Avioero ja lasten kanssa ulkomaille muuttaminen

Ilman toisen vanhemman suostumusta ei onnistu. Lapsenkaappaus. 

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:07"]

Yksinhuoltaja saa. Yhteishuoltaja ei saa. Se on rikos, mistä tuomitaan vankeutta. Lapsen kaappaus. Jos molemmat vanhemmat suomen kansalaisia, viranomaisilla käytössä hyvät resurssit ja lapset palautetaan suomeen.

[/quote]

Siis oikeasti? Mitä jos saan kirjallisen luvan mieheltä - onnistuuko sitten?

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:01"]

Mitä ajattelit ulkomailla duunata?

[/quote]

Mennä töihin ja hakea työpaikan etukäteen Suomesta käsin. Minulla on hyvä koulutus ja työkokemusta ja hakeutuisin oman alan töihin. Yksi (tosin pieni) osasyy eroon on juuri se, että mies ei halua muuttaa pois Suomesta.

Mitä ajattelit ulkomailla duunata?

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:10"]

Tietääkö mies siis, että olette eroamassa? Ja pitäisikö lapsiltakin kysäistä ohimennen. Vai minkä ikäisiä ne lapset ovat?

[/quote]

Lapset ovat 1- ja 2-vuotiaita. Miehen kanssa olemme yhdessä pohtineet eroa. Mahdollisen eron tullessa en enää haluaisi kärvistellä Suomessa, jos mahdollista.

Yksinhuoltaja saa. Yhteishuoltaja ei saa. Se on rikos, mistä tuomitaan vankeutta. Lapsen kaappaus. Jos molemmat vanhemmat suomen kansalaisia, viranomaisilla käytössä hyvät resurssit ja lapset palautetaan suomeen.

Ihmetyttää myös aloitukseni saamat alapeukut - miksi? Mikä vika on ajatuksessa muuttaa ulkomaille Suomesta? Olen aiemmin asunut kolmessa muussa maassa ja nyt avioliiton myötä mieheni on käytännössä kieltänyt minulta kaiken matkustamisenkin, puhumattakaan ulkomaille muutosta siten, että hän muuttaisi mukana. Unelmani olisi muuttaa maahan, jossa on parempi työllisyystilanne sekä miellyttävämpi ilmasto. Minulla on Suomessa ihan hyvä työpaikka, mutta tietyissä maissa saisin saman alan töistä huomattavasti paremman palkan. Kiinnostaisi vain tietää, että onko se lasten kanssa yksin- tai yhteishuoltajana edes mahdollista. (Toki selvittäisin koukerot myöhemmin tarkemmin, mutta ajattelin tässä alustavasti hieman kysellä, miten noi jutut menevät ja jos vaikka jollain olisi omakohtaista kokemusta). T. ap

Tietääkö mies siis, että olette eroamassa? Ja pitäisikö lapsiltakin kysäistä ohimennen. Vai minkä ikäisiä ne lapset ovat?

Alapeukut tulee siitä, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin.

Ellei mies ole läpipaska, et todennäköisesti saa yksinhuoltajuutta.

Oletpa itsekäs. Viet käytännössä lapsiltasi isän, sillä eivät he kovin usein tätä näe, jos asutte ulkomailla. Olisiko osasyy eroon se, että sinä et osaa olla aikuinen ja laittaa lapsia etusijalle, vaan haluat elää jotain nuoruuden ulkomailla asunis fantasiaa edelleen.

Jos miehesi antaa kirjallisen luvan niin toki voit muuttaa pois Suomesta. Ja tämä lupa-asiakin koskee vain yhteishuolto tapauksia, yksinhuoltaja voi itsenäisesti tehdä lasta koskevat päätökset.

tämä on muuten erittäin hyvä asia,jos tilanne exän kanssa on vaikea tai toinen ei juurikaan oma-aloitteisesti pidä yhteyksiä lapseen.
ihan vaan ohiksena..

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 16:55"]

... ja lapset jäisivät asumaan kanssamme.[/quote]

Tämä kohta selostuksessasi oli hieman ristiriitainen. Ketkä me? Mutta myöhemmin selvisi, että tarkoitat vain itseäsi. Minä ainakin kerkesin jo kehittelemään mielessäni vaikka mitä polymorfisesta liitosta lähtien...

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 23:14"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 16:55"]

... ja lapset jäisivät asumaan kanssamme.[/quote]

Tämä kohta selostuksessasi oli hieman ristiriitainen. Ketkä me? Mutta myöhemmin selvisi, että tarkoitat vain itseäsi. Minä ainakin kerkesin jo kehittelemään mielessäni vaikka mitä polymorfisesta liitosta lähtien...

[/quote]

Aloitukseen tuli typo.

Aiempaan viestiin liittyen, en olisi tietenkään viemässä lapsilta isää (joka sinänsä on aggressiivinen, joskus väkivaltainen, tavaroita vihapäissään heittelevä huutaja, joka sättii minua erilaisilla alatyylisillä nimityksillä päivittäin). Toki toisin lapset Suomeen käymään esim. muutaman kuukauden välein siten, että he voisivat tavata isäänsä esimerkiksi viikonlopun ajan. Täytyy tätä eroa tässä pohtia ja suunnitella muutenkin sekä täytyy setviä miehen kanssa sitä lupaa muuttoon jo etukäteen, vaikka välttämättä en ole ihan heti muuttamassa. Haluaisin kuitenkin, että minulla olisi mahdollisuus muuttaa paremmin työllistävään maahan tarvittaessa vaikkapa parin vuoden sisällä. Itseäni myös inhottaa suomalainen aggressiivisuuteen, irtoseksiin ja juopotteluun taipuvainen kulttuuri sekä kateus, kyräily ja epäsosiaalisuus. Olen itse asunut ulkomailla suuren osan elämästäni ja koen, että en ole vieläkään täysin "sopeutunut" takaisin tähän maahan. Haluaisin lapsille tasapainoisemman ja onnellisemman elämän maassa, jossa ihmiset ovat inhimillisempiä ja yhteisöllisempiä sekä jossa ei juopotella samassa määrin kuin Suomessa. Mukavampi ilmasto olisi myös iso plussa. T. ap

Vain miehen antamalla suostumuksella, kirjallisella sellaisella saat viedä ylipäätään lapsia edes lomalle Suomen ulkopuolelle. Toinen vanhemmista ei voi yksinään viedä lapsia pois Suomesta missään tilanteessa, edes naimisissa ollessa jos toinen huoltaja ei siihen suostu. Tietenkin useasti asia on mutkaton eikä toisella osapuolella ole ongelmia asian kanssa mutta kannattaa muistaa että jos se Suomeen jäänyt vanhempi kesken kaiken haluaakin lapset takaisin Suomeen tai sanoo ettei ole antanut lupaa (eikä sellaista ole kirjallisena ja allekirjoitettuna) niin tilanne muuttuu rikokseksi. Tiedän että monet yh:t joilla kuitenkin yhteishuioltajuus ovat ilman parempaa tietoa vieneet lapsia lomille ulkomaille ja risteilylle toisen huoltajan siitä tietämättä mutta niin ei todellisuudessa saa tehdä. AINA KANNATTAA PYYTÄÄ SE LUPA KIRJALLISENA ettei käy huonosti.

Useimmiten se toinen aikuinen ei suostu lasten muuttamiseen ulkomaille ja se on mun mielestä ihan ok. Lapsilla on kaksi vanhempaa jotka tämän asioista huolehtivat, vaikka toinen osapuoli kuvittelisikin olevans ainoa. Itse asun ulkomailla ja lapset asuneet välillä minun luonani, välillä toisen vanhemman luona Suomessa. 

Lisätietona vielä sellainen, että elän aivan kamalassa liitossa mieheni kanssa. Avioliittoni on monella tapaa aivan kamalaa kärsimystä ja mieheni on todella, todella epäreilu ja julma minua kohtaan (olen avautunut ongelmista parissa ketjussa täällä palstalla ja tuolloin lähes kaikki kommentoijat olivat sitä mieltä, että minun olisi erottava miehestäni ensi sijassa, sillä suhteessamme ei toimi oikeastaan yhtään mikään). Tässä on toki se mahdollisuus, että mies pyörtää puheensa ja ei päästä lapsia muuttamaan mukanani ulkomaille. Sitten minun pitää nöyrtyä kohtalooni ja joudun elämään Suomessa, halusin tai en, ja odottaa sitten sitä hetkeä, kun lapset täyttävät 18 vuotta (tai valmistuvat lukiosta tms.). Mieheni toisaalta halusi liitostamme ennen kaikkea jälkikasvua (lapset) ja hänelle oli tärkeintä vain saada biologisia jälkeläisiä (lapset ovat meillä molemmilla vanhemmilla ainoa syy siihen, miksi edelleen asumme yhdessä), mutta hän on sanonut, että eron tullessa lapset voivat toki asua kanssani ja hän voi sitten välillä tulla heitä katsomaan tai sitten soittaa Skype-puheluita. Toisin sanoen kokonaisuutta tarkastellen suunnitelmani ei ole niin järjetön kuin miltä se ilmeisesti joidenkin mielestä vaikuttaa. T. ap

Kuvitellaan, että saisit luvan mieheltäsi muuttaa lastesi kanssa ja tästä olisi jopa sopimus. Velvollisuutesi olisi kuitenkin huolehtia siitä, että lapset näkisivät isäänsä säännöllisesti. Mahdollisesti joutuisit siis matkustamaan esim. kerran kuukaudessa lasten kanssa Suomeen, jotta lapset näkevät isänsä. Olisiko sulla tähän varaa?

Saat minulta luvan muutaa ulkomaille, jos lupaat steriloida itsesi ensiksi.

Aika harvinaisen mulkku suunnitelma. Olet tehnyt 2 lasta putkeen vaikka et edes arvosta miestä. Nyt luulet että on ok viedä lapset tuhansien kilometrien päähän isästään. Mitä itse sanoisit jos tilanne olisi toisin päin? Et voisi ammatin, terveyden tai vaikka iäkkäiden vanhempien auttamisen vuoksi harkita muuttoa ulkomaille ja miehesi ilmoittaisi vievänsä lapset asumaan ulkomaille.

Mikäli eroatte olisi lapsille parasta että asutte lähekkäin ja harkitset ulkomaille muuttoa sitten kun lasten koulut on käyty ja he voivat itse päättää seuraavatko sinua.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 23:04"]

Ihmetyttää myös aloitukseni saamat alapeukut - miksi? Mikä vika on ajatuksessa muuttaa ulkomaille Suomesta? Olen aiemmin asunut kolmessa muussa maassa ja nyt avioliiton myötä mieheni on käytännössä kieltänyt minulta kaiken matkustamisenkin, puhumattakaan ulkomaille muutosta siten, että hän muuttaisi mukana. Unelmani olisi muuttaa maahan, jossa on parempi työllisyystilanne sekä miellyttävämpi ilmasto. Minulla on Suomessa ihan hyvä työpaikka, mutta tietyissä maissa saisin saman alan töistä huomattavasti paremman palkan. Kiinnostaisi vain tietää, että onko se lasten kanssa yksin- tai yhteishuoltajana edes mahdollista. (Toki selvittäisin koukerot myöhemmin tarkemmin, mutta ajattelin tässä alustavasti hieman kysellä, miten noi jutut menevät ja jos vaikka jollain olisi omakohtaista kokemusta). T. ap

[/quote]

Alapeukut siitä, että olet noin kylmäkiskoisesti viemässä lapsilta oikeuden isäänsä.

Kai sinä olet tiennyt miehen haluista asua Suomessa ennenkuin olette tehneet KAKSI lasta? Sinä itse olet silloin hyväksynyt sen asian, että juuri tämän miehen kanssa olet halunnut perustaa perheen.

Mikset itse muuta ulkomaille ja jätä huoltajuutta ja lapsia isälle? Sinä olet ainut, joka haluaa ulkomaille muuttaa ja sinä olet se joka haluaa rikkoa perheen. 

Toki, jos isä siihen suostuu ja paperiin nimensä laittaa niin sittenhän voit retuuttaa muksuja ympäriämpäri maailmaa, mutta muista sitten että kaikissa maissa ei ole yhtä helppoa olla yksinhuoltaja äiti ja saada lapsia hoitoon myös niin, että saat luotua sitä uraasi.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 23:01"][quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 17:10"]

Tietääkö mies siis, että olette eroamassa? Ja pitäisikö lapsiltakin kysäistä ohimennen. Vai minkä ikäisiä ne lapset ovat?

[/quote]

Lapset ovat 1- ja 2-vuotiaita. Miehen kanssa olemme yhdessä pohtineet eroa. Mahdollisen eron tullessa en enää haluaisi kärvistellä Suomessa, jos mahdollista.
[/quote]
Meinasit, että elämä ulkomailla ei ole sit kärvistelyä