Miten yliopistossa saa hyviä arvosanoja?

Vastaustyylillä on väliä

Vastaat väärällä tavalla. Kirjoita vain se mitä kirjassa luki. Ei muuta. Niin sain elämäni ekan ja ainoan vitosen. Aiemmin menivät hiuksenhienosti läpi. Tuntuu tyhmältä vähänkin pohdiskelevammasta päästä mutta ei voi mitään.

Dippainssiopiskelijana minulla ei ole ollut vaikeuksia :) tentit ovat menneet läpi 4-5 tasolla, kun on osannut vain laskea ja ymmärtää kurssien aihepiirin. Esseevastauksista en tiedä, kun oma alani on hirveän eksakti.

Et ole antanut pillua tentaattorille.

Tyhmä olet, jos et ykköstä tai kakkosta parempaa saa. Kannattaa jo luovuttaa. 

Käy katsomassa kokeittesi pisteytys ja selvitä mitä hyvään vastaukseen vaaditaan!

Käy kysymässä tentaattorilta, mitä olisi tekemissäsi kokeissa vaadittu parempaan arvosanaan ja mikä vastauksessasi meni pieleen. Niin saat vastauksen helpoiten. Joskus ongelma voi olla sekin, että vastaat liian yleisellä tasolla ja vaadittu sisältö olisi ollut nippelitasoa.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 16:44"]Vastaat väärällä tavalla. Kirjoita vain se mitä kirjassa luki. Ei muuta. Niin sain elämäni ekan ja ainoan vitosen. Aiemmin menivät hiuksenhienosti läpi. Tuntuu tyhmältä vähänkin pohdiskelevammasta päästä mutta ei voi mitään.
[/quote]

Pohdiskelusta ei ole mitään apua, varsinkin jos ajatuksesi ovat täyttä paskaa niinkuin ne useimmiten tuntuvat näillä "pohdiskelijoilla" olevan. Jos kysymyksessä kysytään jotain asiaa suoraan kirjasta, niin sitten vastataan niinkuin asia on. Varsinkaan kovissa luonnontieteissä ei ole sijaa pohdiskelulle muulloin kuin tutkimusta tehtäessä.

Googlaa sanalla arviointimatriisi, niin pääset jyvälle asiasta.

Ei tähän ole yksinkertaista vastausta, kun itse olen saanut niin ykkösiä kuin viitosia. Eri tentaattoreilta, mikä selittää eroa.

Yksi ei ymmärtänyt lukemaansa, jos vastaus ei ollut jokseenkin suoraan kirjasta. Hänen tentissään saattoikin olla kysymys liitteessä olevast kaaviosta. Toiselle taas kirjoitin varsin paljon tentittävää asiaa kritisoivan tekstin, jota "pohdiskelu" oli varsin lievä ilmaisu sillä riskillä, että tulkoon hylätty ja sain siitä viitosen.

Eikö nykyään saa palautetta tenteistä? Se auttaisi kovasti, kun kävisit suoraan henk.koht. kysymässä, mitä vastauksestasi puuttui tai mitä muuten oli pielessä. Liian pitkään on turha kirjoittaa. Lyhyellä vastauksella saa todennäköisesti paremman arvostelun, kun sen jaksaa lukea kokonaan.

Kirjoitatkohan riittävästi? Joskus aikoinaan nyrkkisääntönä oli, että hyvä esseevastaus on 2 sivua pitkä. Toki sen pitää sisällöltäänkin olla relevantti. Pohdiskelua saa olla ja lukemaansa voi soveltaa muuhunkin kuin mitä kurssikirjassa lukee, mutta samalla tulee kyetä osoittamaan, että on tosiaan lukenut sen tenttiaineiston.

Minulla on kaksi tutkintoa yliopistossa ja molemmissa ensimmäiset pari vuotta meni selkeästi huonommin. Pääsin jotenkin jyvälle vasta aine- ja syventävissä opinnoissa, jolloin arvosanatkin paranivat reippaasti.

Käy myös ylimääräisenä joku tieteellisen kirjoittamisen kurssi ja kertaa kielioppia, kandia ja gradua kirjoittaessasi saatat olla ongelmissa ilman. Kyllä siinä on omassa ulosannissa vikaa, jos jatkuvasti tulee huonoja arvosanoja. Esseevastauksissa pitää pystyä selittämään asiat tarpeeksi tarkasti, mutta silti laajasti pohtien ilman, että selittää ohi aiheen. Yleensä tenteissä kysytään myös jotain tiettyä juttua, joka koostuu esim. viidestä kohdasta, joista kaikista pitää pystyä selittämään selkeästi.

Komppaan tuota, että käy tentaattorin kanssa läpi joku tenttisi. Jos josta tentistä julkaistaan mallivastaukset, niin mieti miten omasi eroavat niistä. Riippuen pääaineesta voisi olla hyvä lukea huolella sekä perusoppikirjoja että alan tutkimusartikkeleita.

Aloituksesi perusteella minulle tulee mielikuva, että vastaat edelleen alakoulun menetelmällä, kun kerrot että vastasit kaikkiin oikein.

Kysymys: Muistuttaako kettu enemmän kissaa vai koiraa? Vastaus: Koiraa. Tämä menee läoi alakoulun alaluokilla, mutta sen jälkeen aletaan kyllä vaatia perusteluja ja sovellusta, jos meinaa saada hyvän tai peräti kiitettävän arvosanan.

Lukutekniikassasi saattaa myös olla puutteita. Ei riitä, että pänttää ulkoa, mitä kirjassa sanotaan, vaan täytyy ottaa selvää ja perehtyä asiaan syvemmin. Ja ennen kaikkea pitää ymmärtää lukemansa ja sisäistää se sekä osaltaa soveltaa tietoa erilaisessa tilanteessa.

Mikä ala?

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 17:24"]

Aloituksesi perusteella minulle tulee mielikuva, että vastaat edelleen alakoulun menetelmällä, kun kerrot että vastasit kaikkiin oikein.

Kysymys: Muistuttaako kettu enemmän kissaa vai koiraa? Vastaus: Koiraa. Tämä menee läoi alakoulun alaluokilla, mutta sen jälkeen aletaan kyllä vaatia perusteluja ja sovellusta, jos meinaa saada hyvän tai peräti kiitettävän arvosanan.

Lukutekniikassasi saattaa myös olla puutteita. Ei riitä, että pänttää ulkoa, mitä kirjassa sanotaan, vaan täytyy ottaa selvää ja perehtyä asiaan syvemmin. Ja ennen kaikkea pitää ymmärtää lukemansa ja sisäistää se sekä osaltaa soveltaa tietoa erilaisessa tilanteessa.

[/quote]

Olisikohan tässä tosiaan se vika. En ole itse koskaan osannut kirjoittaa päästäni mitään pohdiskelevaa "paskaa" vaan vastaukseni ovat suoraan oppikirjasta. Ja siksi ihmettelin, miksi arvosanat ovat niin huonoja. Siinähän olen todistanut, että olen ne tenttikirjat lukenut. Ehkä ne sitten pitäisi osata jotenkin enemmän omin sanoin sanoa, tiedä sitä.

Esimerkiksi ryhmätyökursseilla saan kyllä hyviä numeroita sekä kursseilla, joissa tenttikirjan lukeminen on vapaaehtoista eli opettaja opettaa kaikki asiat tunnilla ja opettajan tekemät kalvot riittää luentomateriaaliksi (näin omalla allani). Mutta sivuaineissa kun opettajat opettavat eri asiat tunnilla ja sitten on useampi tenttikirja vielä siihen. Nämä tentit sujuvat huonosti. Alussa vika oli toki siinä, että opittavaa oli yksinkertaisesti liikaa enkä ehtinyt kaikkea opettelemaan ulkoa niin hyvin. Mutta nykyisin tekniikkani kokeisiin lukemiseen on parantunut, mutta silti arvosanat säilyvät huonoina. Masentavaa. - Ap

No musta ainakin kauppatieteiden kokeet on ollut aika helppoja. On ollut esseetä, lyhyitä kysymyksiä ja vaihtelevasti muuta ja olen seenut 3-4 arvosanoja. Lukiossa oli musta vaikeampi saada hyvää niin vähällä lukemisella. Ehkä varmaan riiåpuu opettajasta tai vastaat väärin.

Oppiainetta tietämättä on vähän vaikea tarkemmin sanoa, mikä on vikana. Kaikilla aloilla vaaditaan faktojen osaamista, mutta tekstin pituuteen, jäsentyneisyyteen, hyvään kieleen yms. kiinnitetään eri tavalla huomiota eri aineissa. Olen itse opiskellut sekä humanistisia että luonnontieteellisiä aineita. Luonnontieteissä, tekniikassa yms. on paljon opiskelijoita ja opetushenkilökuntaakin, jotka eivät ole kauhean hyviä tekstintuottajia. Pääasia, että osataan itse asia, ja selitetään se ytimekkäästi. Jossain taidehistoriassa tai kirjallisuustieteessä vaaditaan varmaan vähän toisenlaisia vastauksia.

Olen opiskellut humanistisessa tiedekunnassa ja nyt opiskelen kasvatustieteellisessä. Olen huomannut, että joskus pärstäkertoimellakin on merkitystä. Toisilta proffilta/opettajilta ei saa millään hyviä numeroita, toisilta helposti. Omilla aloillani pohdinta nostaa arvosanaa, jos se on asiallista. Joskus olen oikein kypsä ja kriiittinen ja saan huonompia arvosanoja kuin positiivisella mielellä. Tekstin selkeys ja jäsentyneisyys ja kirjoitustaito vaikuttavat myös arvosanaan. Olen saanut aina palautetta opettajilta kun olen kysynyt.