Miksi et eroa vaikka elät "kuolleessa" liitossa?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:52"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:48"] Koska ei ole syytä erota. Kun toista kunnioittaa ja arvostaa, niin hyväksyy sen, että aina ei eletä ensirakkauden huumaa. [/quote]Juuri näin. Meilläkin on hyvä ja tasapainoinen koti lapsille vaikka emme ehkä harrasta seksiä ja juttelemme vain arkeen liittyvistä asioista. Mitä vikaa tässä on? [/quote] olette kuin kuolleita kaloja virrassa mutta mikäs siinä...

[/quote]Tule katsomaan meitä, et näe kuolleita kaloja, vaan ihan nauravaisen pariskunnan joka pärjää yhdessä vaikka emme ole nyhjänneet toisissamme kiinni enää vuosiin. Meillä on molemmilla omia harrastuksia ja myös pari yhteistä harrastusta, hyvät työpaikat, omia ystäviä ja arki rullaa mukavasti. Olisiko sitten parempi erota ja nyhjöttää vuoroviikoin yksin, vuoroviikoin taas lasten kanssa? Ap, kasva aikuiseksi ja ajattele vähän laajemmin. :)

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:59"]

Lähinnä ihmetyttää se, miten kukaan voi tilanteeseen tyytyväinen. Netin deittipalstat on muuten täynnä näitä kuolleissa liitoissa eläviä miehiä. Jotain heiltä tuntuu puuttuvan.

[/quote]

Ei ne välttämättä ole kuolleita liittoja vaan sieltä löytyy miehiä, jotka haluavat sitä ihastumisen huumaa uudestaan ja uudestaan. He eivät halua kasvaa aikuisiksi ja jatkaa seuraavaan vaiheeseen puolisonsa kanssa vaan palata alkuun taas kerran jonkun toisen kanssa. Kun se huuma haihtuu, etsitään taas uusi.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:12"]

Kukaan mamma ei tunnusta. Raha liimaa monen liiton.

[/quote]

Kun kumpikin tienaa yhtä paljon, kun ei ole velkaa ja molemmilla on omaa omaisuutta, niin miten se raha liiton liimaa?

Tiedän muutaman miehen, jotka eivät tyydy kuolleeseen liittoon. Suomennettuna: he vaihtavat naista noin 5 vuoden välein, joskus useammin. Heille arki on kauhistus ja ajatuskin elämästä, jossa lasten päiväkotiaamut ohittavat verkkaiset aamupanot saa heidät astumaan askeleen sivulle. Ei ikinä, ei heille - he haluavat tuoretta seksiä, ihastumista, itsetuntoa hiveleviä katseita ja uutuudenviehätystä. Mutta kun sitä ei kovin pitkään kestä, niin keksitään mikä tahansa syy, jonka vuoksi erotaan ja seuraava nainen on jo katsottuna.

Minusta tuo ei ole elämää, jota itse haluaisin elää. Kertakäyttösuhde voi kestää pari vuotta, mutta se on silti suhde, jossa pönkitetään toisen itsetuntoa.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:52"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:48"] Koska ei ole syytä erota. Kun toista kunnioittaa ja arvostaa, niin hyväksyy sen, että aina ei eletä ensirakkauden huumaa. [/quote]Juuri näin. Meilläkin on hyvä ja tasapainoinen koti lapsille vaikka emme ehkä harrasta seksiä ja juttelemme vain arkeen liittyvistä asioista. Mitä vikaa tässä on? [/quote] olette kuin kuolleita kaloja virrassa mutta mikäs siinä...

[/quote]Tule katsomaan meitä, et näe kuolleita kaloja, vaan ihan nauravaisen pariskunnan joka pärjää yhdessä vaikka emme ole nyhjänneet toisissamme kiinni enää vuosiin. Meillä on molemmilla omia harrastuksia ja myös pari yhteistä harrastusta, hyvät työpaikat, omia ystäviä ja arki rullaa mukavasti. Olisiko sitten parempi erota ja nyhjöttää vuoroviikoin yksin, vuoroviikoin taas lasten kanssa? Ap, kasva aikuiseksi ja ajattele vähän laajemmin. :)

[/quote]

Kyllä se joku muu oli kun kuolleista kaloista kirjoitteli.

Tosin mitä tähän ketjuun edes tulit, eihän tuo mikään kuollut liitto ole, yhteisiä harrastuksia ja tekemistä ja naurua.

ap

En minäkään kaipaa sitä ensihuumaa, vaan yhteenkuuluvuutta, kiintymystä, toisen huomioon ottamista, yhteistä tekemistä jne. Mutta eipä noita enää ole. Mies tekee omiaan ja minä istun pääasiassa yksin tai lasten kanssa kotona. Lapsetkin ovat tosin jo teinejä/kouluikäisiä, joten heillä alkaa olla omatkin menot ja kaverit. Omilla ystävillän on omat ja lastensa menot, ei ole heistäkään seuraa ja yksin en viitsi lähteä minnekään. Joskus mietin kuinka kauan tällainen tilanne oikein voi jatkua. Siihen asti kun lapset muuttavat kotoa? Kunnes minä tapaan jonkun toisen? Kunnes toinen meistä kuolee? En todellakaan hyväksy pettämistä enkä sivusuhteita, mutta rehellisesti sanoen pidän täysin mahdollisena että voisin rakastua johonkin toiseen, jos sellainen tilanne tulisi. Koen eläväni sellaisessa tyhjiössä, että tähän olisi varmasti helppo sellaisen tilanteen kehittyä. En tiedä välittäisikö mieheni edes. Ehkä sekin olisi hänelle aivan sama. Tosin eipä ole pelkoa, että joutuisin todella kohtaamaan sellaisen asian - ei ole mitään mahdollisuuksia "tavata" ketään missään, koksa olen töissä naisvaltaisella alalla, samoin harrastuksissani on enimmäkseen naisia. Baareissa käyn äärimmäisen harvoin. Ehkä hyvä niin.

Jospa se ap määrittelisi, mikä hänelle on kuollut liitto.

Mikä on kuollut liitto? Mistä sen tunnistaa?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:19"]

Mikä on kuollut liitto? Mistä sen tunnistaa?

[/quote]

Johan tässä ketjussa on ollut kuvauksia sellaisista.

Koska romanttinen rakkaus tai jatkuva tajunnanräjäyttävä seksi ei ole elämäni tarkoitus eikä taida olla miehenkään. Minusta etenkin nuoret vaativat parisuhteiltaan aivan liikaa.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:56"]

Tiedän muutaman miehen, jotka eivät tyydy kuolleeseen liittoon. Suomennettuna: he vaihtavat naista noin 5 vuoden välein, joskus useammin. Heille arki on kauhistus ja ajatuskin elämästä, jossa lasten päiväkotiaamut ohittavat verkkaiset aamupanot saa heidät astumaan askeleen sivulle. Ei ikinä, ei heille - he haluavat tuoretta seksiä, ihastumista, itsetuntoa hiveleviä katseita ja uutuudenviehätystä. Mutta kun sitä ei kovin pitkään kestä, niin keksitään mikä tahansa syy, jonka vuoksi erotaan ja seuraava nainen on jo katsottuna.

Minusta tuo ei ole elämää, jota itse haluaisin elää. Kertakäyttösuhde voi kestää pari vuotta, mutta se on silti suhde, jossa pönkitetään toisen itsetuntoa.

[/quote]

Tässä ollaan oikeilla jäljillä. Joillekin jatkuva romanttinen ja/tai eroottinen rakkaus on elämän elinehto, jota ilman ei haluta olla hetkeäkään.  Romanttisen rakkauden tavoittelusta seuraa kuitenkin harvoin mitään pysyvää hyvää kenellekään. Sen sijaan se aiheuttaa paljon kärsimystä läheisille, etenkin tietysti lapsille. Elämän tarkoituksia olisi tarjolla paljon muitakin. Sellaisia, jotka rakentavat yhteistä hyvää.

Kuollut suhde on eri asia kuin suhteen arkipäiväistyminen!

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:08"]

En minäkään kaipaa sitä ensihuumaa, vaan yhteenkuuluvuutta, kiintymystä, toisen huomioon ottamista, yhteistä tekemistä jne. Mutta eipä noita enää ole. Mies tekee omiaan ja minä istun pääasiassa yksin tai lasten kanssa kotona. Lapsetkin ovat tosin jo teinejä/kouluikäisiä, joten heillä alkaa olla omatkin menot ja kaverit. Omilla ystävillän on omat ja lastensa menot, ei ole heistäkään seuraa ja yksin en viitsi lähteä minnekään. Joskus mietin kuinka kauan tällainen tilanne oikein voi jatkua. Siihen asti kun lapset muuttavat kotoa? Kunnes minä tapaan jonkun toisen? Kunnes toinen meistä kuolee? En todellakaan hyväksy pettämistä enkä sivusuhteita, mutta rehellisesti sanoen pidän täysin mahdollisena että voisin rakastua johonkin toiseen, jos sellainen tilanne tulisi. Koen eläväni sellaisessa tyhjiössä, että tähän olisi varmasti helppo sellaisen tilanteen kehittyä. En tiedä välittäisikö mieheni edes. Ehkä sekin olisi hänelle aivan sama. Tosin eipä ole pelkoa, että joutuisin todella kohtaamaan sellaisen asian - ei ole mitään mahdollisuuksia "tavata" ketään missään, koksa olen töissä naisvaltaisella alalla, samoin harrastuksissani on enimmäkseen naisia. Baareissa käyn äärimmäisen harvoin. Ehkä hyvä niin.

[/quote]

Etkö tosiaan keksi elämällesi mitään muuta käyttöä kuin miehen ja lasten palveleminen? Hanki nyt ihmeessä itsellesi elämä tuon tyhjiön sijasta. Ei, en tarkoita elämällä miestä. Yhteenkuuluvuus, kiintymys, yhteinen tekeminen jne eivät ole pelkästään parisuhteen ominaispiirteitä. Mietipä nyt tarkkaan, missä muualla voisit niitä kokea kuin parisuhteessa, ja sitten alat hiljalleen ottaa askelia siihen suuntaan. Kotoa lähteminenkään ei ole enää kauhistus, kun on jotakin tarpeeksi vetävää, jonne mennä.

Mies rakastaa minua, vaikka itse en kykene tuntemaan muuta kuin ystävyyttä ja laimeaa myötätuntoa. En minä raski häntä jättää enkä jaksaisikaan ryhtyä moiseen mylläkkään kun työ ja muutama muu asia vaatii niin paljon voimavaroja. Olen saanut joskus rakastaa oikein kunnolla ja niissä muistoissa lämmittelen, jos tunnen tarvetta sellaiseen. Näen, että elämään kuuluu niin paljon erilaisia osa-alueita, ettei se romanttinen parisuhde ole mitenkään ykkösasia. Pärjään ilmankin, kun muut asiat ovat kunnossa. Nuorempana olisin ollut valmiimpi uhraamaan lähes kaiken tulisen rakkauden alttarille, en enää. Otan tämän filosofiselta kannalta, harva meistä saa elämältä kaiken. En tunne mitään katkeruutta, vähän väsymystä vain toisinaan.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:48"]

Koska ei ole syytä erota. Kun toista kunnioittaa ja arvostaa, niin hyväksyy sen, että aina ei eletä ensirakkauden huumaa.

[/quote]

Mutta onko teillä todellakin ns. kuollut liitto? Vai puuttuuko teiltä vain esim. seksi? Minulle kuollut liitto tarkoittaa tyhjää oloa, välinpitämättömyyttä parisuhteesta, elämistä yksin yhdessä jne. - ei ap

Omaa syytä kun ei seksi nappaa. Ei se vaihtamalla parane, suuri riski että uusi ei hyväksy tilannetta, kun ei ole yhteistä historiaa.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:12"]

Kukaan mamma ei tunnusta. Raha liimaa monen liiton.

[/quote]Sama pätee myös miehiin. Kaikille raha merkitsee, koska kovinkaan moni , ei mies eikä nainen pysty pitämään esim. omakotitaloa jos ero tule, koska yleensä menot on laskettu kahden tuloille. Kyllä miestenkin elintaso laskee jos ei olisi naimisissa. 

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:59"]

Lähinnä ihmetyttää se, miten kukaan voi tilanteeseen tyytyväinen. Netin deittipalstat on muuten täynnä näitä kuolleissa liitoissa eläviä miehiä. Jotain heiltä tuntuu puuttuvan.

[/quote]

Joo, tämä ilmiö "varatut miehet huijaamassa sinkkuja petiin nettipalstoilla" on näiden kuolleiden liittojen ikävä sivuilmiö, joka vetää täysin sivulliset ihmiset mukaan asiaan, johon ei haluaisi mitenkään puuttua. 

Onko niin, että kuolleissa liitoissa ei myöskään välitetä siitä, että osapuolilla on villiä seksiä tai vähintääkin villiä vonkausta muiden kanssa? Miksi vieraiden ihmisten pitää kantaa näiden kuolleiden liittojen ongelmia? Onko käräytys näissä tapauksissa ok vai ammutaanko viestintuoja?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:12"]

Kukaan mamma ei tunnusta. Raha liimaa monen liiton.

[/quote]

Näin luulen minäkin. Hyvään elintasoon miehen kautta tottunut ei hevin luovu eduistaan. Ei siis minun mielestäni tarvitsekaan, mutta raha on varmaan monesti se todellinen syy. Tiedän tällaisia tapauksia.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:52"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:48"] Koska ei ole syytä erota. Kun toista kunnioittaa ja arvostaa, niin hyväksyy sen, että aina ei eletä ensirakkauden huumaa. [/quote]Juuri näin. Meilläkin on hyvä ja tasapainoinen koti lapsille vaikka emme ehkä harrasta seksiä ja juttelemme vain arkeen liittyvistä asioista. Mitä vikaa tässä on? [/quote] olette kuin kuolleita kaloja virrassa mutta mikäs siinä...

[/quote]Tule katsomaan meitä, et näe kuolleita kaloja, vaan ihan nauravaisen pariskunnan joka pärjää yhdessä vaikka emme ole nyhjänneet toisissamme kiinni enää vuosiin. Meillä on molemmilla omia harrastuksia ja myös pari yhteistä harrastusta, hyvät työpaikat, omia ystäviä ja arki rullaa mukavasti. Olisiko sitten parempi erota ja nyhjöttää vuoroviikoin yksin, vuoroviikoin taas lasten kanssa? Ap, kasva aikuiseksi ja ajattele vähän laajemmin. :)

[/quote]

Sinä et kuvaillut kuollutta suhdetta vaan onnellisen suhteen. Älä sotke asioita. - ei  ap