Miksi et ole vienyt lastasi puhe- tai toimintaterapiaan

Meidän *vetti on painettu yhteen alan kirjaankin. Lopuksi lääkäritkin nauroivat meille kun olimme terveen pojan tuoneet tutkimuksiin (pakko oli psykologien painostuksesta ja diagnoosin poissaamiseksi joka taas olisi vaikuttanut esim kouluun)

Minä olen vienyt lastani 100km päähän puheterapiaan 3 vuoden ajan kerran viikossa, kun omalla paikkakunnalla ei ole.

Minä olen mieheni kanssa vienyt poikaa jo monta vuotta puheterapiaan ja ei olla siitä paljoakaan hyödytty. Tarha ja neuvola olivat sitä mieltä, että tarvitsee tukea, mutta jos lasketaan se hyöty niin enemmän on ollut ongelmia sovittaa näitä työaikoja kuin se hyöty mitä ollaan saatu.

Nyt sitten yksityinen puheterapia alkoi, kun saatiin ihmeen kaupalla sovittua muutamia kertoja sinne, mutta yllätys ei sekään mene putkeen. Puheterapeutti on osittaisella hoitovapaalla ja on vain 2 päivää viikossa paikalla ja hänen luonaan käynnit niin mahdottomaan aikaan, että töiden kanssa mahdoton sovitella. 

Ei sinne voi neuvolan ehdotuksesta noin vain mennä, tai ehkä yksityiselle voi. Mutta yleensä neuvolasta lähetetään jatkotutkimuksiin ja sieltä sitten tulee lähete lääkäriltä. 

Minua ei puheterapiaan viety ja luultavasti koko loppuelämäni kärsin tästä viasta. Jutellessa muiden kanssa reaktiot on aina samoja. Suutani aletaan tuijottaa puhuessa (lausun ässän väärin) ja tämä saa takeltelemaan ja nolostumaan... Julkiset puheet on yhtä tuskaa!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 17:54"]Voisin kuvitella että joillakin on mahdotonta irrottautua töistään käyntien ajaksi. Noihin kyseisiin paikkoihin saa yleensä aikoja vain virka-aikaan ja todennäköisesti keskellä päivää. Itse olen kuljettanut lastani toimintaterapiaan kun olin vielä kotona, mutta nykyisin se olisi melko hankalaa. Veisi ainakin kolme tuntia työpäivästä.
[/quote]

Ja se työ on tärkeämpi kuin lapsesi ja hänen tulevaisuutensa ja toimintakykynsä? Jestas ihan kolme tuntia.....

 Mun lapsi kävi pariin otteeseen, ekaksi n. Vuoden verran3 v ja sitten pari kertaa 5 v. Mutta eihän siellä ( ainakaan me ) jatkuvasti ravattu. Puheterapeutti kartoitti tilanteen ja sitten teki harjoitteita lapsen kanssa, ja neuvoi mua miten harjoitellaan kotona. Sitten käytiin taas, ja terapeutti neuvoi kenties uuden harjoitteen yms. Varmaan yhteensä oli n 10 kertaa. Lapsen puhe selkeytyi, artikulaatio tuli selväksi ja myöhemmin oppi kunnon ärrän ja ässänkin. Oikein tyytyväinen olin, vaikka olenkin töissä toisessa kunnassa ja puheterapeutin luo puoli tuntia bussilla.

En vienyt, enkä edes kerro miksi. En halua, että ratkaisuani arvostellaan. Oliko hyvä syy vai ei. Olen lopettanut neuvola käymisetkin. Paras päätös ikinä!

Joku katkera av-mamma täällä alapeukuttaa kommentteja, joista kokee syyllisyyttä. Voin kertoa että lapsesi ei tule kiittämään sinua siitä mikset vienyt häntä puheterapiaan. Huomaat sen kun lapsesi kasvaa aikuiseksi. Kieri sitten lapsesi katkeruudessa!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 17:54"]Voisin kuvitella että joillakin on mahdotonta irrottautua töistään käyntien ajaksi. Noihin kyseisiin paikkoihin saa yleensä aikoja vain virka-aikaan ja todennäköisesti keskellä päivää. Itse olen kuljettanut lastani toimintaterapiaan kun olin vielä kotona, mutta nykyisin se olisi melko hankalaa. Veisi ainakin kolme tuntia työpäivästä.
[/quote] Tarkennan että nykyisin lapseni ei enää tarvitse kyseistä terapiaa, mutta jos tarvitsisi niin melkoista säätämistä olisi. Ja pomokaan tuskin olisi mielissään.

En vienyt neuvolapsykologille, koska pelkäsin, että sotkee vain asioita osaamattomuuttaan. Kun kieltäydyin itsepäisesti ja toistuvasti, sain haluamani lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lasta tutkittiin pari vuotta ja diagnoosina oli vaikea autismi + lievä kehitysvamma. En ymmärrä, mitä järkeä olisi ollut käydä neuvolapsykologilla keskustelemassa kasvatuskysymyksistä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta, asianmukaisten tutkimusten sijaan.

"Meidän *vetti on painettu yhteen alan kirjaankin. Lopuksi lääkäritkin nauroivat meille kun olimme terveen pojan tuoneet tutkimuksiin (pakko oli psykologien painostuksesta ja diagnoosin poissaamiseksi joka taas olisi vaikuttanut esim kouluun)"

Haluaisitko kertoa enemmän, mikä meni pieleen? (Erityislapsen äiti kysyy ihan uteliaisuuttaan.) 

Ei oo tarvetta ollut viedä puheterapiaan. Opetin aikoinaan lapselleni kun ei vielä edes osannut puhua kun vähän ässän, ärrän jne. Paljon luin satuja ja välillä muutakin. 

Minusta on erikoista jättää käyttämättä fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai puheterapeutin arviossa sen takia ettei luota terkkarin ammattitaitoon. Eikö nimenomaan silloin olisi hyvä saada toinenkin mielipide. Vai eikö haluta nähdä niitä ongelmia oman lapsen kehityksessä. Valitettavasti ongelmat neuvolatarkastuksissa ennustavat ongelmia koulussa.

Muita hyviä syitä?

Kaikki ovat vieneet?

Kyllä mä vein puheterapiaan, jalapsi oli alle3 v. Päiväkodissa suositeltiin, neuvola oli nihkeä, mutta kelton sana painoi.

Olenhan vienyt!

Varmaankin siksi, että ei ole koettu sen olevan niin tarpeellista. Ja sinänsä ymmärrän sen, koska tuntuu, että menee vähän niin, että ne jotka haluais ja tarvitsisi, joutuu tappelemaan että saisi ja sitten sitä tarjotaan niille, jotka ei oikeasti sitä tarvitse. Itse en ainakaan luota kauheesti noissa asioissa neuvolantäteihin. (Ja kyllä, olen vienyt lapseni kun on saatu. Onneksi erikoissairaanhoito toimii)

Mies ei ole saanut soitettua aikaa puheterapiaan. Ollaan töissä eri kaupungissa kuin missä terapia olisi. Vaikeaa!