Lue keskustelun säännöt.
Kaukolämpötietäjät!! Hoi! Kysymys teille.
21.12.2021 |
Jos talossa on kaukolämpö, niin lämpeääkö käyttövettä vain sen verran mitä tarvitaan, (tiedän ettei kaukolämmössä ole varaajaa) vai pitääkö silti maksaa lämpimästä vedestä kuten öljyn/sähkön kanssa, eli siitä että vettä pidetään lämpimänä vaikkei sitä käytettäisikään?
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Kaukolämmössä maksat kiinteinä kuluina aika ison summan. Jos öljykattila käy 3h välein silloinkin, kun ette käytä lämmitystä voi olla, että olette maksaneet öljystä enemmän, mutta tarjouksista sen pitäisi selvitä.
Miettisin vielä kuitenkin toiseen kertaan ennen kaukolämmön valintaa. Öljystä kannattaa luopua. Lämpöpumput tai puukattilat kuulostaa minusta paremmilta kuin kaukolämpö.
Anteeksi jos en tajua, mutta miten se paljonko olen öljystä maksanut, vaikuttaa siihen kuinka usein pannu käy? Eihän se öljyn hinnan mukaan polta sitä öljyä.
ap
Otsikosta ja keskustelusta ymmärsin, että vertaat öljyä kaukolämpöön. Öljyssä ei ole kiinteitä kuluja, mutta voit verrata tarpeettoman öljynkulutuksen kuluja kaukolämmön kiinteisiin kuluihin. Tarkoitin, että öljyn tarpeeton kulutus voi maksaa enemmän kuin kaukolämmön kiinteät kulut.
Hankaluus öljylämmityksessä on, ettei niitä ”kiinteitä kuluja” saa näkyviin laskulle. Se selviää vain jos olet saanut mitattua paljonko öljyä on kulunut silloin, kun ette ole tarvinneet lämmitystä. Kaukolämmöstä saat pyydettyä tarjouksen jossa on kiinteät kulut ja kWh:t erikseen.
Tämähän se vaikeus juuri onkin. Öljylämmityksessä kyllä on ns. kiinteitä kuluja, kuten nuohoaminen vuosittain, pannun hoitoa, eli suodattimen/suuttimen vaihtoa, letkujen uusimista, ja myös isompia huotoja kun magneettikytkin tai paisuntasäiliö hajoaa. Nämä eivät tietenkään ole ns. kiinteitä kustannuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siitä lämmönvaihtimesta tule hukkalämpöä harakoille jotakuinkin saman verran mitä lämminvesivaraajasta. Eli joku pari sataa wattia jatkuvaa tehoa.
Eli joka tpauksessa maksamme lämpimästä vedestä jota emme käytä?
Nythän on niin öljylämmityksen kanssa, että öljy tohisee 3h välein 247/365 vaikka asunnon lämmitys olisi pois päältä. Tämä siksi koska se lämmittää varaajan vettä 3 h välein, jotta se pysyy tietyssä lämpötilassa. Onkko kaukolämmössä siis joku samantyyppinen jippo, että maksetaan veden lämittämisestä, vaikkei käytetä edes sitä lämmintä vettä.
Ajatellaan että tarvitsen 2 litraa 100 asteista vettä vuorokaudessa, joten maksan aika kalliisti tuosta kahdesta litrasta jos isoa varaaja apidetään jatkuvasti sen takia lämpimänä.
Meillä menee 60 kuutiota vettä vuodessa, ja tuosta ei todellakaan ole lämmintä vettä kuin 10 prosenttia. Lämmitämme 90% ihmisen pesuveden toukokuusta syyskuuhun puilla ulkosaunassa. Ärsyttää maksaa siitä tettä vettä lämmitetään turhaan.
Aika marginaalinen kustannus syntyy öljypannun lämpimänä pysymisestä. Siinä on hyvät lämpöeristeet ympärillä. Jos öljyä kuluu vajaa litra päivässä niin ei se ole kuin muutama kymppi kuukaudessa. Aina lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu rahaa. Kannattaa kuitenkin miettiä mitkä on niitä asioita joissa oikeasti voi säästää.
Jos pelkkään veden lämpimänä pitämiseen kuluu muutama kymppi kuussa kannattaa jo miettiä järjestelmän muutosta. Muutama kymppi on noin 300 kWh, eli 10 kWh päivässä tai 416 W tunnissa.
Tuolla jo lämmittää kovillakin pakkasilla 10 neliön tilaa, suurimman osan vuodesta sitä lämpöä ei kaipaa. Esimerkiksi hyvin eristetyllä varaajalla pääsee alle kymmenesosaan tuosta.
30 eurolla kuussa maksaa 360 euroa vuodessa vähän paremmasta lämmityksestä. Esimerkiksi muutaman satasen varaajan takaisinmaksu töineen on alle parin vuoden, mutta voisihan sen öljypannun korvata vaikka lämpöpumpulla ja tuossa saada siihen osa säästöstä, valtiolta saa lisää.
Ei tuo vajaa puoli kilowattia ole vanhalle öljykattilalle hukkateho eikä mikään. Eniten hukkaavat systeemit voi hehkuttaa 1-2kW taivaan tuuliin kesät talvet.
No onhan litra poltettua öljyä päivässä aika hurja määrä ihan vain kattilaan hukattuna. 2 kW tarkoittaa 5 litraa öljyä vuorokaudessa. Se on suurinpiirtein auton tankillinen viikossa.
Tuolla kulutuksella on ainakin turha sanoa, ettei ole varaa parempaan. Tuolla rahoittaa helposti uuden lämmitysjärjestelmän. Öljy-yhtiölle maksettuna se lämmittää vain öljyntuottajien kukkaroissa.
Juu mutta sellaisia nuo systeemit vaan on, joku 70-80-luvun pannu ja vanha poltin jossa ei välttämättä edes ilmansulkuläppää niin 2kW hukkaan on ihan mahdollinen, kattilahuoneeseen säteilevän lämmön lisäksi kuuman piipun veto kuljettaa sitä koko ajan taivaalle.
0,5kW on ihan normaalia uudehkollekin kattilalle kaikkine putkistoineen ym. Jossain isossa kerrostalon tai vastaavan järjestelmässä hukkatehot voi olla sitten taas paljon isompiakin. Jos pannuhuone on selvästi lämmin/kuuma niin tuo 0,5kW häviää helposti jo sinne.
Jos pannuhuoneen muutamiin neliöihin hukkuu puoli kilowattia on se jo huono sauna ellei sitä lämpöä hukata oikein urakalla ja lisätä sen mukaan tuuletusta. Kattilahuoneen ei kuulu olla lämmin ja se onnistuu helposti kunnolla tehdyllä putkityöllä ja ihan normaali laitteilla.
Niin, usein noista on suoraan venttiilit ulkoilmaan palamisilman vuoksi, ja vanhoissa taloissa savupiipun hormissa taivaalle. Ja näistä huolimatta siellä on kuuma eli lämpöä hukkuu reilusti. Nykyaikainen uusi pieni järjestelmä ei välttämättä niin pahasti, jos eristykseen on kiinnitetty huomiota, mutta vanhoissa tuon hukkalämmön määrää on haastavaa saada alle 0,5kW:n kyllä.
Ja osa lämmöstä karkaa sen kattilan kautta piippuun ja sieltä taivaalle, se osuus ei lämmitä pannuhuonetta.
Helpoin tapa saada hukkalämpö alle 0,5 kW on eristää kuumat putket ja laittaa kattilan rinnalle hyvin eristetty varaaja. Kyllä ne kattilatkin on olleet jo vuosikymmeniä jonkinverran eristettyjä, mutta varaajalla pääse varmimmin hyvään tulokseen. Uudemmilla vehkeillä laitteet on valmiiksi eristetty niin, ettei tuollaisia hukkia pääse syntymään kuin huonolla putkityöllä.
Eihän se varaaja poista kattilahäviöitä vaan ainoastaan lisää kokonaishäviötä kun sitten kattilan lisäksi hukkaa tulee varaajastakin. Kesäaikana tietysti ehkä pienentää jos kattilaan rakentaa poltinohjauksen ja varaajan latausautomatiikan siten ettei kattila ole koko aikaa termostaattilämmössä.
Mutta talviaikana kattilakin on oltava kuumana koko ajan tai tarvitaan iso varaaja ja paljon isompi kattila jotta se lataa sen jossain järjellisessä ajassa. Ei tule ikinä maksamaan takaisin tuollainen remontti, parempi vaihtoehto on vaihtaa itse kattila uuteen kuin alkaa lisäämään varaajaa vanhaan.
Varaaja on kuin akku. Ei ison akun lataamiseen tarvita vielä isompaa virtalähdettä, vaan sitä voi ladata pidemmän aikaa. Varaajasta saat lämpöä heti, kun sen yläosa on lämmennyt ja varaajaa ei ole tarkoituskaan päästää kylmemmäksi kuin kattila oli ennen. Ei se varaaja käytä sitä lämpöä itse, vaan sama lämpö jää käytettäväksi, mutta häviöt vähenee, kun varaaja on kattilaa paremmin eristetty. Varaajat on ihan mitättömän hintaisia kattiloihin tai muihin lämmönlähteisiin verrattuna.
Öljylämmityksessä käytettävä kattila on itsessään lämminvesivaraaja. Muuten öljyä pitäisi polttaa jatkuvasti. Yleensä niissä on joku 100 litraa vettä sisällä joka kuumennetaan. Eristetyn pannun sisällä se pysyy kuumana jopa monta tuntia. Kun lämpö laskee alle rajan lämmittää pannu sen uudelleen polttamalla öljyä pari minuuttia. Vähäiseen lämpimän veden käyttöön öljypoltin ei käynnisty. Esimerkiksi jos pesee kädet tai tiskaa pari lautasta.
Tämä on juuri se kysymykseni. Öljypoltin käy 3h välein kesällä, kun talon lämmitys on pois päältä, ja öljy lämmittää siis vain vettä. 3h välein 5 minuuttia lämpimän veden lämpimänä pitämiseen silloin kun vettä EI käytetä. Kun lämmintä vettä käytetään, niin öljypolyin huutaa useammin. Saattaa olla että olemme viikon kotona ja käytämme vain kylmävesihanaa. Tästä huolimatta öljyä kuluu jatkuvasti. Kysymykseni koskee sitä että onko kaukolämmityksessä sama juttu, vai maksammeko sitten oikeasti vain siitä kuumasta vedestä jota käytämme, vai maksammeko tuon viikon aikana jona emme lämmintä vettä käytä, kuitenkin siitä lämpimästä vedestä.
ap
Ei tarvi maksaa turhasta. Kaukolämmössä vettä lämmitetään vain silloin, kun kuumaa vettä tarvitaan.
Toisaalta kaukolämmössä on perusmaksu, joka rullaa, vaikket käyttäisi minkäänlaista lämpöä. Vähän kuin varmuusmaksu, että laitteet ovat kunnossa.
Kaukolämmön perusmaksulla katetaan mm. talon ulkopuolisen lämmitysverkon ja lämmityslaitoksen ylläpitokuluja. Jonkun on oltava kaukolämpölaitoksella töissä vaikka juuri sinä et tarvitse lämmintä sillä hetkellä ja verkoston huoltokin maksaa aina, kun kaukolämpö kiertää verkossa. Näitä kuluja ei ole jos omistaa lämmitysjärjestelmän.
Käsittääkseni aloitus koski pääosin sitä kannattaako öljy vaihtaa kaukolämpöön, ja kumpi tulee käytöltään halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Jos muutat lämmönlähdettä muutoksen kohde on koko lämmitys. Kattilan tehot ei ratkaise sisälämpötilaa, vaan sen ratkaisee huonekohtainen lämmönjakelu joka taas ei tunnista kattilan tehoa, vaan sinne tulevan lämpötilan.
Teho ei ole riittävä mittari verratessa lämmönlähteitä. Huoneiston lämmityksen teho on suoraan kiinni menoveden lämpötilasta. Se ei auta, että pannuhuoneessa on sama tai vaikka tupla teho, jos suunniteltu menoveden lämpötila laskee, koska lämmönluovutus huoneissa suunnitellaan menoveden lämpötilan mukaan.
Jos esimerkiksi patteri on mitoitettu kattilan 80 asteisen menoveden mukaan tuottavan huoneeseen 1000 W ja menovesi laskee 60 asteiseksi, saa samalla patterilla enää 666 W siihen huoneeseen. Tuolla erolla asunnon suunniteltu lämmitys kykenee enää kolmannekseen, eli kovemmilla pakkasilla asunto jäähtyy, kun mitoitus ei enää riitä.
Pahimmat kohteet on kattilan vaihto lämpöpumppuun, kun lämpöpumput tuottaa parhailla tehoilla noin 40 asteista. 40 asteisena 80 asteelle suunnitellut 1000 W patterit luovuttaa enää 333 W. Tuon eron huomaa jo pienemmilläkin pakkasilla. Uutisissa on ollut kohteita, joissa noin on käynyt, kun asunnon lämmitystä ei ole suunniteltu lämmönlähteen mukaan. Yleensä lämpöpumppufirmat osaa kuitenkin suunnitella lämmityksen uusiksi, mutta se muutos maksaa ja jotkut oikovat siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Tuossa oli sanottu asia aika selvästi:
”Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.”
Kattila ei ole esteettinen remontoitava pannuhuoneen osa, vaan kattilan tehtävä on pitää asunto lämpimänä. Kattila ei vie itse yhtään kilowatteja asuntoon, vaan huoneistoon siirtyvä lämmitysteho mitoitetaan mm. pattereiden pinta-alalla lämmönlähteen tuottaman lämpötilan mukaan. Jos se muuttuu on lämmönjako mitoitettava uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Jos muutat lämmönlähdettä muutoksen kohde on koko lämmitys. Kattilan tehot ei ratkaise sisälämpötilaa, vaan sen ratkaisee huonekohtainen lämmönjakelu joka taas ei tunnista kattilan tehoa, vaan sinne tulevan lämpötilan.
Teho ei ole riittävä mittari verratessa lämmönlähteitä. Huoneiston lämmityksen teho on suoraan kiinni menoveden lämpötilasta. Se ei auta, että pannuhuoneessa on sama tai vaikka tupla teho, jos suunniteltu menoveden lämpötila laskee, koska lämmönluovutus huoneissa suunnitellaan menoveden lämpötilan mukaan.
Jos esimerkiksi patteri on mitoitettu kattilan 80 asteisen menoveden mukaan tuottavan huoneeseen 1000 W ja menovesi laskee 60 asteiseksi, saa samalla patterilla enää 666 W siihen huoneeseen. Tuolla erolla asunnon suunniteltu lämmitys kykenee enää kolmannekseen, eli kovemmilla pakkasilla asunto jäähtyy, kun mitoitus ei enää riitä.
Pahimmat kohteet on kattilan vaihto lämpöpumppuun, kun lämpöpumput tuottaa parhailla tehoilla noin 40 asteista. 40 asteisena 80 asteelle suunnitellut 1000 W patterit luovuttaa enää 333 W. Tuon eron huomaa jo pienemmilläkin pakkasilla. Uutisissa on ollut kohteita, joissa noin on käynyt, kun asunnon lämmitystä ei ole suunniteltu lämmönlähteen mukaan. Yleensä lämpöpumppufirmat osaa kuitenkin suunnitella lämmityksen uusiksi, mutta se muutos maksaa ja jotkut oikovat siinä.
Miksi sinne laitetaan sellainen laite joka ei vastaa alkuperäistä. Kyllä sillä lämpöpumpulla saa saman lähtevän lämmön kuin muillakin. Eri asia on että se on erittäin epätaloudellista.
Kyllähän se nyt pitäisi olla ainakin myyjälle perusasia kertoa vaikutukset jos korkeanlämmön laite vaihdetaan matalalämpölaitteeseen mitä se vaikuttaa ja millä se voidaan kompensoida.
Se voi myös yllättää miten paljon enemmän vanha talo vie energiaa uudempaan verrattuna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Jos muutat lämmönlähdettä muutoksen kohde on koko lämmitys. Kattilan tehot ei ratkaise sisälämpötilaa, vaan sen ratkaisee huonekohtainen lämmönjakelu joka taas ei tunnista kattilan tehoa, vaan sinne tulevan lämpötilan.
Teho ei ole riittävä mittari verratessa lämmönlähteitä. Huoneiston lämmityksen teho on suoraan kiinni menoveden lämpötilasta. Se ei auta, että pannuhuoneessa on sama tai vaikka tupla teho, jos suunniteltu menoveden lämpötila laskee, koska lämmönluovutus huoneissa suunnitellaan menoveden lämpötilan mukaan.
Jos esimerkiksi patteri on mitoitettu kattilan 80 asteisen menoveden mukaan tuottavan huoneeseen 1000 W ja menovesi laskee 60 asteiseksi, saa samalla patterilla enää 666 W siihen huoneeseen. Tuolla erolla asunnon suunniteltu lämmitys kykenee enää kolmannekseen, eli kovemmilla pakkasilla asunto jäähtyy, kun mitoitus ei enää riitä.
Pahimmat kohteet on kattilan vaihto lämpöpumppuun, kun lämpöpumput tuottaa parhailla tehoilla noin 40 asteista. 40 asteisena 80 asteelle suunnitellut 1000 W patterit luovuttaa enää 333 W. Tuon eron huomaa jo pienemmilläkin pakkasilla. Uutisissa on ollut kohteita, joissa noin on käynyt, kun asunnon lämmitystä ei ole suunniteltu lämmönlähteen mukaan. Yleensä lämpöpumppufirmat osaa kuitenkin suunnitella lämmityksen uusiksi, mutta se muutos maksaa ja jotkut oikovat siinä.
Miksi sinne laitetaan sellainen laite joka ei vastaa alkuperäistä. Kyllä sillä lämpöpumpulla saa saman lähtevän lämmön kuin muillakin. Eri asia on että se on erittäin epätaloudellista.
Kyllähän se nyt pitäisi olla ainakin myyjälle perusasia kertoa vaikutukset jos korkeanlämmön laite vaihdetaan matalalämpölaitteeseen mitä se vaikuttaa ja millä se voidaan kompensoida.Se voi myös yllättää miten paljon enemmän vanha talo vie energiaa uudempaan verrattuna
Lämpöpumpulla et saa sen ilmoitettua huipputehoa jos lämpötilaa nostetaan käyrien yli. Kotitalouksissa käytettävät kylmäaineet ei yksinkertaisesti kykene siihen faasimuunnokseen jos lämpöä yritetään nostaa reilusti. Korkeampi lämpö onnistuu sähkövastuksilla, mutta jos patterit vaatii korkeampaa lämpöä, ei ole mitään järkeä investoida lämpöpumppuun jos koko lämmitys oikeasti tuotetaankin vastuksilla.
Myyjän ei tarvitse olla myyntitilanteessa LVI-alan ammattilainen, kun LVI-suunnitelmat on kunnossa. Eikä se riittäisi, vaan ostajankin on ymmärrettävä asia. Kyllä rakennuksen kuuluu myyntihetkellä vastata sille hyväksyttyjä tarkistettuja suunnitelmia ellei sitä myydä keskeneräisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Jos muutat lämmönlähdettä muutoksen kohde on koko lämmitys. Kattilan tehot ei ratkaise sisälämpötilaa, vaan sen ratkaisee huonekohtainen lämmönjakelu joka taas ei tunnista kattilan tehoa, vaan sinne tulevan lämpötilan.
Teho ei ole riittävä mittari verratessa lämmönlähteitä. Huoneiston lämmityksen teho on suoraan kiinni menoveden lämpötilasta. Se ei auta, että pannuhuoneessa on sama tai vaikka tupla teho, jos suunniteltu menoveden lämpötila laskee, koska lämmönluovutus huoneissa suunnitellaan menoveden lämpötilan mukaan.
Jos esimerkiksi patteri on mitoitettu kattilan 80 asteisen menoveden mukaan tuottavan huoneeseen 1000 W ja menovesi laskee 60 asteiseksi, saa samalla patterilla enää 666 W siihen huoneeseen. Tuolla erolla asunnon suunniteltu lämmitys kykenee enää kolmannekseen, eli kovemmilla pakkasilla asunto jäähtyy, kun mitoitus ei enää riitä.
Pahimmat kohteet on kattilan vaihto lämpöpumppuun, kun lämpöpumput tuottaa parhailla tehoilla noin 40 asteista. 40 asteisena 80 asteelle suunnitellut 1000 W patterit luovuttaa enää 333 W. Tuon eron huomaa jo pienemmilläkin pakkasilla. Uutisissa on ollut kohteita, joissa noin on käynyt, kun asunnon lämmitystä ei ole suunniteltu lämmönlähteen mukaan. Yleensä lämpöpumppufirmat osaa kuitenkin suunnitella lämmityksen uusiksi, mutta se muutos maksaa ja jotkut oikovat siinä.
Miksi sinne laitetaan sellainen laite joka ei vastaa alkuperäistä. Kyllä sillä lämpöpumpulla saa saman lähtevän lämmön kuin muillakin. Eri asia on että se on erittäin epätaloudellista.
Kyllähän se nyt pitäisi olla ainakin myyjälle perusasia kertoa vaikutukset jos korkeanlämmön laite vaihdetaan matalalämpölaitteeseen mitä se vaikuttaa ja millä se voidaan kompensoida.Se voi myös yllättää miten paljon enemmän vanha talo vie energiaa uudempaan verrattuna
Lämpöpumpulla et saa sen ilmoitettua huipputehoa jos lämpötilaa nostetaan käyrien yli. Kotitalouksissa käytettävät kylmäaineet ei yksinkertaisesti kykene siihen faasimuunnokseen jos lämpöä yritetään nostaa reilusti. Korkeampi lämpö onnistuu sähkövastuksilla, mutta jos patterit vaatii korkeampaa lämpöä, ei ole mitään järkeä investoida lämpöpumppuun jos koko lämmitys oikeasti tuotetaankin vastuksilla.
Myyjän ei tarvitse olla myyntitilanteessa LVI-alan ammattilainen, kun LVI-suunnitelmat on kunnossa. Eikä se riittäisi, vaan ostajankin on ymmärrettävä asia. Kyllä rakennuksen kuuluu myyntihetkellä vastata sille hyväksyttyjä tarkistettuja suunnitelmia ellei sitä myydä keskeneräisenä.
Valtaosassa vanhoja omakotitaloja ei ole mitään papereita ja suunnitelmia enää jäljellä. Harvoin niitä kukaan arkistoi. Ei välttämättä ole mitään rakentamisen aikaisia dokumentteja tallella. Parissa kymmenessä vuodessa ne on ehditty hukata moneen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Jos muutat lämmönlähdettä muutoksen kohde on koko lämmitys. Kattilan tehot ei ratkaise sisälämpötilaa, vaan sen ratkaisee huonekohtainen lämmönjakelu joka taas ei tunnista kattilan tehoa, vaan sinne tulevan lämpötilan.
Teho ei ole riittävä mittari verratessa lämmönlähteitä. Huoneiston lämmityksen teho on suoraan kiinni menoveden lämpötilasta. Se ei auta, että pannuhuoneessa on sama tai vaikka tupla teho, jos suunniteltu menoveden lämpötila laskee, koska lämmönluovutus huoneissa suunnitellaan menoveden lämpötilan mukaan.
Jos esimerkiksi patteri on mitoitettu kattilan 80 asteisen menoveden mukaan tuottavan huoneeseen 1000 W ja menovesi laskee 60 asteiseksi, saa samalla patterilla enää 666 W siihen huoneeseen. Tuolla erolla asunnon suunniteltu lämmitys kykenee enää kolmannekseen, eli kovemmilla pakkasilla asunto jäähtyy, kun mitoitus ei enää riitä.
Pahimmat kohteet on kattilan vaihto lämpöpumppuun, kun lämpöpumput tuottaa parhailla tehoilla noin 40 asteista. 40 asteisena 80 asteelle suunnitellut 1000 W patterit luovuttaa enää 333 W. Tuon eron huomaa jo pienemmilläkin pakkasilla. Uutisissa on ollut kohteita, joissa noin on käynyt, kun asunnon lämmitystä ei ole suunniteltu lämmönlähteen mukaan. Yleensä lämpöpumppufirmat osaa kuitenkin suunnitella lämmityksen uusiksi, mutta se muutos maksaa ja jotkut oikovat siinä.
Miksi sinne laitetaan sellainen laite joka ei vastaa alkuperäistä. Kyllä sillä lämpöpumpulla saa saman lähtevän lämmön kuin muillakin. Eri asia on että se on erittäin epätaloudellista.
Kyllähän se nyt pitäisi olla ainakin myyjälle perusasia kertoa vaikutukset jos korkeanlämmön laite vaihdetaan matalalämpölaitteeseen mitä se vaikuttaa ja millä se voidaan kompensoida.Se voi myös yllättää miten paljon enemmän vanha talo vie energiaa uudempaan verrattuna
Lämpöpumpulla et saa sen ilmoitettua huipputehoa jos lämpötilaa nostetaan käyrien yli. Kotitalouksissa käytettävät kylmäaineet ei yksinkertaisesti kykene siihen faasimuunnokseen jos lämpöä yritetään nostaa reilusti. Korkeampi lämpö onnistuu sähkövastuksilla, mutta jos patterit vaatii korkeampaa lämpöä, ei ole mitään järkeä investoida lämpöpumppuun jos koko lämmitys oikeasti tuotetaankin vastuksilla.
Myyjän ei tarvitse olla myyntitilanteessa LVI-alan ammattilainen, kun LVI-suunnitelmat on kunnossa. Eikä se riittäisi, vaan ostajankin on ymmärrettävä asia. Kyllä rakennuksen kuuluu myyntihetkellä vastata sille hyväksyttyjä tarkistettuja suunnitelmia ellei sitä myydä keskeneräisenä.
Valtaosassa vanhoja omakotitaloja ei ole mitään papereita ja suunnitelmia enää jäljellä. Harvoin niitä kukaan arkistoi. Ei välttämättä ole mitään rakentamisen aikaisia dokumentteja tallella. Parissa kymmenessä vuodessa ne on ehditty hukata moneen kertaan.
Rakennustarkastusta varten toimitetut suunnitelmat löytyy kunnan tekniseltä toimistolta.
Ilman LVI-suunnitelmaa on aika vaikea muuttaa lämmitysjärjestelmää niin, että tietää, ettei jonnekin synny ongelmia. Kyllä ne on vähintään käytävä läpi, jotta tietää mm. että varojärjestelmät vastaa asennettavaa järjestelmää ja pystyy koeponnistukset tekemään.
Lämmitysjärjestelmä ei ole mikään pelkkä plug and play laite.
Taitaa olla sama aloittaja joka aiemmin valitti että heidän neljän hengen taloudessa menee vettä 60 kuutiota vuodessa!
Yksi henkilö kuluttaa vettä keskimäärin 5 kuutiota kuukaudessa, vuodessa siis 60. Jos te kuluttaisitte keskiverrosti vettä neljällä hengellä, niin teillä menisi vettä 240 kuutiota vuodessa, ja se on ihan kohtuukulutus.
Miten ihmeessä te pärjäätte tuolla vedenkulutuksella? Onko teillä ulkovessa, sauna kerran viikossa jolloin ainoastaan peseydytään ämpäri/nenä. Kannatteko kanisterilla vettä työpaikoilta/järvistä tms.?
Noin vähäinen vedenkulutus ei mitenkään riitä normaaliin elämään, juomiseen, peseytymiseen, pyykkäämiseen, siivoamiseen, tiskaamiseen ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmintä vettä kierrätetään siinä putkistossa koko ajan. Jos se on säädetty vaikka 45 asteeseen niin se koko putkisto on täynnä 45 asteista vettä. Sitä myös lämmitetään kokoajan koska vesi jäätyy siellä putkistossa.
Eli vaikka vettä ei käytettäisi ollenkaan, siitä huolimatta sitä lämmitetään, että se putkiston vesi pysyy lämpimänä.
Yleensä kylpyhuoneiden lämmitys toimii tällä lämmitetyllä käyttövedellä.Missä putkistossa? Ei käyttövesi kierrä mitään putkistoja.
Kyllä se ainakin okt putkistossa kiertää.
Selitäppä mitne tämä tapahtuu. Kuumavesiputki nimittäin loppuu hanaan josta se päästetään ulos. Selitä miten se kiertää siellä, tai lopeta trollaaminen.
Lämpimän veden kiertojohto. Sellainen on nykyaikaisissa taloissa. Sitä kierrättää lämpimän veden kiertopumppu. On tullut muutama sata sellaista asennettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmintä vettä kierrätetään siinä putkistossa koko ajan. Jos se on säädetty vaikka 45 asteeseen niin se koko putkisto on täynnä 45 asteista vettä. Sitä myös lämmitetään kokoajan koska vesi jäätyy siellä putkistossa.
Eli vaikka vettä ei käytettäisi ollenkaan, siitä huolimatta sitä lämmitetään, että se putkiston vesi pysyy lämpimänä.
Yleensä kylpyhuoneiden lämmitys toimii tällä lämmitetyllä käyttövedellä.Missä putkistossa? Ei käyttövesi kierrä mitään putkistoja.
Kyllä se ainakin okt putkistossa kiertää.
Selitäppä mitne tämä tapahtuu. Kuumavesiputki nimittäin loppuu hanaan josta se päästetään ulos. Selitä miten se kiertää siellä, tai lopeta trollaaminen.
Lämpimän veden kiertojohto. Sellainen on nykyaikaisissa taloissa. Sitä kierrättää lämpimän veden kiertopumppu. On tullut muutama sata sellaista asennettua.
OK talossa tarpeeton, jos kokoluokka ei ole kartano. Kerrostalossa ymmärrettävä varuste.
Mutta meillä putkirempassa laitettiin sellainen mutta ei vaan toimi. Saa melko pitkään laskea että tulee lämmintä vettä. Joten mistä se mahtaa johtua? Ja siis kyseessä kerrostalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylppärissä on kolme vesiputkea. Yksi kylmälle vedelle ja kaksi lämpimälle vedelle. Lämmin vesi kiertää rättipatterin kautta takaisin lämmönjakohuoneeseen ja siitä putkesta otetaan hanaan kierrosta lämminvesi. Kurkkaa allas kaappiin, siellä se näkyy.
Ja nykyään rättipatteria ei voi laittaa kiinni, koska legionellabakteeri voi alkaa kasvamaan ja siihen kuolee Suomessa joka vuosi 5-10 hlö
Tuossa tokalla sivulla joku oli lainannut rakennusmääräyksiä, ei niissä rättipattereissa saa kulkea käyttövesi. Legionellaa ei rättipattereiden osalta tarvitse pelätä, koska se on eri piirin vesi, joka on suljettu lämmityspiiri.
On olemassa rättipattereita, jotka saa liittää lämpimään käyttöveteen. Meilläkin on molemmissa kylppäreissä, joissa ei ole lähelläkään patteriverkostoa, johon ne olisi voinut liittää.
Ei ole olemassa rättipattereita joita ”saa” liittää lämpimään käyttöveteen. Niin kauan kuin rättipatterilla lämmitetään jotain se ei täytä tuota jo lainattua rakennusmääräysten kohtaa. Niitä kyllä valmistetaan, koska Suomen Rakennusmääräyskokoelma ei ole joka maassa voimassa, mutta niitä ei saa asentaa Suomessa kuuman käyttöveden putkiin.
Rättipattereita ON käytössä. Äskettäin uusin suihkukaapin asennuksen yhteydessä. Vesi tulee kuuma puolelta hanan putkesta. UUDIS RAKENNUKSIIN ei saa enää laittaa.
On käytössä, mutta NIITÄ EI SAA UUSIA ENÄÄ VANHOIHINKAAN RAKENNUKSIIN.
Ainakin kesällä SAI uusia op:n isännöimässä taloyhtiössä. kts. Ympäristöministeriön pykälät enne vaahtoamista.
Rakennusmääräykset lähes poikkeuksetta menee rakennusvuoden mukaan. Jos joku asia on ollut laillinen rakentaessa sen saa uusia samanlaiseksi. Ainoastaan jos täytyy hakea rakennuslupaa pitää yleensä tehdä uusien säännösten mukaisesti se osuus.
Esimerkiksi sähkötöissä on paljon muuttuneita säädöksiä. Kaikki yli parikymmentä vuotta vanhat talot olisi nykysäädösten mukaa laittomia. Ei niitä kuitenkaan ole tarvetta lähteä uusimaan. Vasta sitten kun tehdään iso sähköremontti. Esimerkiksi yksittäisen vanhan pistorasian tilalle saa laittaa samanlaisen kuin siinä on ollutkin. Vaikka uutta asennusta ei saisi tehdä.
Nyt ap:n kysymys on lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kaukolämpöön. Sen kaltaisessa muutoksessa on huomioitava tällä hetkellä voimassa olevat määräykset.
Ei kylppäriä tarvitse remontoida jos pannuhuoneen tekniikka uusitaan. Lämmitysmuodon vaihto on vielä aika pieni muutostyö. Tartteeko edes rakennuslupaa hakea? Ei kai.
Jos et lämmitysjärjestelmää muuttaessasi tarkistuta LVI-suunnitelmaa, eikä rakennusvalvontakaan puutu siihen voi asia tulla vastaan asuntokaupan jälkeen. Jos LVI-suunnitelma ei vastaa muuttunutta lämmönlähdettä saattaa uusi omistaja laittaa laskun uudesta LVI-suunnitelmasta ja sen mukaisista muutostöistä.
LVI-suunnitelmassa huoneiden lämmitys mitoitetaan lämmönlähteen mukaan. Kun lämmönlähde muuttuu ei aikaisemmat tarkastuksessa hyväksytyt LVI-suunnitelman mukaiset mitoitukset ole enää voimassa.
Muutostöiden kohteena ei tarvitse olla koko kiinteistö. Jos lämmitysjärjestelmä uusitaan vain tietyltä osalta koskee uudet määräykset vain tätä osaa. Eli jos kaikki työt rajoittuu pannuhuoneen seinien sisäpuolelle ei ole merkitystä mitä jossain muualla kiinteistössä on. Jos uusi lämmölähde on teholtaan vanhaa vastaava ei ole mitään syytä pistää uusiksi koko patteriverkostoa.
Jos muutat lämmönlähdettä muutoksen kohde on koko lämmitys. Kattilan tehot ei ratkaise sisälämpötilaa, vaan sen ratkaisee huonekohtainen lämmönjakelu joka taas ei tunnista kattilan tehoa, vaan sinne tulevan lämpötilan.
Teho ei ole riittävä mittari verratessa lämmönlähteitä. Huoneiston lämmityksen teho on suoraan kiinni menoveden lämpötilasta. Se ei auta, että pannuhuoneessa on sama tai vaikka tupla teho, jos suunniteltu menoveden lämpötila laskee, koska lämmönluovutus huoneissa suunnitellaan menoveden lämpötilan mukaan.
Jos esimerkiksi patteri on mitoitettu kattilan 80 asteisen menoveden mukaan tuottavan huoneeseen 1000 W ja menovesi laskee 60 asteiseksi, saa samalla patterilla enää 666 W siihen huoneeseen. Tuolla erolla asunnon suunniteltu lämmitys kykenee enää kolmannekseen, eli kovemmilla pakkasilla asunto jäähtyy, kun mitoitus ei enää riitä.
Pahimmat kohteet on kattilan vaihto lämpöpumppuun, kun lämpöpumput tuottaa parhailla tehoilla noin 40 asteista. 40 asteisena 80 asteelle suunnitellut 1000 W patterit luovuttaa enää 333 W. Tuon eron huomaa jo pienemmilläkin pakkasilla. Uutisissa on ollut kohteita, joissa noin on käynyt, kun asunnon lämmitystä ei ole suunniteltu lämmönlähteen mukaan. Yleensä lämpöpumppufirmat osaa kuitenkin suunnitella lämmityksen uusiksi, mutta se muutos maksaa ja jotkut oikovat siinä.
Miksi sinne laitetaan sellainen laite joka ei vastaa alkuperäistä. Kyllä sillä lämpöpumpulla saa saman lähtevän lämmön kuin muillakin. Eri asia on että se on erittäin epätaloudellista.
Kyllähän se nyt pitäisi olla ainakin myyjälle perusasia kertoa vaikutukset jos korkeanlämmön laite vaihdetaan matalalämpölaitteeseen mitä se vaikuttaa ja millä se voidaan kompensoida.Se voi myös yllättää miten paljon enemmän vanha talo vie energiaa uudempaan verrattuna
Lämpöpumpulla et saa sen ilmoitettua huipputehoa jos lämpötilaa nostetaan käyrien yli. Kotitalouksissa käytettävät kylmäaineet ei yksinkertaisesti kykene siihen faasimuunnokseen jos lämpöä yritetään nostaa reilusti. Korkeampi lämpö onnistuu sähkövastuksilla, mutta jos patterit vaatii korkeampaa lämpöä, ei ole mitään järkeä investoida lämpöpumppuun jos koko lämmitys oikeasti tuotetaankin vastuksilla.
Myyjän ei tarvitse olla myyntitilanteessa LVI-alan ammattilainen, kun LVI-suunnitelmat on kunnossa. Eikä se riittäisi, vaan ostajankin on ymmärrettävä asia. Kyllä rakennuksen kuuluu myyntihetkellä vastata sille hyväksyttyjä tarkistettuja suunnitelmia ellei sitä myydä keskeneräisenä.
Valtaosassa vanhoja omakotitaloja ei ole mitään papereita ja suunnitelmia enää jäljellä. Harvoin niitä kukaan arkistoi. Ei välttämättä ole mitään rakentamisen aikaisia dokumentteja tallella. Parissa kymmenessä vuodessa ne on ehditty hukata moneen kertaan.
Rakennustarkastusta varten toimitetut suunnitelmat löytyy kunnan tekniseltä toimistolta.
Ilman LVI-suunnitelmaa on aika vaikea muuttaa lämmitysjärjestelmää niin, että tietää, ettei jonnekin synny ongelmia. Kyllä ne on vähintään käytävä läpi, jotta tietää mm. että varojärjestelmät vastaa asennettavaa järjestelmää ja pystyy koeponnistukset tekemään.
Lämmitysjärjestelmä ei ole mikään pelkkä plug and play laite.
Suurimmassa osassa ok taloja ei moisia suunnitelmia rakennusvalvonnasta löydy, koska niitä ei ole sinne toimitettu. Moni kunta ei ole edellyttänyt LVIS suunnitelmia hyväksytettäväksi, jo sen takia että puuttuu henkilöstö joka ne toteaisi oikeanlaisiksi. Nykyään sähköisessä lupaprosessissa on helpompi sisällyttää kaikki suunnitelmat kun ei ole mapillista paperia arkistoitavaksi.
Tarkastuspöytäkirjat on vaadittu mutta nehän ei kerro kuin että tietyt testit on mennyt läpi ja toteutus suunnitelman mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on sopimuksessa jokin kulutuksen mitoitusperuste, jonka mukaan maksut menevät, käytitte vettä tai ette. Tasauslasku tulee sitten yleensä vuoden vaihteessa.
Miten voi olla tällainen? Ai että laskee 2 astetta lämpötilaa kotona nyt talveksi, niin kuin on suositeltu, ja joutuu kuitenkin maksamaan jollain muulla perusteella saman, vaikka käyttää enemmän? Oikeastiko kaukolämpömaksua ei saa omalla kulutuksellaan alemmaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kyllä aina luullut että kaukolämpö maksetaan kulutuksen mukaan... Plus perusmaksu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmintä vettä kierrätetään siinä putkistossa koko ajan. Jos se on säädetty vaikka 45 asteeseen niin se koko putkisto on täynnä 45 asteista vettä. Sitä myös lämmitetään kokoajan koska vesi jäätyy siellä putkistossa.
Eli vaikka vettä ei käytettäisi ollenkaan, siitä huolimatta sitä lämmitetään, että se putkiston vesi pysyy lämpimänä.
Yleensä kylpyhuoneiden lämmitys toimii tällä lämmitetyllä käyttövedellä.Missä putkistossa? Ei käyttövesi kierrä mitään putkistoja.
Kyllä se esim. mulla menee kylppärissä "kuivatuspatterin" kautta. Tämä selvisi minulle kylpyhuoneremontin aikana.
Yleensäkin käyttövesikiertoinen lämmitys on ollut hyvän rakennustavan vastaista jo ties kuinka kauan. Nyt pitäisi jo viimeisetkin tuollaiset viritykset olla jo vaihdettuna johonkin korvaavaan lämmitysmuotoon. Nämä tietty korjataan kylppäriremppojen yhteyksissä.
vanha kysymys, mutta muutaman vastauksen lukeneena tuntuu, että kysyjä ei ymmärrä itsekään mitä kysyy ja vastauksetkin polveilee luonnollisestikin tämän takia. Oletan, että kysyjä ei ole perillä miten lämmintä vettä tuotetaan kaukolämmöllä lämpiävässä kiinteistössä. Sieltä tulikin nopsaan vastaus, että lämmönvaihtimella. Tuo lämmin käyttövesi tehdään vähän niinkuin on demand eli silloin kun sitä käytetään. Ei ole mitään erikoisempaa varaajaa ja näin ollen lämmitä vettä ei varastoida ja uudelleen lämmitetä vaikka vettä ei käytettäisi. Eli yksi vastaus, riippuen kysymyksen alkuperäisestä tarkoituksesta. Vettä ei lämmitetä jos sitä ei käytetä. Muutenhan siitä lämpimästä vedestä maksellaan. Tai jos huoneistossa on oma vesimittari lämpöiselle ja kylmälle vedelle. Voi olla, että niitä ei huoneistossa ole ja silloin vesimaksut jakaantuvat esim. huoneistoon ilmoitetun pääluvun mukaan tai jollain muulla yhteisesti sovitulla menetelmällä.
vähän hupsusti jäsenneltyyn kysymykseen joutuu vastata tällein hupsusti. Ihan hyvä kysymys joka tapauksessa, mutta
Kaukolämmössä maksat kuukausimaksua siitä, että kaukolämpöverkostossa kiertää pari miljoonaa litraa kiehuvan kuumaa vettä yötä päivää.
Toki kustannus jakautuu kaikkien samaa kaukolämpöverkkoa käyttävien kesken. Enemmän siinä kuitekin kilowatteina laskettuna tulee lämpöhäviöitä kuin omasta öljypannusta.
Kaukolämmön eristetyt putket maan sisällä hohkaa lämpöä harakoille. Käyttäjien maksettavaksi sekin lopulta tulee.