En jaksa mieheni veljen perhettä enää yhtään
Nyt on pakko avautua, sillä pinnani miehen veljeen, hänen vaimoonsa ja heidän kahteen alle kouluikäiseen lapseen alkaa olla aivan lopussa. He muuttivat valitettavasti vähän aikaa sitten suht. lähelle meitä (asumme kyllä onneksi paremmalla asuinalueella) ja tästä lähtien he ovat koko ajan tunkemassa meille kylään. Saattavat ilmestyä arki-iltana viideltä oven taakse, juuri kun ollaan päästy kotiin ja alkamassa syömään. Ovelta on sitten vaikea ajaa heitä ulos. Nämä vierailut heillä venähtävät helposti parin, kolmen tunnin mittaisiksi kun eivät tajua tehdä lähtöä. Voitte kuvitella, miten rankkoja nämä arkivierailut ovat kun mielummin rentoutuisi perheen kesken rankan työpvän jälkeen. Monesti on pitänyt suoraan sanoa heille, että nyt olisi varmaan aika lähteä kotiin jotta mekin päästään iltapuuhiin.
Jos eivät ole itse tulossa kylään, niin ovat tyrkyttämässä lapsiaan yökylään tai muuten hoitoon, jotta he saavat omaa aikaa. Näen punaista, kun he mainitsevatkin jotain omasta ajasta... Hankkisivat lapsenvahdin niinkuin muutkin perheet. Koskaan heiltä ei tule mitään vastatarjousta, että voivat katsoa meidän kahta lasta.
Ja sitten ne heidän lapset... Kummallakaan ei _mitään_ käytöstapoja; huutavat, sotkevat ja riehuvat. Nyrpistelevät ruualle, eivät usko mitään kieltoja (heidän mielestä mm. lasipöydän päälle on ok kiivetä ja arvostella meidän kotia) ja puhuvat rumia. Meidänkään lapset eivät jaksa leikkiä enää heidän kanssaan kun ovat sellaisia riehujia. Kyllä saa olla kiitollinen omista fiksuista, hyvätapaisista ja suloisista lapsista. Tämän porukan kanssa ei voi lähteä mihinkään ravintolaan, kahvilaan tms. tai saa hävetä silmät päästään.
Vietimme vasta toisen lapsemme synttäreitä ja luonnollisesti nämä juntit oli pakko kutsua. Huomasi, että olivat porukan ainoat ei-akateemiset. Kahvipöydässä olivat koko ajan äänessä vaikka olivat keskustelusta ihan pihalla, lapset kähmi herkkuja, arvostelivat isoon ääneen tarjottavia ja yrittivät avata lapsemme saamia lahjoja.
Tekisi mieli katkaista välit koko porukkaan, heistä on tullut suunnaton riesa. Meillä ei ole mitään yhteistä, en jaksa kuunnella heitä yhtään ja alkaa savu nousemaan korvista kun näenkin heidät. Ovat todennäköisesti taas huomenna aamulla viimeistään kymmeneltä koputtelemassa oven takana, voi itku... Olen luonnossa mukava, fiksu ja ystävällinen, mutta onneksi on joku paikka mihin saa purkautua.
Kommentit (17)
Luuletko että tämä kiinnostaa meitä?
Sano että tulkaa sitten kun kutsutaan, että yllätysvierailut ei teille enää käy. Et vaan aukaise ovea jos änkeävät vielä...
Heh, miksi mainitsit teidän asuvan ns.paremmalla alueella?
Unohdin sanoa, että nämä heidän lapset ovat hajottaneet meillä pari lautasta, kaataneet marjamehua meidän valkoiselle sohvalle (meillä ei saa syödä/juoda sohvalle ja tietävät sen, mutta jotenkin luikahtivat sinne) ja kävelleet kuraisilla kengillä suoraan keittiöön. Heidän vanhempansa eivät ole tajunneet edes kieltää heitä mistään pahoittelusta puhumattakaan. ap
Miehesi veli. Mies sanokoot veljelleen.
Kiitos ykkönen, näin pitää varmaan tehdä sillä tuollainen meno ei voi enää jatkua. Pitää samalla vaihtaa numero salaiseksi, sillä kohta alkaa puhelin soida, kun kyselevät voivatko tulla...
Ajattelinkin, että joku varmaan mainitsee tuosta asuinalueesta. Sen takia mainitsin, ettei kukaan saa kuvaa että olemme samanlaisia käytöstavattomia juntteja. -ap
"Huomasi, että olivat porukan ainoat ei-akateemiset." Tässä vaiheessa sinun fiksuudeltasi meni valitettavasti pohja.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 22:07"]Huono provo. Ei jatkoon
[/quote]
Samat. Liikaa korostettu wt-porukan ja oman paremman porukan arvoeroja.
Nyt sai joku aito wt-mammuli tarinallaan toteuttaa itseään
Ei valitettavasti ole provo, voisin vaikka maksaa että olisi.
Ongelma on siinä, että miehen veli on vähän nysverö joka on täysin vaimonsa tossun alla. Ihan sama siis vaikka veljelle sanoo, kun hän ei saa suutaan auki ja vaimonsa päättää mitä tehdään ja minne mennään. Mies on kyllä sanonutkin heille, esim. noista yllätysvierailuista että sellaiset eivät ole meillä tapana eikä meillä ole viikolla tapana hirveästi kyläillä (vinkkinä heille, etteivät hekään tulisi) mutta ei ole mennyt perille. -ap
Joo, överiksi meni. Alku oli luoaava mutta loppua kohti taso laski. Ei jatkoon!
Ihan hyviä maneereita oikeasta elämästä, joihinkin voin itsekin samaistua. Mm. "akateemiset" keskustelut ei kyllä kuulukaan kahvipöytään synttäreillä. Oikeasti sivistyneet ihmiset osaa kunnioittaa toisia ja pitävät puheet pintapuolisina, että kaikki voivat osallistua. Samoin toisten lasten huonon käytöksen omalle ristilleen esim. kahvilassa ottavat ovat suoraan sanottuja ihan pöljiä. Samoin sellaiset jotka eivät saa suutaan auki silloin kun on aihetta.
Minulla ei ainakaan olisi aikaa tälläisia provoja kirjoitella ja miettiä, avauduin jotta saisin vertaistukea tai vinkkejä. En voi mitään, että olemme aivan eri maailmoista ja valitettavasti se näkyy kaikessa mitä teemme. -ap
Juuri tämän tähden ap sai minulta miinuspeukun, muuten olisi tullut myötätuntoa ;)
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 22:04"]
Heh, miksi mainitsit teidän asuvan ns.paremmalla alueella?
[/quote]
Jos soittaa ja kysyy kylään tuloa, niin tokaise, että te voisitte tulla heille.
Olen lopettanut ihmissuhteita vähemmästäkin., enkä jaksa sympata kaltaisiasi kynnysmattoja.