnat. Tää on hyvä näin.
Harrastukseen liittyvät lahjat meni pieleen... Jos mä harrastsn koruompelua ja mies tuunaa autoja, on nää kummallekin niin vieraat maailmat.
Huunorilahjat on rahan heittämistä hukkaan, joten suuttuisin jos saisin esim. Ruman jouluvillapaidan :)
Vierailija kirjoitti:
Parempi niin. Exältä sain muutaman kerran huutoitkuraivarit väärästä lahjasta. Päätin sitten kuunnella huutoa ilman rahallista panostusta.
Sama. Se on ex myös =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei edes tuon vertaa tietäisi mistä tykkään niin silloin olisin kyllä suhteessa väärän ihmisen kanssa. Kyllä mielestäni suhteessa kuuluu tietää ne kumppanin mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet ja osattava hankkia toista miellyttävä lahja.
Oma mieltymykseni on roikkua täällä. Nytkö mies on velvollinen keksimään jotain av-lahjoja 🙄
No vaikka lahjakortti hierontaan? Täytyy lihakset olla varmaan aika jumissa jos et muuta tee kuin roikut ruudun edessä?
En tajua näitä joiden mielestä lahja kertoo ihmisen arvostuksesta kumppaniaan kohtaan. Me ei puolison kanssa osteta toisillemme lahjoja juuri koskaan, mutta tiedän faktana että kumpikin arvostaa toista valtavan paljon. Lähinnä säälittää sellaiset ihmiset, joiden arvostetuksi tulemisen tunne on tuollaisista sivuseikoista kiinni. Te ette ymmärrä todellisesta arvostuksesta ja kunnioituksesta mitään. Todella toivon, että saatte joskus sellaista jonkun kanssa kokea.
Minä olen huono keksimään lahjoja, mies kyllä keksi minulle aina.
Onneksi sain puhuttua ympäri ettei osteta toisillemme mitään eikä ole suvussa tapana muitakaan lahjoa.
Helpottavaa!
Onneksi olen citysinkku eikä tartte ostaa lahjaa kuin äitilleni. Joulun saan olla yksin ja omassa rauhassa. Ei riitoja, ruokia eikä siivouksia.
Hommasin meille kahdelle rentoutusloman kotimaasta ensivuodelle... Tyyliä kaikilla herkuilla mitään säästämättä. Mies narisi aamulla ettei hommannut mitään lahjaa minulle kun minulla on jo hänet ja kaikkea muutakin mitä tarvitsen. Laitoin jo siskolle viestin että pistää päivät kalenteriin ja ottaa lomaa siinä kohden. Lähen siskon kanssa ukko saa maata kotona nauttimassa omaa seuraa ja sitä kaikkea mitä on jo.
Ei se oo se lahja tai sen hinta vaan se että muistetaan