Miehiä stressaa masennuslääkkeis se, et ne vie täysin seksihalut.

Minua stressaa masennuslääkkeissä se varsin laajasti tutkijapiireissä tunnustettu tosiasia, ettei kukaan tiedä miten ja miksi masennuslääkkeet vaikuttavat.



Niiden teho on helvetin huono (30% saa merkittävää apua), niillä hoidetaan OIRETTA (serotoniinin puutetta), eikä tautia.



Eräässä konferenssissa eräs tohtori kutsui masennuslääkkeitä lääkinnällisiksi vastineiksi vanhalle kunnon mattopommitukselle (carpet bombing) - tarkoittaa sitä, että koska ei pystytä paikantamaan eksakteja kohteita, niin pommitetaan koko maisema maan tasalle.)



Masennuslääkeiden sivuvaikutuksista kärsivät kaikki, sillä ne vaikuttavat kaikkialle aivoihin yksilöityjen kohteiden sijasta.



t. mies.

- niitä tarjotaan ihan liian helposti joka toiselle, jolla on pieni henkinen ähky

- niitä tarjotaan terapian sijaan

- miksi ei hoideta syytä, vaan oireita?

- mitä iloa on elämästä, jossa on turta, tyhjä, " onnellinen" , mutta ilman seksin nautintoja?

Auttaahan se! Tietenkin, kun kerran on sairaus joka johtuu serotoniin puutteesta. Seksihaluihin ei ole vaikuttanut mitään. Eiköhän se ole itse masennus joka vie halut.

Miksi sitä ei lääkittäisi kuten mitä tahansa sairautta? Tuollaisilla jutuilla kuin tuossa aiemmin, yritetään sanoa, että masennus ei ole todellinen sairaus. Mikä sairaus paranee pelkällä terapialla? Tietenkin terapia ja keskustelu on hyvänä apuna monessakin vaivassa, mutta ei lääkitystä kannata pelätä.

orgasmin katoaminen tai vaikeutuminen. Ei siis johdu masennuksesta vaan lääkkeestä. Mutta jos on oikein masentunut, ehkä kestää sen sivuvaikutuksen, jos lääke muuten auttaa.

Minulla ei ole masennuslääkkeestä tullut minkäänlaista sivuvaikutusta. Olen saanut siitä pelkästään apua.

Muuten en, vaan vasta viimeisenä keinona. Syyt edellä.



Pidän masennusta sairautena. Sen lääkinnällinen hoito vain on täysin lapsenkengissä.

prosentista, joille nykyiset masennuslääkkeet toimivat.

Minulla on ollut hyvä tuuri, kun ensimmäinen lääke on osoittautunut hyväksi. Paniikki ja ahdistus oireet alkoivat vähentyä viikon sisällä ja muutaman viikon kuluttua lähes kokonaan poissa. Ei minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Mitää muuta erilaista en ole huomannut kuin kurjan olon poistumisen ja voin taas jatkaa normaalia elämää.

Kaikki nykyiset masennuslääkkeet nimittäin alkavat lääkinnällisesti toimia vasta noin kahden-kolmen viikon päästä.

Aina punnitaa hyödyt ja haitat. Kukaan ei puhu kuitenkaan, että verenpainelääkkeitä tai sydänlääkkeitä tai kilpirauhaslääkkeitä ja insuliinia ei kannata ottaa kuin viime hädässä. Terapiaan vaan.... Masennus on biologinen sairaus myös.

Lääkärit ovat sanoneet, että ihan mahdollista on tuo nopea vaikutus. Varsinkin paniikkioireissa. Masennuksessa ehkä tarvitaan pitempi aika. Sen verran raju muutos oli jo eka viikon jälkeen, että mistään lumeesta ei voi olla kyse. Toki lääkkeen täysi vaikutus tuli esiin vasta ehkä kolmen viikon kuluttua. Eka viikon jälkeen kuitenkin jo selvästi huomatta helpotus.

Sitä hoidetaan lähinnä serotoniinilääkityksellä. Oleellista olisi vaikuttaa noihin ympäristötekijöihin.

Aivan kuin hypotyreoosi thyroxinin vajauksesta tai diabetes insuliin puutteesta.

hottis..