Vain yksi kissa

Yksi!! Ei toista riesaa, ikinä.

Yksi. Kissa ei ole laumaeläin.

Pääsääntöisesti kissa kyllä hyötyy lajitoverin seurasta, ja siksi esim. eläinsuojeluyhdistykset ei luovuta ainakaan pentuja ainoaksi kissaksi. Jos kissa on ollut pennusta asti yksin, ei se välttämättä enää vanhemmalla iällä niin välitä kaverista, mutta nuoremmat kissat yleensä kyllä hyötyvät lajitoverista. Enkä ymmärrä miksi kukaan olisi niin h u l l u että ottaisi yhden pennun, sitähän täytyy seuraavat viisi vuotta aktivoida ja viihdyttää yötä päivää. Kun niitä pentuja on kaksi niin ainakin osan aktivoinnista hoitavat keskenään, toki tämä ei poista päivittäistä leikityksen ja aktivoinnin tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Joka kuvittelee että kissa viihtyy kerrostalossa, käykää ulkoilemassa muutama kerta kissan kans  ja miettikää uudestaan.

Lämpimillä säillä käytiin useasti iltaisin valjaissa ulkona, päivisinkin kokeiltiin mutta kisu oli ihan säikky kaikista äänistä. Nyt pakkasella kisu tärisi ja juoksi suoraan ulko-ovelle raapimaan takaisin sisään ja maukumaan surkeasti.

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntöisesti kissa kyllä hyötyy lajitoverin seurasta, ja siksi esim. eläinsuojeluyhdistykset ei luovuta ainakaan pentuja ainoaksi kissaksi. Jos kissa on ollut pennusta asti yksin, ei se välttämättä enää vanhemmalla iällä niin välitä kaverista, mutta nuoremmat kissat yleensä kyllä hyötyvät lajitoverista. Enkä ymmärrä miksi kukaan olisi niin h u l l u että ottaisi yhden pennun, sitähän täytyy seuraavat viisi vuotta aktivoida ja viihdyttää yötä päivää. Kun niitä pentuja on kaksi niin ainakin osan aktivoinnista hoitavat keskenään, toki tämä ei poista päivittäistä leikityksen ja aktivoinnin tarvetta.

No mä otin yhden pennun 6kk vanhan. Eikä oo tarvinnu aktivoida ja viihdyttää yötäpäivää. Plus käyn töissä.

meillä on kaksi eivätkä taida olla ihan ylimmät ystävykset vaikka sisaruksia ovatkin. Aamulla antavat toisilleen aamupusut ja illalla iltapusut ja kaiken sen välisen ajan viettävät sitten omissa oloissaan. Ihan sopuisasti kyllä elävät yhdessä, esim. ruokailu voi tapahtua samassa tilassa, molemmilla omat kupit, mutta toisinaan vuorottelevat toistensa kupeilla, mutta ei mitään sellaista, että nukkuisivat kerällä yhdessä tai että pesisivät toisiaan. Mutta silti eivät tunnu haluavan olla yksin: jos toinen on poissa eikä toinen tiedä missä toinen on, niin sitten etsitään naukumalla ja tullaan hälyttämään ihmisetkin etsintöihin mukaan, että sisarus on hävinnyt maumaumau, hätätila julistettu.

toinen haluaa olla pakkasillakin ulkona: kaivaa itselleen kuopan lumeen ja asettuu sinne (fiksu kissa: selvästi tajuaa miten hyvin lumi eristää lämpöä), toinen sitten katsoo aamulla ovenraosta millainen sää on ja tekee siitä päätöksen, että meneekö takaisin nukkumaan vai ulos.

Kolme samasta pentueesta. Onhan siinä vilskettä ja kähinääkin välillä, mutta tuskin osaisivat enää edes olla yksin, kun ovat aina olleet yhdessä.

Hyvin pärjäsi meillä yksin. Reviiriä oli tosin n. 50 hehtaaria, eli ihan kerrostalokämpästä ei ollut kysymys. Ei tosin tullut meille pentuna vaan vasta aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kissa? Siitä on hyötyä ainoastaan maalaistalossa hiirentappajana, muuten hyödytön, suorastaan vahingollinen peto. Ei juuri kiinny ihmiseen, eikä sille saa opetettua mitään käytöstapoja.

Siitä on hyötyä mukavana lemmikkinä, enkä näe ainakaan omassa kissassani mitään vahingollista. Se tulee ovelle vastaan kun tulee kotiin, puskee ja kehrää ja "juttelee" jatkuvasti, seurailee perässä, nukkuu sylissä ja viihdyttää hauskoilla tekemisillään. Käytöstapojakin on oppinut, ei esim. enää hypi keittiön pöydille. Keksin lähes pelkkiä positiivisia puolia.

Kissa siksi että voi jättää yksin kotiin eikä tarvitse ulkoiluttaa. Muuten koira, ehdottomasti

Kissa pärjää hyvin myös yksin. Lajitoveri ei aina ole hyvä juttu, kun tilaa on rajallisesti voi tulla reviiristä taistelu. Esim maalla omakotitalossa on helppoa pitää useampi kissa, sillä niillä on tilaa liikkua ja tarvittaessa voi pitää jopa erossa toisistaan. Mutta kaupunkien pienissä asunnoissa ei sellaista mahdollisuutta ole.

Varmaan saattaa joillekin olla mukava lemmikki. Jack Russellin terrieri on parempi, ei kissaa isompi, mutta älykkäämpi ja koulutuskelpoisempi. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntöisesti kissa kyllä hyötyy lajitoverin seurasta, ja siksi esim. eläinsuojeluyhdistykset ei luovuta ainakaan pentuja ainoaksi kissaksi. Jos kissa on ollut pennusta asti yksin, ei se välttämättä enää vanhemmalla iällä niin välitä kaverista, mutta nuoremmat kissat yleensä kyllä hyötyvät lajitoverista. Enkä ymmärrä miksi kukaan olisi niin h u l l u että ottaisi yhden pennun, sitähän täytyy seuraavat viisi vuotta aktivoida ja viihdyttää yötä päivää. Kun niitä pentuja on kaksi niin ainakin osan aktivoinnista hoitavat keskenään, toki tämä ei poista päivittäistä leikityksen ja aktivoinnin tarvetta.

Näillä yhdistyksillä on välillä todella outoja vaatimuksia, kaikille eläimille ei ikinä löydä kotia. Ihminen kyllä korvaa sen lajitoverin kun kissa saa tarpeeksi aktiivista toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan saattaa joillekin olla mukava lemmikki. Jack Russellin terrieri on parempi, ei kissaa isompi, mutta älykkäämpi ja koulutuskelpoisempi. 

Kissa on älykäs ja koulutuskelpoinen, mutta sen koulutus on koiraa vaativampaa, kissa ei ole miellyttämisen haluinen niinkuin koira.

Kyllä niitä vähintään 20 pitää olla vanhapiian kaksiossa

Vierailija kirjoitti:

Miksi kissa? Siitä on hyötyä ainoastaan maalaistalossa hiirentappajana, muuten hyödytön, suorastaan vahingollinen peto. Ei juuri kiinny ihmiseen, eikä sille saa opetettua mitään käytöstapoja.

meidän kissamme toimi aikoinaan palovaroittimena ja esti toiminnallaan talon syttymisen tuleen.  Palovaroitin ei ollut ehtinyt vielä siinä vaiheessa edes reagoida, kun kissa huomasi palon.

Yksi 4v kissa. Voi hyvin rivarissa ja valjailee:)

Mun kissa vaan nukkuu paljon tyytyväisenä

Minulla on neljä omaa kissaa ja vaihteleva määrä hoitokissoja. Nytkin on esimerkiksi viisi orpopentua, joiden pulloruokintavaihe alkaa onneksi olemaan ohitse.

Omistin pitkään vain yhden kissan ja olin sitä mieltä, että hyvin se pärjää ainoana. Olen kuitenkin näiden monien eläinsuojelutyön täyttämien vuosien saatossa huomannut, että kissa arvostaa lajitoverin seuraa. Toki jotku kissat pärjäävät yksin, mutta pärjääminen on aina eri asia kuin tyytyväisyys. Itse ymmärrän hyvin eläinsuojeluyhdistyksen linjauksen olla antamatta etenkin pentuja ainoaksi kissaksi.

Yksi.

Kaksi tulisi liian kalliiksi. Kokemusta on, annoin toisen pois.