Vuosikatsaus eksistäni

Nro 1: hyvät puolet... öö... mmm... no tuota.... olihan niitä.... ei vain tule mieleen ainuttakaan. Huonoja sitten senkin edestä. No, se oli sitä teiniaikaa.
Nro 2: rauhallinen..... ja siinä kaikki. Huonoja asioita liikaa ja HÄPEÄN niin julmetusti. häpeänhäpeänhäpeän.
Nro 3: osasi antaa kohteliaan kuvan itsestään... maksoi ravintolakäynnit. Siinä ne hyvät puolet sitten olikin XD Tämä ihminen aiheutti minulle aika vakaviakin seuraamuksia ja ajan kuluessa olisin ollut vaarassa hänen temperamenttinsa takia.
Nro 4: Hän halusi seurustella kanssani erittäin nopeasti ensitapaamisemme jälkeen. Osasi antaa itsestään ihanan sitoutuvan vaikutelman. Näytti avoimesti ihmisille, että minä olen hänen kultansa :) Erästä reissuamme ikävöin ikuisesti. Silloin olin hetken aikaa erittäin onnellinen.
Aluksi hän oli aina rauhallinen, kunnes erään kerran räjähti liitoksistaan ja sekosi aivan totaalisesti. Karjui kuin syötävä ja haukkui minut niin hyvin kuin ikinä osasi. Tosikkoluonne ja kaikenlaisia ongelmia... sairaalloista pikkutarkkuutta. Ensimmäisen räjähtämisen jälkeen erittäin ailahteleva. En jostain syystä tuntenut oloani kovin turvalliseksi hänen kanssaan XD
Nro 5: Aluksi vaikutti vähän oudolta, mutta tykästyin häneen ja outous katosi. Jatkoin hommaa, vaikka alitajunnassani tajusin, ettei tästä tule koskaan mitään elämän pituista rakkaussuhdetta. Tykkäsin, mutta...
Hyvin pian hänestäkin sitten paljastui sairaalloisia asioita. Nimittelyä, mielialan heittelyjä, epätasapainoista käytöstä. Oikeutti törkeät sanat sillä, että "välittää" niin paljon, että muuttuu vain sellaiseksi. Osasi pyytää anteeksi, mutta ei osannut lopettaa sairasta käytöstään. Huumoria riitti, mutta lupaukset olivat tyhjää sanahelinää ja liian moni asia todisti sen, että tämä ei tule kestämään, ei millään.
Satunnaisia hyviä hetkiä ikävöin ehkä aina, mutta muilta osin olen onnellinen ilman.