Oletko koskaan auttanut toista asiakasta kassalla? Onko sinua autettu?

Subwayssa jonotin yhden pikkukundin perässä. Tilas tomerasti patongit, mutta kassalla summa olikin isompi kuin mitä hänellä oli rahaa. Oli niin hellyyttävä tapaus, että pistin vajaa pari euroa omia kolikoita peliin, että sai patongit mukaan:)

Kerran kirpparilla jonossa edellä olevalla nuorella pariskunnalla jäi 10snt vajaaksi käytetystä ruuvimeisselistä. Alennustahan ei heru edes tuota summaa, joten annoin lompsastani puuttuvat rahat, niin saivat työkalunsa.

Kaupassa ei ole kohdalle osunut, mutta junassa (kuljen kaukojunalla töihin) on välillä Visa Electronilla maksua yrittäviä ja heille olen hiluja antanut kun yrittävät raapia lippurahoja kokoon.

Lapsia monta kertaa senttien kanssa kassajonossa.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 22:56"]Päiväkodissakin lapset pyytävät mua usein auttamaan millon minkäki hanskan tms. kanssa. Enkä siis ole pväkodin, enkä kaupan henkilökuntaa :)
[/quote]

Oletan että tämä tapahtuu kun viet/haet lapsesi päiväkodista :D muuten.. creepy
[/quote]
Oletuksesi osui oikeaan :D

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 23:09"]Mies kertoi yks päivä, että oli aamulla ennen töitä käynyt Alepassa, ja ulkona oli joku ehkä parikymppinen down-poika. Oli pyytänyt että voisiko mieheni ostaa hälle jonkun suklaapatukan kun hällä ei ollut yhtään rahaa. Mies oli sitten ostanut karkkipussin ja limun tälle pojalle. Oli kuulemma todella kiitollinen :)
[/quote]
Mua vähän hymyilyttää kun oon töissä näiden kehitysvammaisten kanssa, että kaikkia ne keksii :) Kun varmasti suurimmalla osalla heistäkin on karkki- ja herkkupäivät kun muuten menee ihan överiksi ja sitä namia mussutetaan joka päivä kilokaupalla. Monesti he ovat lapsen tasolla eikä kohtuudesta ole tietoakaan. Että kiitos karhunpalveluksesta miehellesi. :)

Kerran oli vanhempi siististi pukeutunut äijä hakemassa tasoittavia kädet vapisten ja rahat ei riitttäneet joten annoin euron että sai maksettua, lupasi korvata korkojen kanssa mutta ei ole näkynyt eikä kuulunut sen jälkeen.
Itselle kävi niin että olin venäjältä tulossa tankkaamasta ja kaupan kassalla muistin ettei ole mukana kuin ruplia, ostokset hyllyyn ja nolona himaan.

Olen auttanut kaveriani kaupassa vaikka hän tuntui vieraalta vieressäni.

Kaupan kassalla työskennellessäni asiakkaat jättivät usein "tippiä" eli käskivät pitää vaihtorahat.  Kerran nuorelta tytöltä tytöltä uupui euro ja kaivelin tippikupistani puuttuvan summan.  Itselle tuli hyvä mieli, mutta tyttö ei edes kiittänyt. Jälkeenpäin tuntui hieman typerältä auttaa, kun ei edes kiitosta tai hymyä herunut.

Itse en ole vielä koskaan tarvinnut apua sen vuoksi, että rahani olisivat loppuneet. Mutta olen toki muutaman kerran ollut sellaisessa tilanteessa, että kassalla olevan asiakkaan rahat eivät ole ostoksiin riittäneet. Muistan kuinka eräskin nuori nainen (arvioni mukaan lievästi kehitysvammainen), olisi joutunut jättämään valitsemansa limppari-pullon kauppaan, kun rahat eivät aivan riittäneet. Joten kysyinkin kassalta: että paljonkohan siitä puuttuu? Vaje oli muistaakseni muutamia kymmeniä centtejä, joten tietysti jelppasin tuota limpparin ostajaa, ja annoin puuttuvat kolikot kassalle. Olen sitä mieltä ettei ketään pidä jättää pulaan, varsinkin kun kyse on yleensä muutamasta kymmenestä centistä joihinkin euroihin.

Liiterissä asioidessa melko tavallista, että on näitä autettavia tapauksia kassalla.
No, riippuu aivan tapauksesta alanko avustamaan.

Kerran oli pikkupoika ostamassa hiluilla jotain kai karkkia ja siltä puuttui vähän niin annoin puuttuvan rahan ja kerran bussissa joltain puuttuikin koko summa kun oli rullaluistellessa tippunut shortsin taskusta, niin maksoin omalla kortillani sen kyydin.

.

Autoin mummelia pakkaamaan ostokset kun hänelle meinasi tulla hätä käteen, seuraavan asiakkaan ostokset oli jo tulossa hihnalta. Lyhyet ihmiset pyytää usein antamaan ylähyllyltä jonkun tuotteen.

Kun mulla oli käsi kipsissä, joku tuntematon mies kantoi mun kauppakassin autolle

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:11"]

Mun mielestä parasta auttamista on olla auttamatta. Te "pelastajat" vain pahennatte tilannetta kuin tuette ihmisten holtitonta rahankäyttöä. Se raha mikä näiltä ihmisiltä säästyy jonkun ulkopuolisen avun vuoksi menee varmasti viinaan, joten hävetkää "auttajat"! Itse hyvällä omalla tunnolla tuijotan ja tuhahtelen arvostelevasti jos kohtaan tälläisen "rahat ei riitä" tilanteen, ei ole provo eikä vitsi.

[/quote]

Juu, viinaanhan ne kaikilla menee. Muka. Minua on kerran autettu kaupassa. Olin köyhä, sairas opiskelija, jonka viimeiset rahat eivät riittäneet puurohiutaleihin ja makkarapakettiin. Ysätävllinen vanhempi mies maksoi ostokseni ja halusi välttämättä antaa vielä 20 e setelein. Ei mennyt todellakaan viinaan (olen absolutisti).

Palautin pulloja noin 6 € edestä. Prismassa oli ihan tolkuttomat jonot silloin ja en jaksanut mennä jonottamaan kuitin kanssa. Annoin sen lähimmän kassan sen hetkiselle asiakkaalle. Oli mies hieman huuli pyöreänä :)

Kerran olin väsyneen, kiukuttelevan lapsen kanssa paria maitopurkkia hakemassa. Jonossa takana ollut mies hymyillen tarjoutui maksamaan maidot niin päästään menemään.

Itse maksoin jonkun vanhemman rouvan bussimatkan kun ei löytänyt bussikorttiaan lompakosta millään ja rahaakaan ei ollut.

Mä oon joskus antanut muutaman kymmentä senttiä lapsille joilla ei olekkaan rahat riittänyt vaikka mehuun tai tikkariin jota ovat ostamassa. Myös kassana annoin useasti "anteeksi" pienet uupumiset sillä päivän mittaan niitä kolikoita löytyi aina myymälän lattioilta tasoittamaan kassavajetta.

Kerran edessäni oli äiti ostamassa lapsille kenkiä jollain sossun kupongilla ja sen kanssa meinas olla joku ongelma. Ajattelin siinä, että jossei se ala toimimaan niin minä ostan ne kengät lapsille, mutta toimi se sitten lopulta. Äiti oli ihan nolona kun lapset kysyivät "äiti eikö me saadakkaan uusia kenkiä?". Tuli niin paha mieli, että vaikka itsekkin olin silloin köyhä opiskelija niin olisin kyllä omasta pussistani sen verran voinut antaa.

Olin kassalla odottelemassa, kun edellinen asiakas maksoi ostoksiaan pikkukolikoilla. Kolikoita ei näyttänyt olevan tarpeeksi ja laskeminenkin oli kankeaa, joten työnsin kassarakenteiden takaa kahden euron kolikon myyjää kohti niin, että asiakas ei sitä nähnyt. Myyjä huomasi tarkoitukseni, tarjoutui laskemaan kolikoita ja niitäpä sitten olikin tarpeeksi ja jäi vielä ylikin. En usko, että asiakas huomasi tapahtunutta edes kotonaan.

Olen tietenkin. 

En ole saanut apua.

Perunoista tehdään kuulemma kiljua. :D