Lue keskustelun säännöt.
Lakatkaa väittämästä, että "kyllä omaa lastaan rakastaa"!
04.04.2015 |
Olen ei-toivottu lapsi. Isäni ei ole koskaan sanonut, ettei olisi halunnut lapsia, mutta lapsi kyllä huomaa sen. Isä ei koskaan ollut mukana missään päiväkodin, koulun tai harrastusten tilaisuuksissa. Häntä ei kiinnostanut leikkiä meidän kanssamme, eikä hän vienyt meitä mihinkään, ellei äiti erikseen pakottanut. Hän ei ole koskaan kaivannut meidän seuraamme. Urheiluakin hän katsoi mieluummin yksin, vaikka olohuoneessa olisi ollut sama kanava auki. Kun vielä asuin kotona, saattoi mennä parikin päivää, etten puhunut isälleni mitään tai edes nähyt häntä. Hänellä oli aina kiire tai väsymys, ja meidän piti jättää hänet rauhaan.
En asuu enää kotona. Minulla on vakavia vaikeuksia luotttaa muihin ihmisiin, käyn terapiassa purkamassa hyläksi tulemisen pelkojani enkä osaa olla luontevasti yhdenkään miehen kanssa.
En tiedä, miksi isäni suostui hankkimaan lapsia. Tuskin saan koskaan tietää. Mutta jos olet joskus koettanut vakuutella lastenhankintaan epäröivästi suhtautuvaa ihmistä sanomalla, että se on erilaista kun lapsi on oma, kyllä omaa lastaan aina rakastaa... älä tee sitä enää koskaan. Se on valehtelua. Ihmisten ei pitäisi koskaan hankkia lapsia, jos he eivät ole aivan varmoja siitä, että se on heidän elämänsä tärkein tehtävä ja että heillä on siihen hyvät edellytykset. Kenenkään ei pitäisi joutua epävarman tai vastentahtoisen vanhemman lapseksi.
Kommentit (25)
Kolmonen tässä vielä. Olen sitä mieltä, että jos lasta rakastaa, on siitä kiinnostunut. En puhu sanallisista rakkaudentunnustuksista, sylissä pitämisestä tai halailusta, vaan ihan yksittäisistä lämpimistä eleistä, kuten vaikka että joskus kysyttäisiin, mitä lapsi haluaa. Meillä vanhemmat eivät edes kuunnelleet, jos heille meni juttelemaan, puhumattakaan meidän kanssa leikkimisestä tms. Mitä rakkautta se on, että ainoa kommunikaatio on kehotus tulla syömään tai siivota/tiskata? Ihmettelen, mutta jonkun mielestä varmaan on. Vanhemmat aikuisten seurassa normaaleja, työelämässä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 13:41"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 13:26"]
Juu, eivät kaikki rakasta lapsiaa, se ihan totta. Minäkin olen ollut vain rasite vanhemmilleni. Mutta olen kiitollinen, että olen saanut elämän lahjaksi. Ja sen kiitollisuuden edelle ei katketuus tai muu tule ikinä menemään.
[/quote]
onpa hienosti ajateltu. Otat vastuun omasta elämästä, etkä surkuttele.
kunnioitan. toivottavasti löydät hyviä lämpimiä suhteita elämääsi...tai olet jo löytänyt. Sinulla on sellainen "kyllä elämä kantaa asenne".
[/quote]
Tuskin sekään on kirjoittajan omaa ansiota. Tai olisi mielenkiintoista tietää, miten hän on niin poikkeava, ettei ole yhtään katkera?
[/quote]
Tai miksi hän on kiitollinen elämästään, jos onkin katkera.
14, anteeksi alapeukku! Vahinko. Yritin yläpeukuttaa
Ei minunkaan lapsen isä lastamme rakasta. Mutta viinaa sitäkin enemmän
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 13:26"]
Juu, eivät kaikki rakasta lapsiaa, se ihan totta. Minäkin olen ollut vain rasite vanhemmilleni. Mutta olen kiitollinen, että olen saanut elämän lahjaksi. Ja sen kiitollisuuden edelle ei katketuus tai muu tule ikinä menemään.
[/quote]
onpa hienosti ajateltu. Otat vastuun omasta elämästä, etkä surkuttele.
kunnioitan. toivottavasti löydät hyviä lämpimiä suhteita elämääsi...tai olet jo löytänyt. Sinulla on sellainen "kyllä elämä kantaa asenne".
[/quote]
Tuskin sekään on kirjoittajan omaa ansiota. Tai olisi mielenkiintoista tietää, miten hän on niin poikkeava, ettei ole yhtään katkera?