Omakotitalon rakenteista jotain ymmärtävät

Onko tämä nyt sellainen valesokkelisysteemi vai muu ratkaisu?

Ei ole valesokkeli rakenne vaan ihan tavallinen maavarainen betonilaatta. Valesokkelissa lattian pinta on alempana kuin mitä näkyvissä oleva sokkeli on talon ulkopuollella.

Onko tällainen ratkaisu myytävässä talossa vai talossanne? Entä katto, onko tasakatto vai hyvin loiva harjakatto?

Ostettavaksi ollaan katselemassa. Toki kuntotarkastus teetetään tarjouksen ehtona, jos päädymme tämän ostamaan, mutta haluan toki hahmotella tietenkin jo etukäteen mitä pohja pitää sisällään ja onko erityisiä perusriskejä. Katto on pulpettikatto.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 02:06"]

Ostettavaksi ollaan katselemassa. Toki kuntotarkastus teetetään tarjouksen ehtona, jos päädymme tämän ostamaan, mutta haluan toki hahmotella tietenkin jo etukäteen mitä pohja pitää sisällään ja onko erityisiä perusriskejä. Katto on pulpettikatto.

[/quote]

Tuskin lattiassa mitään vikaa on mutta yläpohjan lämmöneristeet voivat olla aika heikot jos talo rakennettiin ennen öljykriisiä.

Yläpohjassa näkyy piirrosten mukaan olevan mineraalivilla+tuulisuoja (10+5) eristeenä.

Yläpohjantuuletusta ja salaojien päivitystä ja kovaa ajoa.

Katto on muuten uusittu kymmenisen vuotta sitten. Täytyypä selvittää onko yläpohjalle tehty siinä yhteydessä mitään. Salaojat itsellekin tuli mieleen, että ne saattavat kaivata päivitystä, jos ei lähivuosina ole laitettu.

Kulkeeko vesiputket tuolla alapohjassa? Tulevat vaihtoikään.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 03:41"]

Kulkeeko vesiputket tuolla alapohjassa? Tulevat vaihtoikään.

[/quote]

Uudet voi vetää pintaan, niin ei tarvi lattiaa piikata auki.

Mulla on sekä vähän ymmärrystä rakenteista että kokemusta noista 1970-luvun taloista.

Tuo ei ole valesokkeli sinänsä, mutta aika lähellä valesokkeliratkaisua, sillä ulkopuolellahan maan pinta on samalla korolla kuin seinien runkotolpat. Nyt se, onko tämmöinen ratkaisu ok vai ei, riippuu monesta. YLEENSÄhän ne valesokkelitkin on ihan ok. Näin on varsinkin silloin, jos talo on tontin korkeimmalla kohdalla tai jos maan pinta edes viettää parin metrin verran talosta poispäin. Jos taas talo on kuopassa tontilla, on oikeastaan ihan sama, millainen perustusratkaisu siellä on: märkä se on kuitenkin. Sama pätee tähän. Katsokaa, millaisella kohdalla tonttia se talo on, onko se ylhäällä vai alhaalla muuhun tonttiin nähden. Tasamaakin on fine. Kannattaa kasoa myös, miltä talon vieressä sokkelin nurkalla näyttää. Jos se on kuivaa, hieno homma. jos siinä seisoo vesi, ei niin hieno homma.

TOinen olennainen kysymys, on sitten sellainen, johon ette saa vastausta piirustuksista eikä päältä rakenteita hajottamatta katsoen, ettekä edes kuntotarkastuksessa. Se on kysymys siitä, että mitä tuo "sora" on. Rakennuksen alle laitetaan kahdenlaista soraa. TOinen on tavallista soraa, jolla anturan ja sokkelin sisusta täytetään. Toinen on kapillaarikatkosoraa, jota laitetaan täytön päälle. Se on kiviainesta, josta puuttuu kokonaan 0-10 millin kokoinen aines. Sitä pitkin vesi ei pysty nousemaan kapillaarisesti ylemmäs rakenteeseen. Nyt 1970-luvulla rakennetussa talossa VOI vielä olla jäänyt tämä kerros pois (meidän talossa se oli kaikkialla muualla mutta ei siinä päädyssä, jossa oli pannuhuone, kylppärit, sauna ja autotalli. Rakentaja oli kai ajatellut, että noissa tiloissahan kosteutta tulee päältäkin niin ei sen niin väliä. Eikä toisaalta ollutkaan, koska talo muuten oli korkealla hiekkamäellä) mutta kyllä se siellä kaiken todennäköisyyden mukaan on.

1970-luvulla on tehty salaojia, mutta todennäköisesti ne ovat jo tukosa ja täytyy uusia. Patolevyjä ei ole tuohon aikaan laitettu, eli sit kun uusii salaojia, kannattaa laittaa myös patolevyt.

Kylmähän tuo rakenne todennäköisesti on, sillä se styroks-kerros on ollut alle puolet siitä, mitä talon pohjiin nykyään laitetaan.

Kiitos paljon vastauksista. Tontti on tasamaalla ja talon ympärille on jätetty noin metrin sorakerros eli ei mitään kukkapenkkejä seinustalla mitä pahimmillaan näkee. Sinänsä alue on kosteutta johtavaa savimaata, joten itseäkin todella kiinnostaa mikä on salaojituksen kunto. Todnäk lattia kylmä koska 2000-luvun kosteatilojen ja keittiön remontissa laitettu lattialämmitys. Sama perhe asunut parikymmentä vuotta ja rempannut taloa matkan varrella.

Tai itse asiassa taitaa olla jopa puolitoista metriä se sorakerros vaikka ei sillä tietysti välttämättä väliä maanalaisten rakenteiden kannalta.

Suosittelen kiertämään 70-luvun talot.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 10:32"]

Suosittelen kiertämään 70-luvun talot.

[/quote]

Joka vuosikymmenellä on omat ongelmansa. Tyyppiongelmat täytyy vain tietää ennalta ja tarkastaa tilanne sen mukaan. 90-luvun talo voi olla ongelmallisempi kuin pahimpia tyyppivirheitä välttänyt 70-luvun talo. Kaikki jonkun vuosikymmenen talot eivät ole viallisia, vaikka tietyt rakenteet sisältävätkin riskejä.

[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 10:54"][quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 10:32"]

Suosittelen kiertämään 70-luvun talot.

[/quote]

Joka vuosikymmenellä on omat ongelmansa. Tyyppiongelmat täytyy vain tietää ennalta ja tarkastaa tilanne sen mukaan. 90-luvun talo voi olla ongelmallisempi kuin pahimpia tyyppivirheitä välttänyt 70-luvun talo. Kaikki jonkun vuosikymmenen talot eivät ole viallisia, vaikka tietyt rakenteet sisältävätkin riskejä.
[/quote]
Minusta tuntuu, että 70-luvun taloissa monia ratkaisuja jotka aiheuttaa isoja ongelmia ja ovat vaikeita tai kalliita korjata. Esimerkiksi matalat perustukset, loiva tai tasakatto, ohuet eristykset ja ovathan ne melkein aina rumia ulkoakin päin ja sokkeloisia ja pitkiä käytäviä sisällä.

Tuo talon ulkonäkö ja mahdollinen sokkeloisuus ovat vähän makuasioita. Monet kuitenkaan eivät välitä asumisesta jopa kolmessa kerrostasossa, joka on edessä vaikkapa rintamamiestaloissa. Näissäkin on myös usein laajoja rakenteellisia vaurioita. Niiden puuttumisesta ei ole oikein takuuta millään vuosikymmenellä.

Vaikeita kysymyksiä, että mitä pitää kiertää kaukaa ja mitä ei. Jos rahaa olisi jäätävä nippu niin tokihan sitä sitten ostaisi vaikka upouuden kivitalon, jossa kaikki on viimisen päälle. Ihmiset, joilla ei ole laittaa kuin parisataa tuhatta euroa taloon (joka sekin on toki ihan suuri summa) joutuvat tekemään kompromisseja ja miettimään esim. asumiskustannuksia ja lämmityskuluja vielä erikseen sekä remonttikustannuksia yleisesti. Jos talosta on pidetty kohtuullisesti huolta, niin rakenteista kuin sisätiloistakin, niin vanha talo on varteenotettava vaihtoehto. Korjaustöitä on aina edessä, mutta jos niitä ei ole pakollisena tiedossa lähivuosina niin sehän on plussaa. Esim. 30-luvun lopun nousukaudella tehtiin huolella hyviä taloja, mutta jos asuintiloja ei ole remontoitu moneen vuosikymmeneen niin mittava sisätilaremppakin imee ison tukun lainarahaa ja vaatii myös aikaa ja taitoja.

Onneksi asun sellaisella alueella, jossa tuolla parilla sadallatuhannella tekee helposti 100-130m2 talon ja tontinkin saa tuohon rahaan sisältyen.

Just tyypillinen tuon ajan rakenne. Eli maavarainen laatta, jossa lattia lähes ympäröivän maan tasalla, usein jopa alempana ja seinässä valesokkeli. Usein tuo pystyeriste ei ole kunnolla tehty tai se kastuu, jolloin se ei enää eristä ja valesokkelin läpi tulee kylmäsilta ja tiivistyvä kosteus kertyy rakenteeseen ja lahottaa seinän alaosan.