Jokainen ihminen on yksin
Jostain kuulin kerran jotain sellaista kuin: "Todellisuudessa jokainen ihminen on yksin". Ehkä se on totta. Todellisuudessa ihmisellä ei ole ketään, vaikka fyysisesti ympärilläsi olisikin suuri määrä sukulaisia, ystäviä ja muita. Kaikki ovat yksin. Kenelläkään ei ole ketään.
Kommentit (33)
Kenellekään ei kuulu, miten voit, kun et voi hyvin, kun tarvitset apua.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tarvitsevat rakkautta. Jos kukaan ei rakasta, se on vaikeaa.
Ihmisen tarvii rakastaa itseään ensisijaisesti, sitten voi rakastaa vasta muita ja ottaa vastaan rakkautta.
Siitä nämä parisuhdeongelmat johtuvat kun kuvitellaan toisen rakastavan ehjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tarvitsevat rakkautta. Jos kukaan ei rakasta, se on vaikeaa.
Ihmisen tarvii rakastaa itseään ensisijaisesti, sitten voi rakastaa vasta muita ja ottaa vastaan rakkautta.
Siitä nämä parisuhdeongelmat johtuvat kun kuvitellaan toisen rakastavan ehjäksi.
Itsensä arvostaminen on rakastamista arvokkaampaakin. Rakkaus on menevä ja poistuva tunne. Arvostaminen on pysyvää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta. En ole ikinä yksin vaikka kukaan ei olisi lähellä, koska Jumala on aina kanssani.
Tää on jännä, vaikka on paljon yksin, ei tunnu yksinäiseltä. Onko se sitten möllöttämistä itsensä ja universumin tai Jumalan kanssa. Siis tämä pallohan on täynnä ihmisiä, on periaatteessa yksin, muttei tunnu "yksinäiseltä".
Niin, kaikki kulkee elämän läpi yksin ja lähtee täältä yksin mutta on paljon kivempaa olla yksin yhdessä kuin yksin yksin. Että vaikka kaikki on yksin, niin onni heillä keillä on parisuhteet, perheet, ystäviä joiden kanssa jakaa yksinoloa.
Kaksi porttia, joista ihminen kulkee varmasti yksi. Syntymä ja kuolema. Elämä niitten välissä: painat pääsi tyynylle, suljet silmät, nukahdat,olet yksin unessasi.
Elämä on vain siirtymä. Kuoleman jälkeen sielu ei kuole. En tiedä mikä odottaa paitsi uskovaisena toivon että taivas.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi porttia, joista ihminen kulkee varmasti yksi. Syntymä ja kuolema. Elämä niitten välissä: painat pääsi tyynylle, suljet silmät, nukahdat,olet yksin unessasi.
Tuntuu että elämä on pitkä uni ja ehkä herään kuoleman jälkeen.
Kaikki tämä on tietysti mielenkiintoista ja opettavaista, mutta on parempi olla tuhansia kertoja yksin kuin kuulua perheeseen, jonka jäsenet vihaavat toisiaan ja käyttävät kaikenlaista psykologista manipulointia. Kauan eläköön yksinäisyys tällaisessa tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tämä on tietysti mielenkiintoista ja opettavaista, mutta on parempi olla tuhansia kertoja yksin kuin kuulua perheeseen, jonka jäsenet vihaavat toisiaan ja käyttävät kaikenlaista psykologista manipulointia. Kauan eläköön yksinäisyys tällaisessa tapauksessa.
Kyllä. Se, että sinulla on perhe, ei tarkoita, että kaikki on automaattisesti hyvin, koska sinulla on perhe. On niin paljon rikkinäisiä perheitä. Silloin olisi parempi olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi porttia, joista ihminen kulkee varmasti yksi. Syntymä ja kuolema. Elämä niitten välissä: painat pääsi tyynylle, suljet silmät, nukahdat,olet yksin unessasi.
Tuntuu että elämä on pitkä uni ja ehkä herään kuoleman jälkeen.
Ennen syntymää ja heti sen jälkeen olemme kaikki tavallaan yhtä vanhempamme kanssa, riippuvaisia huolenpidosta ja heihin liittyy myös minuutemme kehittyminen. Lapsuuden jälkeen elämässä taas olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja itsestämme riipuu kuinka paljon, kuolemassa taas olemme täysin yksin, se on salaisuus, kukaan ei tiedä kuolevan viimeisiä.mietteitä.
Ei ole totta. En ole ikinä yksin vaikka kukaan ei olisi lähellä, koska Jumala on aina kanssani.