Ahdistaa, taas edessä kesä läskinä. BMI 37. Mistä saatte motivaatiota laihduttaa?

Olen ollut aina alipainoinen, joten ei omakohtaista kokemusta, mutta ajatteletko asiaa pakonomaisesti laihtumisen kautta? Teetkö aina maanantaina/kuun vaihteessa/huomenna/uutenavuonna alkavat hyvin tiukat dieettisuunnitelmat, joista sitten tulee repsahdettua?

Jos päättäisitkin vain hankkia jonkun harrastuksen, joka tuntuu itsestäsi kivalta ja jos sen myötä paino lähtisi vaivihkaa alas, niin boostaisiko se jatkamaan helpommin? Jos tunnistat syöväsi "huonosti" aina tietyntyylisissä tilanteissa, pystyisitkö välttämään niiden tilanteiden muodostumista?

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut aina alipainoinen, joten ei omakohtaista kokemusta, mutta ajatteletko asiaa pakonomaisesti laihtumisen kautta? Teetkö aina maanantaina/kuun vaihteessa/huomenna/uutenavuonna alkavat hyvin tiukat dieettisuunnitelmat, joista sitten tulee repsahdettua?

Jos päättäisitkin vain hankkia jonkun harrastuksen, joka tuntuu itsestäsi kivalta ja jos sen myötä paino lähtisi vaivihkaa alas, niin boostaisiko se jatkamaan helpommin? Jos tunnistat syöväsi "huonosti" aina tietyntyylisissä tilanteissa, pystyisitkö välttämään niiden tilanteiden muodostumista?

Juu, aloitan aina maanantaina tai huomenna.

Viime talvena päätin lopettaa laihdutuksen miettimisen, söin intuitiivisesti, pääosin lautasmallilla . Oli järkytys, kun paino oli noussut melkein 10kg kolmessa kuukaudessa. Ap

Huomenna. Jos luoja suo.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut aina alipainoinen, joten ei omakohtaista kokemusta, mutta ajatteletko asiaa pakonomaisesti laihtumisen kautta? Teetkö aina maanantaina/kuun vaihteessa/huomenna/uutenavuonna alkavat hyvin tiukat dieettisuunnitelmat, joista sitten tulee repsahdettua?

Jos päättäisitkin vain hankkia jonkun harrastuksen, joka tuntuu itsestäsi kivalta ja jos sen myötä paino lähtisi vaivihkaa alas, niin boostaisiko se jatkamaan helpommin? Jos tunnistat syöväsi "huonosti" aina tietyntyylisissä tilanteissa, pystyisitkö välttämään niiden tilanteiden muodostumista?

Arki-iltaisin asun jääkaapilla. Himo on valtava syömiseen, ei ole oikein mitään harrastusta, että pääsisin iltaisin pois kotoa (eikä korona passia)

Ap

Aloita esim. kutominen tai virkkaus. Keskityt täysillä ohjeeseen etkä voi samalla myöskään syödä, koska sulla on puikot/koukku ja lankaa käsissäsi.

No jos se mitä olet yrittänyt on aina epäonnistunut niin älä nyt samaa ainakaan jatka. Eikö noilla lukemilla pääse lihavuus/laihdutusleikkaukseen? (Kumpi se oikeasti on, en jaksa googlata.)

Vai onko tää nyt se aloittaja, jolla on aina sata tekosyytä, miksi mitään ei voi ja mikään ei onnistu? Jos näin niin sitten täytyy vaan valittaa. Oi voi voi, voi voi. Voi voi voi!

Lakkaa ensimmäisenä kutsumasta itseäsi tuollaisella haukkunasanalla ja seuraavaksi käy pyytämässä lääkäriltä Ozempic-resepti.

Ei se itseään halventamalla ja voivottelemalla muuksi muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut aina alipainoinen, joten ei omakohtaista kokemusta, mutta ajatteletko asiaa pakonomaisesti laihtumisen kautta? Teetkö aina maanantaina/kuun vaihteessa/huomenna/uutenavuonna alkavat hyvin tiukat dieettisuunnitelmat, joista sitten tulee repsahdettua?

Jos päättäisitkin vain hankkia jonkun harrastuksen, joka tuntuu itsestäsi kivalta ja jos sen myötä paino lähtisi vaivihkaa alas, niin boostaisiko se jatkamaan helpommin? Jos tunnistat syöväsi "huonosti" aina tietyntyylisissä tilanteissa, pystyisitkö välttämään niiden tilanteiden muodostumista?

Arki-iltaisin asun jääkaapilla. Himo on valtava syömiseen, ei ole oikein mitään harrastusta, että pääsisin iltaisin pois kotoa (eikä korona passia)

Ap

Olisiko mahdollista ostaa kotiin vähemmän ruokaa ja eritysesti herkkuja ja naposteltavia? Se vaatii päättäväisyyttä ja itsekuria vain kauppareissun ajan. Nykyinen tilanteesi, jossa syötävää on kotona yli tarpeen, vaati aivan jatkuvaa itsekuria ja mielitekojen vastustamista, eikä sellaista kenenkään tahdonvoima kestä (tahdonvoima on kuin lihas joka väsyy).

Älä ikinä mene nälkäisenä kauppaan. Silloin tulee ostettua herkkuja. Äläkä osta mitään, siis MITÄÄN, herkkua kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut aina alipainoinen, joten ei omakohtaista kokemusta, mutta ajatteletko asiaa pakonomaisesti laihtumisen kautta? Teetkö aina maanantaina/kuun vaihteessa/huomenna/uutenavuonna alkavat hyvin tiukat dieettisuunnitelmat, joista sitten tulee repsahdettua?

Jos päättäisitkin vain hankkia jonkun harrastuksen, joka tuntuu itsestäsi kivalta ja jos sen myötä paino lähtisi vaivihkaa alas, niin boostaisiko se jatkamaan helpommin? Jos tunnistat syöväsi "huonosti" aina tietyntyylisissä tilanteissa, pystyisitkö välttämään niiden tilanteiden muodostumista?

Arki-iltaisin asun jääkaapilla. Himo on valtava syömiseen, ei ole oikein mitään harrastusta, että pääsisin iltaisin pois kotoa (eikä korona passia)

Ap

Hommaat sitten koronapassin ja harrastuksen.

Sulla on varmasti tunnesyömistä. Sun on itse päätettävä, että muutat huonoja tapoja. Syöt päivällö riittävästi oikeaa ruokaa. Sitten illalla napostelet korkeintaan kirsikkatomaatteja ja porkkanalohkoja. Ota napostelun sijasta pullo vissyä tai kuppi teetä.

Ap, päätä nyt vain YKSI PIENI asia, jonka muutat elämässäsi/ruokavaliossasi ja pidät muut vakiona. Esim. päätät jättää limsan/suklaan/leivän (tai mikä nyt onkaan paheesi) pois ja muuten syöt kuten ennen (eli ei mitään toista pahetta tilalle). Vasta kun siitä on tullut rutiinia, voit ottaa seuraavan askeleen. Siis yksi pieni askel kerrallaan.

Kuulin kerran lauseen, että rutiini voittaa aina motivaation. Motivaatio siis aina loppuu jossain vaiheessa, mutta kun totuttaa itsensä tekemään asioita jatkuvasti tietyllä lailla - se tuo tulosta. Vaikkei niin olisi sitä motivaatiokaan.

Vierailija kirjoitti:

Aloita esim. kutominen tai virkkaus. Keskityt täysillä ohjeeseen etkä voi samalla myöskään syödä, koska sulla on puikot/koukku ja lankaa käsissäsi.

Lisäksi rentoudut ja saat onnistumisen kokemuksia. Voit myös tehdä kotiisi hyödyllisiä juttuja tai itsellesi kauniita vaatteita, pipoja, huiveja ym.

Aloita rauhallisesti, esim kävele joka päivä 7-10km. Mieli paranee ja halut vähenevät. Ensimmäiset 3 päivä on vaikeimmat, mutta kaikki alkaa päästä. Motivaatio tulee ja lähtee, kurinalaisuus on se, mikä vie eteenpäin. Se ei ole helppo eikä olekin niin tarkoitettu. Haluat tai ei. Tee se päätös.

Vierailija kirjoitti:

Taas tän valaan aloitus....

Oletko vähän yksinkertainen? Puolet kansasta on ylipainoisia ja kuvittelet että yksi ja sama ihminen aloittaa jokaisen aihetta käsittelevän ketjun?

Lääkäriin. Toinen vaihtoehto on hankkia elämään muita ongelmia niin paljon ettei ruoka maistu. Tai pari työpaikkaa, ja iltaisin pakotat itsesi lenkille. Mutta ehkä sun tapauksessa tuo lääkäri. Sun elimistö on varmaan ihan sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Kuulin kerran lauseen, että rutiini voittaa aina motivaation. Motivaatio siis aina loppuu jossain vaiheessa, mutta kun totuttaa itsensä tekemään asioita jatkuvasti tietyllä lailla - se tuo tulosta. Vaikkei niin olisi sitä motivaatiokaan.

Tää on totta, ihminen on tapaeläin ja toistaa samoja asioita. Ja esim. annoskoot on tottumus. Joskus pitää vaan nähdä vaivaa ja oppia uusia asioita ja tottua uusiin juttuihin.

Mutta ihmiset on myös erilaisia, mä olen kerrasta maha täyteen -ihminen ja mieheni koko illan kaapeilla laiduntaja eikä kumpikaan ole ylipainoinen.

Väärin: motivaatio -> toiminta -> tulokset

Oikein: toiminta -> tulokset -> motivaatio

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tän valaan aloitus....

Oletko vähän yksinkertainen? Puolet kansasta on ylipainoisia ja kuvittelet että yksi ja sama ihminen aloittaa jokaisen aihetta käsittelevän ketjun?

Kyllä se on palstan vakitrolli, joka lähes päivittäin näitä ketjuja aloittaa. Tyyli on hyvin tunnistettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut aina alipainoinen, joten ei omakohtaista kokemusta, mutta ajatteletko asiaa pakonomaisesti laihtumisen kautta? Teetkö aina maanantaina/kuun vaihteessa/huomenna/uutenavuonna alkavat hyvin tiukat dieettisuunnitelmat, joista sitten tulee repsahdettua?

Jos päättäisitkin vain hankkia jonkun harrastuksen, joka tuntuu itsestäsi kivalta ja jos sen myötä paino lähtisi vaivihkaa alas, niin boostaisiko se jatkamaan helpommin? Jos tunnistat syöväsi "huonosti" aina tietyntyylisissä tilanteissa, pystyisitkö välttämään niiden tilanteiden muodostumista?

Arki-iltaisin asun jääkaapilla. Himo on valtava syömiseen, ei ole oikein mitään harrastusta, että pääsisin iltaisin pois kotoa (eikä korona passia)

Ap

Hommaat sitten koronapassin ja harrastuksen.

Sulla on varmasti tunnesyömistä. Sun on itse päätettävä, että muutat huonoja tapoja. Syöt päivällö riittävästi oikeaa ruokaa. Sitten illalla napostelet korkeintaan kirsikkatomaatteja ja porkkanalohkoja. Ota napostelun sijasta pullo vissyä tai kuppi teetä.

No rokotetta en uskalla ottaa.

Yrintän välillä köydä kävelyllä, mutta ei se ruuanhimoa tunnu vievän. Ja väsymyskin aina arki-illoin, kun mun työ on fyysisesti raskasta.

Tuntuu, että muut naiset lounastauolla syö tyyliin hyväHetki valmissalaatin ja rahkan, niin nolottaa itsellä sitten syödä kunnon ruoka, joka pitää nälkää (olen työpaikan ainoa lihava)

Kai se pitää vaan rohkaistua ja syödä kunnon lounas, jotta illalla ei ahmi

AP

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriin. Toinen vaihtoehto on hankkia elämään muita ongelmia niin paljon ettei ruoka maistu. Tai pari työpaikkaa, ja iltaisin pakotat itsesi lenkille. Mutta ehkä sun tapauksessa tuo lääkäri. Sun elimistö on varmaan ihan sekaisin.

Ruoka maistuu AINA. Mitä huonommin menee, sitä enemmän syön.

Ja Esim flunssassa ja kuumeessa syön enemmän kuin normaalisti, kai siinä hakee mielihyvää huonoon fyysiseen oloon. Tämä on ihan lapsesta asti ollut

Ap