Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä on aina tyytymätön, kun mulla ei ole aikaa suhteelle.
20.12.2021 |
Yh ja useampi lapsi. Hänellä yksi lapsi joka puolet äidillään. Hän odottaa aina yhteistä aikaa, oli lapsi tai ei, haluaisi aina jakaa kaiken. Minä olen asennoitunut, että lasten ehdoilla eikä nyt suhteeseen voi kovin panostaa. Nautin kun nähdään, vaan on sitä aikaa kovin rajallisesti. Lapset eivät haluaisi minun seurustelevan ja se haastaa tätä kovasti. Niinpä olen asennoitunut, että nyt panostan tärkeimpään eli lasten kasvattamiseen ja aikaan heidän kanssa ja kun ovat isoja on aikaa itsellä muuhun. Vaan mies on tästä aina tyytymätön ja pettynyt. Suren tilannetta, kun en haluaisi häntä menettää enkä toisaalta painostaa lapsia. Hän haluaisi uusperheen, minä suhtaudun varauksella, erityisesti kun lapset ovat vastaan. Moni sanoo minulle, että onhan lasten isälläkin uusi, tällä perhe ja tekee omilla ehdoillan, minunkin pitäisi ajatella enemmän itseäni. Ettei ole hyvä kymmentä vuotta keskittyä lapsiin ja jäädä paitsi kaikesta muusta. Lasten isäkin rakentaa elämäänsä.
Mitä ajattelette?
Kommentit (34)
Ajattelen että jos jatkat samaa rataa, miesystäväsi lähtee kävelemään.
Toisaalta uusperhesotkut eivät ole lapsille hyväksi, eli en tiedä mitä tekisin. Paitsi että syön nyt e-pillerin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä teet omat ratkaisusi , mutta minä en laittaisi elämääni hyllylle kymmeneksi vuodeksi lasten vuoksi. Sitäpaitsi onnellinen äiti on lastenkin etu.
Perustatte ex-miehen perheen kanssa kommuunin ja kutsutte esiintyjäksi LAILLISTAKAA PYHÄ YRTTIII!!! -tyypin.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että jos jatkat samaa rataa, m 5viesystäväsi lähtee kävelemään.
Toisaalta uusperhesotkut eivät ole lapsille hyväksi, eli en tiedä mitä tekisin. Paitsi että syön nyt e-pillerin.
Mutta miten sitä rakentaa kun lapset ovat kovin vastaan ja protestoivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että jos jatkat samaa rataa, m 5viesystäväsi lähtee kävelemään.
Toisaalta uusperhesotkut eivät ole lapsille hyväksi, eli en tiedä mitä tekisin. Paitsi että syön nyt e-pillerin.
Mutta miten sitä rakentaa kun lapset ovat kovin vastaan ja protestoivat?
Miten he protestoivat? Pistä jälkeläisesi kuriin, huonosta käytöksestä rangaistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät halua perheeseen muita ja että oltaisiin vaan me.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta toimit ihan oikein. Hienoa, että sinulla on selkärankaa laittaa lasten etu ykköseksi!
Lastesi kanssa sinun on nyt joka tapauksessa tultava toimeen. Joten pidä huoli, että välit heidän kanssaan pysyvät hyvinä, ja he ovat elämässäsi vielä sittenkin, kun eivät ole enää lapsia. Ja se, että voi olla omien aikuisten lastensa kanssa tekemisissä ihan aikuisten oikeasti, on tosi kiva juttu.
Sinulla ja miehelläsi on erilaiset toiveet elämässänne, joten todennäköisesti suhteenne päättyy ennen kuin lapsesi ovat omillaan, ihan riippumatta siitä, kumman toiveiden mukaan elämänne järjestätte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä teet omat ratkaisusi , mutta minä en laittaisi elämääni hyllylle kymmeneksi vuodeksi lasten vuoksi. Sitäpaitsi onnellinen äiti on lastenkin etu.
Niin, se äiti olis onnellinen tuolla nykyisellä kuviolla. Mutta ootas kun saavat sen uusperheen pystyyn niin kohta pukkaa aloitusta kaikista niistä ongelmista mitä se toi tullessaan. Kukaan ei ole enää tyytyväinen siinä kohtaa, paitsi ehkä se mies joka sai kätevästi lapsiviikoillekin vakituisen hoitajan eli äitipuolen. Voi sitten kivasti itse mennä ja harrastaa ja elämänlaatu paranee.
Älä nyt prkl nainen lähde tuohon jos omatkin lapset vastustaa.
Lapset ja aika moni aikuinenkin osaa olla muutosvastarintainen. Itse en kyllä moista sietäisi, se on kasvatuksen paikka. Ajan kanssa hiljalleen sitten tottuvat ajatukseen.
Toki niin, ettei lapsille joka kuukausi esitellä uutta miesystävää, vaan vasta sitten kun suhde on jo vahvemmalla pohjalla. Onhan sinulla (toivottavasti?) muitakin aikuisia ystäviä, eivät lapset voi sinua koko ajan panttivankinaan pitää. Josset nyt panosta jotain tähän suhteeseesi, se menee sinulta ohi. Uusperhekuviokin onnistuu toisinaan ihan hyvinkin, et voi tietää ellet kokeile.
Jospa lukisit vähän vaikka tuosta muutosvastarinnasta ja uusperhekuvioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisin niinkuin itse toimin tällä hetkellä. Sanon miehelle, että tälläinen on nyt elämäntilanne eikä muuksi muutu. Ymmärrän tarpeesi, mutta en voi niitä näiltä osin täyttää. Ota tai jätä...
Minulla kaksi lasta ja puoliso lapseton. Vaikka lapset vain vuoroviikoin minulla, on se hänelle haastavaa. Tulee onneksi hyvin toimeen lasten kanssa ja he pitävät uudesta miehestäni, mutta välillä mies toivoo suhteelta sellaisia asioita mitä ei vain voi olla. Tästä kommunikoin hänen suuntaan hyvin suoraan...
Kerrot mitä mies haluaa ja mitä lapsesi eivät halua - olennaistahan on se myös, mitä itse haluat. Jos et oikeasti halua uusperhettä, niin silloin et halua, eikä olisi itsesi ajattelemista tehdä kaikessa kuten mies toivoo.
Itse olen yh myös, enkä todellakaan halua uusperhettä - etenkään ihmisen kanssa, jolla on lapsia. Yksi suhde minulla kaatuikin tähän, kun kumppani olisi halunnut muuttaa yhteen ja minä en halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja aika moni aikuinenkin osaa olla muutosvastarintainen. Itse en kyllä moista sietäisi, se on kasvatuksen paikka. Ajan kanssa hiljalleen sitten tottuvat ajatukseen.
Toki niin, ettei lapsille joka kuukausi esitellä uutta miesystävää, vaan vasta sitten kun suhde on jo vahvemmalla pohjalla. Onhan sinulla (toivottavasti?) muitakin aikuisia ystäviä, eivät lapset voi sinua koko ajan panttivankinaan pitää. Josset nyt panosta jotain tähän suhteeseesi, se menee sinulta ohi. Uusperhekuviokin onnistuu toisinaan ihan hyvinkin, et voi tietää ellet kokeile.
Jospa lukisit vähän vaikka tuosta muutosvastarinnasta ja uusperhekuvioista.
Aika asenteellinen sana tuo muutosvastarinta. Ikään kuin kaikki muutokset olisivat aina hyviä, ja ikään kuin ihmisellä ei voisi olla hyväksyttäviä syitä siihen, että toivoisivat asioiden jatkuvan ennallaan.
Mitenkäs usein parisuhteessa naiset valittaa, kun mies menee omia menojaan ja se yhteinen aika jää vähiin?
Vierailija kirjoitti:
Sinä teet omat ratkaisusi , mutta minä en laittaisi elämääni hyllylle kymmeneksi vuodeksi lasten vuoksi. Sitäpaitsi onnellinen äiti on lastenkin etu.
En ole ap, mutta itsekin myös yh joka ei halua uusperhettä. En koe, että elämäni on "hyllyllä" vain siksi, että en halua muuttaa kumppanin kanssa yhteen. Tykkään elämästäni tällaisena ja yhteenmuutto ei olisi sitä, mitä itse haluan. Vaikka kumppani toivoisi sitä, en katso, että voisin siinä joustaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrot mitä mies haluaa ja mitä lapsesi eivät halua - olennaistahan on se myös, mitä itse haluat. Jos et oikeasti halua uusperhettä, niin silloin et halua, eikä olisi itsesi ajattelemista tehdä kaikessa kuten mies toivoo.
Itse olen yh myös, enkä todellakaan halua uusperhettä - etenkään ihmisen kanssa, jolla on lapsia. Yksi suhde minulla kaatuikin tähän, kun kumppani olisi halunnut muuttaa yhteen ja minä en halunnut.
Mielenkiinnosta, mikset halua uusperhettä? Millaista haluat?
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että jos jatkat samaa rataa, miesystäväsi lähtee kävelemään.
Toisaalta uusperhesotkut eivät ole lapsille hyväksi, eli en tiedä mitä tekisin. Paitsi että syön nyt e-pillerin.
Ei aina voi tehdä kaikessa niin kuin mies haluaa vain siinä pelossa, että mies muuten lähtee kävelemään.
- eri
Millaisia suhteita muut ylläpidätte? Mitkä asiat teille muuten tärkeintä, mistä elämänlaatu? 145
Up