Lue keskustelun säännöt.
Muita ketkä ei koskaan käyny yliopiston vuosijuhlissa tai sitseissä?
19.12.2021 |
En ikinä mennyt noihin pukujuhliin. Kuulosti jotenkin niin teennäiseltä. Tulen duunaritaustasta.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei meidän töissä ole mitään pöytäjuhlia tai muuten lähtisin menemään koko firmasta. Sitsit ja vuosijuhlat sopivat oikein hyvin teineille, jotka koittavat esittää Euroopan omistajaa kun ovat oikein yliopistoon päässeet. Päälle kolmekymppisenä tällaiselle lähinnä nauretaan.
Ketkä nauravat? Ainakin viime vuosijuhlien alumniedustus oli melkolailla kurssin menestynein ja kouluttautunein porukka. Siellä oli professoria, oli maailman huippuyliopistoissa kierrelleitä uraohjuksia, oli yrittäjiä.
Noista ns. menestyneistä monet vaikuttavat pysyvän henkisesti teini-ikäisinä koko ikänsä.
Menestyneimpiä tuskin kauheasti kiinnostaa, mitä joku seinaruusu heistä tuumaa. Tekevät omaa hommaansa eivätkä keskity toisten kadehtimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa, että ihminen, joka kirjoittaa "Muita ketkä ei koskaan käyny", olisi koskaan käynyt yliopiston.
Vierailija kirjoitti:
Olen tohtoriperheestä ja itsekin tohtori, mutta en koskaan ole osallistunut yliopistolla mihinkään mikä ei ole ollut suoraan opiskeluun tai työhön liittyvää. En myöskään järjestänyt väittelyn yhteydessäkään mitään sen kummempia juhlallisuuksia.
Ai et järjestänyt karonkkaa vastaväittäjän kunniaksi? Todella itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Kävin jossain yksittäisessä tapahtumassa aluksi mutta siihen se jäi.
Sama juttu. Olin noihin aikoihin absolutisti, ja TKK menot olivat vain ryyppäämistä. Alussa kävin parissa tapahtumassa katsomassa, sitten en enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se koko opiskelun idea on tapahtumat.
Tässä olet väärässä. Opiskelun tarkoitus on valmistuminen ja kunnon työpaikan ja la jaan saan ne. Mitä nopeammin niin sen parempi. Vain luuserit hukkaa elämänsä kaljaa ja lonkkua vetäen.
7 samaa mieltä. Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tohtoriperheestä ja itsekin tohtori, mutta en koskaan ole osallistunut yliopistolla mihinkään mikä ei ole ollut suoraan opiskeluun tai työhön liittyvää. En myöskään järjestänyt väittelyn yhteydessäkään mitään sen kummempia juhlallisuuksia.
Itse olen dosentti ja osallistunut melkolailla kaikkeen. Elämästä nauttiminen ja kova työ eivät sulje toisiaan pois.
No elämästä voi nauttia monella tapaa. Mä menen mielummin marjametsään kuin johonkin pöytäjuhlaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen introvertti, mutta koitin kovasti pakottaa itseäni järjestöhommiin ja kaikkiin mahdollisiin juhliin. Aika nopeasti tosin sitten totesin, että nämä jutut ei ole ollenkaan mulle. Fuksivuoden jälkeen viihdyin pääasiassa omissa oloissani. Nyt asun kaukana yliopistokaupungistani eikä niistä verkostoitumisista olisi sitten edes ollut kovin paljon hyötyä mulle.
En edes tiedä, mitä ovat sitsit. Kävin yliopistolla vain opiskelemassa, ja aikuisena ainoa tavoite oli valmistua mahdollisimman nopeasti ja vähällä vaivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fuksivuodesta asti neuvottiin verkostoitumaan opiskelijapiireihin ja sosiaalistumaan, osallistumaan ja pataroimaan, että sitten valmistuttua on verkostot kunnossa.
En ikinä ymmärtänyt, miten nämä viinan huuruiset pussikaljarallit yms. liittyivät verkostoitumiseen?
Ikään kuin se vodkatamponeja harrastava rinkirunkkiporukka jollain levelillä siivittäisi tien työelämään saati tarjoaisi lopulta työpaikkaa?
Hain fuksivuoden syksynä jo palkallisen harkkapaikan omalta alalta ja valmistumisvuoteen asti tein töitä koko opiskeluajan, sain vakkaripaikan heti maisteripapereitten saamisen jälkeen.
Ei ollut aikaa eikä intressiä pyöriä kännissä mukahauskoilla sitseillä.
Nämä ”verkostoituneet” sen sijaan valmistuivat hitaammin ja tuntuivat yllättyneiltä, että työpaikkaa ei saanutkaan heti, vaikka paperit oli kourassa.
Proffa sen sanoi jo opiskeluaikana, että liian moni opiskelija ei mieti työelämää lainkaan opintojen aikana, vaikka se olisi paras aika hankkia sitä työkokemusta.
Nyt muutama vuosi valmistumisen jälkeen uskallan väittää, että työnantajat arvostavat hakijoita, joilla jo opiskeluajalta työhistoriaa (mitä tahansa työtä).
Se opiskeluaikakin on osa elämää, ja silloinkin voi pitää hauskaa ja olla sosiaalinen. Jos sosiaalisuus ei ole sinun juttusi, niin eihän noihin ole pakko osallistua. Ihmetyttää vaan tuo toisten haukkuminen? Onko se sinulta pois, jos toiset juhlivat (ja ehkä juovat alkoholia ko. tapahtumissa)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fuksivuodesta asti neuvottiin verkostoitumaan opiskelijapiireihin ja sosiaalistumaan, osallistumaan ja pataroimaan, että sitten valmistuttua on verkostot kunnossa.
En ikinä ymmärtänyt, miten nämä viinan huuruiset pussikaljarallit yms. liittyivät verkostoitumiseen?
Ikään kuin se vodkatamponeja harrastava rinkirunkkiporukka jollain levelillä siivittäisi tien työelämään saati tarjoaisi lopulta työpaikkaa?
Hain fuksivuoden syksynä jo palkallisen harkkapaikan omalta alalta ja valmistumisvuoteen asti tein töitä koko opiskeluajan, sain vakkaripaikan heti maisteripapereitten saamisen jälkeen.
Ei ollut aikaa eikä intressiä pyöriä kännissä mukahauskoilla sitseillä.
Nämä ”verkostoituneet” sen sijaan valmistuivat hitaammin ja tuntuivat yllättyneiltä, että työpaikkaa ei saanutkaan heti, vaikka paperit oli kourassa.
Proffa sen sanoi jo opiskeluaikana, että liian moni opiskelija ei mieti työelämää lainkaan opintojen aikana, vaikka se olisi paras aika hankkia sitä työkokemusta.
Nyt muutama vuosi valmistumisen jälkeen uskallan väittää, että työnantajat arvostavat hakijoita, joilla jo opiskeluajalta työhistoriaa (mitä tahansa työtä).
Näissä oletuksena tuntuu olevan se, että jää opiskelupaikkakunnalle asumaan loppuelämäksi. Mitäs jos muuttaa eri kaupunkiin tai maahan? Ei niillä muodostetuilla verkostoilla sitten tee yhtään mitään.
Minä. En käynyt osakunnan tapahtumissa koskaan enkä aineyhdistysten tapahtumissa fuksivuoden tapahtumista. En tykännyt pikkunokkelasta perzeilystä enkä juopottelusta. Niihin ei ole pakko mennä.
Maisteri vm 2010.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä aloitin yliopistossa kaksi lasta helmoissani, joten juhlat siihen aikaan oli kotoisat jätskibileet.
Mullakin on ihan puhdas duunaritausta ja olin jopa järjestämässä niitä juhlia muutaman vuoden, kun istuin tiedekunnan opiskelijayhdistyksen hallituksessa. Mukavia muistoja. Hyvä, että osallistuin. N51
Itse olen dosentti ja osallistunut melkolailla kaikkeen. Elämästä nauttiminen ja kova työ eivät sulje toisiaan pois.