Fitfarmin KOHU-UUTISKIRJE, saitteko?
Facesta ja instasta jo poistettu, mutta sähköpostitettuja ei saa enää peruttua :D
Alla teksti, loppu jää vähän kesken
Vuosisopimus mun parhaalle kaverille
Moikka! Ajattelin, että on korkea aika esittäytyä. Ollaan kuitenkin asuttu samassa paikassa jo niin monta vuotta. Mä olen sun Sisäinen Pullukka.
Äläkä viitti esittää yllättynyttä. Kyllä sä mut tunnet. Kuinka monta kertaa me ollaan sun kanssa nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois, kun ollaan leikitty nougat-aarrejahtia. Ja kuinka monta kertaa oon joutunut sulle jankuttamaan, että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka siitä kassan vierestä, nyt kun siihen on vielä mahdollisuus. Eikä olla kertaakaan kaduttu, vai mitä!
Meillä on kyllä tosi kivaa yhdessä. Mutta ois mulla sulle yksi pyyntökin. Sä voisit kyllä vähän relata. Torkuttaisit aamulla vähän pidempään. Niin, ja ootko koskaan pysähtynyt miettimään, mikä sua oikeesti estää pitämästä karkkipäivää joka päivä?
Oon iloinen, että voin kutsua sua ystäväksi. Sä oot nimittäin ihan huipputyyppi!
Mutta nyt mä olen vähän huolissani susta. Yleensä tähän aikaan vuodesta sä saat päähäsi tehdä “ryhtiliikkeen”. Tajuuksä miten typerältä se saa mut näyttämään?! Oon katellut sivusta sitä sun intoilua aina vähän häpeillen. Se on mun mielestä tosi noloa. Ja mitä ajanhukkaa!
Kun sekin aika me voitas käyttää pötköttelemällä sohvalla, ähmimällä nachopelti ja jätskipönttö keksitaikinalla! Eikä huurteinen kyytipoikana olis pahitteeksi, vai? Ja mieti paljon rahaa säästät jos pistät ensi vuodelta sen kuntosalikortin jäähylle.
Mun mielestä sä näytät upeelta! Mutta olis mulla yks ehdotus sulle: Voisitko ostaa kokoa isompia vaatteita? Tai laitetaan samantien kaksi. Koska sä rupeat jostain syystä aina nynnyilemään siinä vaiheessa, kun vyötärö alkaa kiristämään. Mun mielestä se on vähän loukkaavaa. Just kun ollaan päästy hyvään vauhtiin niin sä painat jarrua. Hei haloo! Se vie kaiken ilon tästä hommasta!
Sitä paitsi. Me ollaan yhdessä saavutettu kaikki nämä kilot! Ollaan ylpeitä siitä mitä ollaan saatu aikaan!
Mutta ei nää sun puutteet nyt mitään kaupan kaatajia ole. Tietenkään. Kaikki me voidaan aina vähän parantaa. Ja sanoinhan jo, miten paljon mä tykkään susta. On vaan kivempaa kun on enemmän mitä rakastaa!
No mutta. Mä nyt ajattelin ehdottaa sulle kuitenkin sellasta vuosisopimusta, että pidetään hauskaa koko seuraava vuosi. Ei huolehdita huomisesta, unohdetaan kaikki lapselliset säännöt ja annat mun kutitella sua koko vuoden! Jätetään kaikki hikoilu ja kärsiminen kokonaan pois ja mennään fiilispohjalta! Kuuntelet vaan mua, niin meillä menee loistavasti!
Ja sun ei tartte vielä sitoutua mihinkään. Mä ajattelin antaa sulle nyt joulun aikana vähän maistiaisia siitä, mitä tuleman pitää. Sitä paitsi, kohta on taas se aika vuodesta kun me vedetään sellaiset ähkyt että oksat pois!
Äläkä unohda, että tähän aikaan vuodesta glögit ja piparit päivittäin on kansalaisvelvollisuus! Yksi elämä ja liekki palaa hei!
T. Sisäinen Pullukkasi
P.s. Äläkä saa mitään hulluja ideoita laihduttamisesta, se se vasta hullujen hommaa onkin!
P.p.s. Pitäskö sun leipoa vähän joulutorttuja, niin voitais juhlistaa sitä, että on jo
Kommentit (644)
Juuri näin! Selitellään, että tämä oli vain huumoria eikä sitä pidä ottaa vakavasti, kun kaikkihan me ollaan samanlaisia. No ei todellakaan olla tuollaisia kuin tuossa kirjeessä esitetään. Tämä on vain niiden hoikkien ja timmien ylimielinen käsitys, millaisella ajatuksenjuoksulla päädytään pullukoiksi. Sitten muka samaistutaan, vaikka oikeasti vain pönkitetään omaa itsetuntoa nauramalla, että ainakaan en ole tuollainen idiootti enkä halua ollakaan.
Jutta ihan itse kertoi, että oli tarkoitus tehdä humoristinen hahmo. No nimenomaan sen teitte, onnea siitä. Se huumori vain sattui olemaan puhdasta pilkkaa ja vahingoniloa, mutta tuossa ylimielisyydessään nämä eivät edes huomaa, miten paljastivat nimenomaan sen oman alentuvan ajatustapansa. Uskon, että nämä fitnesspimut ihan oikeasti luulevat olevansa tukevia ja kannustavia ja empaattisia ja siksi ihan vilpittömästi yrittävätkin pyydellä anteeksi. Tämä on vain valitettavasti osa sitä ilmiötä, että tämä asenne juurtuu valitettavan monille niin syvälle selkärankaan, että he eivät edes itse tiedosta, miten kohtelevat muita. Sen ei tarvitse olla kuin yksi katse tai juuri tällainen omasta mielestä aidosti hauska vitsi, jonka loukkaavuutta ei edes tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
En kyllä jaksaisi jankata asiasta kanssasi. Liivatteettomia karkkeja on ollut jo vuosituhannen vaihteesta. Sitä ennen tilannetta en tiedä, koska olin tuohon aikaan kasvissyöjä hetken aikaa.
Ja eivät ne ikäihmiset nyt ihan jääkaudella ole eläneet. Mun mummo ja sen lukuisilla kavereilla oli aina karkkia tarjolla. Mut joo, varmaan on joku joka ei syö karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
Joitakin ihmisiä voi myös inhottaa purukumin ja karkin syöminen ja eivät voi edes oleskella samassa tilassa missä joku toinen niitä syö, saati itse syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
Joitakin ihmisiä voi myös inhottaa purukumin ja karkin syöminen ja eivät voi edes oleskella samassa tilassa missä joku toinen niitä syö, saati itse syödä.
Itsensä glorifioiminen kyllä hieman ärsyttää. Ollaan parempia ihmisiä, kun ei syödä miljoonaa eri ruokaa tai karkkia, mutta silti painoa on tullut. Joskus olisi hyvä tunnustaa tosiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
En kyllä jaksaisi jankata asiasta kanssasi. Liivatteettomia karkkeja on ollut jo vuosituhannen vaihteesta. Sitä ennen tilannetta en tiedä, koska olin tuohon aikaan kasvissyöjä hetken aikaa.
Ja eivät ne ikäihmiset nyt ihan jääkaudella ole eläneet. Mun mummo ja sen lukuisilla kavereilla oli aina karkkia tarjolla. Mut joo, varmaan on joku joka ei syö karkkia.
Kerropa mitä karkkeja on ollut vuosituhannen vaihteesta ilman liivatetta? Turkinpippuri on mielestäni ainoa ja se ei ole niin hyvän makuinen että sitä pitäisi erikseen ostaa ja syödä. Sama juttu salmiakin ja lakritsin kanssa. Itse tykkään enempi hedelmäisistä karkeista ja niitä on enempi tullut kaupassa vastaan tänä vuonna. Esim. monet fazerin karkit ovat vähitellen parin viime vuoden aikana tulleet liivatteettomiksi.
Minun tuntemista ikäihmisistä vain yksi syö karkkia. Esimerkiksi oma äitini 89-v. ei syö karkkia eikä edes halua syödä. Tiedän sillä olen huolehtinut hänen ruoistaan vuosikymmenen.
No voi herranjestas, että joku jaksaa vängätä jostain karkeista. Itse olen kova makean perään, mutta minullakin oli pitkä jakso, jolloin en ostanut lainkaan karkkeja. Söin kyllä suklaata, vanukkaita, kakkua ja keksejä, mutta vasta pari vuotta sitten "muistin", että ai niin, joku karkkikin voisi olla välillä hyvää. Voin hyvin kuvitella, että sellainen ihminen, joka ei edes ole niin kova makean perään kuin minä, ei osta karkkeja koskaan. Ja tuosta liivatteesta tuli mieleeni, minulla on muslimiystävä, jonka en ole koskaan nähnyt syövän karkkia vaikka onkin kova herkuttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
En kyllä jaksaisi jankata asiasta kanssasi. Liivatteettomia karkkeja on ollut jo vuosituhannen vaihteesta. Sitä ennen tilannetta en tiedä, koska olin tuohon aikaan kasvissyöjä hetken aikaa.
Ja eivät ne ikäihmiset nyt ihan jääkaudella ole eläneet. Mun mummo ja sen lukuisilla kavereilla oli aina karkkia tarjolla. Mut joo, varmaan on joku joka ei syö karkkia.
Kerropa mitä karkkeja on ollut vuosituhannen vaihteesta ilman liivatetta? Turkinpippuri on mielestäni ainoa ja se ei ole niin hyvän makuinen että sitä pitäisi erikseen ostaa ja syödä. Sama juttu salmiakin ja lakritsin kanssa. Itse tykkään enempi hedelmäisistä karkeista ja niitä on enempi tullut kaupassa vastaan tänä vuonna. Esim. monet fazerin karkit ovat vähitellen parin viime vuoden aikana tulleet liivatteettomiksi.
Minun tuntemista ikäihmisistä vain yksi syö karkkia. Esimerkiksi oma äitini 89-v. ei syö karkkia eikä edes halua syödä. Tiedän sillä olen huolehtinut hänen ruoistaan vuosikymmenen.
No nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa. Faktat olisi erittäin hyvä erotella mutusta. Ulkomailla työskennellessäni liivatteemmia karkkeja oli vaikea löytää, ei Suomessa.
Fazerille on sitä paitsi tullut ”luontaisella sokerilla” olevia karkkeja viime vuosina, joten siinäkin metsään menit.
Mun mummolla ei ollut diabetesta tms. joten karkki ei hänen elämäänsä määritellyt. Miehen mummo taas ei syönyt ollenkaan karkkia, diabeteksensa vuoksi.
Läskit ämmät on saatetta silmille- blogikirjoitus oli parempi.
ton on ideoinu jutan mies ja jutta kirjottanu puhtaaksi, luulen. onneksi reagoi sentään asiallisesti kun kukaan ei tykännyt viestistä, poisti ja pahoitteli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
En kyllä jaksaisi jankata asiasta kanssasi. Liivatteettomia karkkeja on ollut jo vuosituhannen vaihteesta. Sitä ennen tilannetta en tiedä, koska olin tuohon aikaan kasvissyöjä hetken aikaa.
Ja eivät ne ikäihmiset nyt ihan jääkaudella ole eläneet. Mun mummo ja sen lukuisilla kavereilla oli aina karkkia tarjolla. Mut joo, varmaan on joku joka ei syö karkkia.
Kerropa mitä karkkeja on ollut vuosituhannen vaihteesta ilman liivatetta? Turkinpippuri on mielestäni ainoa ja se ei ole niin hyvän makuinen että sitä pitäisi erikseen ostaa ja syödä. Sama juttu salmiakin ja lakritsin kanssa. Itse tykkään enempi hedelmäisistä karkeista ja niitä on enempi tullut kaupassa vastaan tänä vuonna. Esim. monet fazerin karkit ovat vähitellen parin viime vuoden aikana tulleet liivatteettomiksi.
Minun tuntemista ikäihmisistä vain yksi syö karkkia. Esimerkiksi oma äitini 89-v. ei syö karkkia eikä edes halua syödä. Tiedän sillä olen huolehtinut hänen ruoistaan vuosikymmenen.
No nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa. Faktat olisi erittäin hyvä erotella mutusta. Ulkomailla työskennellessäni liivatteemmia karkkeja oli vaikea löytää, ei Suomessa.
Fazerille on sitä paitsi tullut ”luontaisella sokerilla” olevia karkkeja viime vuosina, joten siinäkin metsään menit.
Mun mummolla ei ollut diabetesta tms. joten karkki ei hänen elämäänsä määritellyt. Miehen mummo taas ei syönyt ollenkaan karkkia, diabeteksensa vuoksi.
Jos muistaisit edes yhden karkin niin voisin minäkin muistaa. Wiener nougata on saanut aina mutta senkin makuun kyllästyy kun ei ole muuta vuosikausiin ja puhuin karkista, en suklaasta.
Punnitse ja säästä tuli ehkä hiemaan vuosituhannen vaihteen jälkeen suomeen olisiko ollut 2003? tai jotain, sieltä löytyi vegaanisia suklaapatukoita. 2008 tai jotain niillä main tuli mignonsuklaata.
Olen ollut liivatteeton 1992 lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
Joitakin ihmisiä voi myös inhottaa purukumin ja karkin syöminen ja eivät voi edes oleskella samassa tilassa missä joku toinen niitä syö, saati itse syödä.
Itsensä glorifioiminen kyllä hieman ärsyttää. Ollaan parempia ihmisiä, kun ei syödä miljoonaa eri ruokaa tai karkkia, mutta silti painoa on tullut. Joskus olisi hyvä tunnustaa tosiasiat.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin henkilöä jolla on misofonia eikä voi sietää maiskutusta tai pureskelun ääni ja siihen on yhdistynyt että ei voi sietää tiettyjä hajuja kuten piparminttu tai hedelmäesanssit. Pullalle, leivonnaisille, hyvälle ruoalle ja suklaalle tällaista sietämättömyyttä ei sen sijaan ole ja paino onkin niistä noussut ja tunnustaa sen ihan itse.
Samoin jota kuta voi liivate eli rusto iljettää niin paljon että ei halua sitä syödä vaikka muuten pystyisi vaikkapa lihaa syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
En kyllä jaksaisi jankata asiasta kanssasi. Liivatteettomia karkkeja on ollut jo vuosituhannen vaihteesta. Sitä ennen tilannetta en tiedä, koska olin tuohon aikaan kasvissyöjä hetken aikaa.
Ja eivät ne ikäihmiset nyt ihan jääkaudella ole eläneet. Mun mummo ja sen lukuisilla kavereilla oli aina karkkia tarjolla. Mut joo, varmaan on joku joka ei syö karkkia.
Kerropa mitä karkkeja on ollut vuosituhannen vaihteesta ilman liivatetta? Turkinpippuri on mielestäni ainoa ja se ei ole niin hyvän makuinen että sitä pitäisi erikseen ostaa ja syödä. Sama juttu salmiakin ja lakritsin kanssa. Itse tykkään enempi hedelmäisistä karkeista ja niitä on enempi tullut kaupassa vastaan tänä vuonna. Esim. monet fazerin karkit ovat vähitellen parin viime vuoden aikana tulleet liivatteettomiksi.
Minun tuntemista ikäihmisistä vain yksi syö karkkia. Esimerkiksi oma äitini 89-v. ei syö karkkia eikä edes halua syödä. Tiedän sillä olen huolehtinut hänen ruoistaan vuosikymmenen.
No nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa. Faktat olisi erittäin hyvä erotella mutusta. Ulkomailla työskennellessäni liivatteemmia karkkeja oli vaikea löytää, ei Suomessa.
Fazerille on sitä paitsi tullut ”luontaisella sokerilla” olevia karkkeja viime vuosina, joten siinäkin metsään menit.
Mun mummolla ei ollut diabetesta tms. joten karkki ei hänen elämäänsä määritellyt. Miehen mummo taas ei syönyt ollenkaan karkkia, diabeteksensa vuoksi.
Jos muistaisit edes yhden karkin niin voisin minäkin muistaa. Wiener nougata on saanut aina mutta senkin makuun kyllästyy kun ei ole muuta vuosikausiin ja puhuin karkista, en suklaasta.
Punnitse ja säästä tuli ehkä hiemaan vuosituhannen vaihteen jälkeen suomeen olisiko ollut 2003? tai jotain, sieltä löytyi vegaanisia suklaapatukoita. 2008 tai jotain niillä main tuli mignonsuklaata.
Olen ollut liivatteeton 1992 lähtien.
Tässä vegaanien listaus vuodelta 2006. Vegaaneilla enemmän rajoituksia kuin pelkkä liivate, joten tämä listaus ei sisällä esim. karmiinia yms. sisältäviä karkkeja.
Dracula piller (salmiakit)
Fazer Ananaskaramellit
Fazer Eucalyptus
Fazer Eucamenthol
Fazer iLove Karpalo kurkkupastillit
Fazer lakritsipussi (iso, 450g)
Fazer Marianne
Fazer Pantteri Tassut
Fazer Salmiakki Mix tikkari (Pantteri, Supersalmiakki, Salmiakki)
Fazer Turkinpippuri
Fazer Vihreät kuulat
Fazer Oranssit kuulat (irtomyynti)
Fazer Pihlajakuula (irtomyynti)
Fazer Skriik-rakeet (irtomyynti)
Fazer MissäX
Fazer Ässä Mix
HubbaBubba-purkka
Juicy Fruit-purkka
Karamellpojkarna tikkarit (ei punaiset ja oranssit)
Leaf Aakkoset Salmiakki
Leaf Melody Pops
Leaf Chupa Chups Fruit
Leaf Cool M by Mynthon Display
Leaf Iso Sisu Raikas
Leaf Iso Sisu Salama
Leaf Iso Sisu Sokton
Leaf Iso Sisu Xylitol
Leaf Iso Sisu Xylitol Salmiakki
Leaf Jenkki Arctic Mint
Leaf Lakrisal
Leaf Läkerol Dents Green tea
Leaf Piparminttu
Leaf Mynthon Sitruuna-hunaja
Leaf Mynthon Jääminttu
Leaf Mynthon Menthol
Leaf Mynthon Raikas Karpalo
Leaf Mynthon Shox Blue
Leaf Mynthon Väkevä
Leaf Mynthon Vihreä Sitruuna
Leaf Royal Display
Leaf Sisu Horna
Leaf Sisu Kipakka Horna (chili-appelsiini)
Leaf Smint Mint
Leaf Snöre lakritsinauha
Leaf Snöre mansikkanauha
Makeidon Piparminttukaramelli (lisäksi ainakin punaisia mansikanmakuisia palluroita ja salmiakkipalluroita)
Makumaa -hedelmä/lakukarkit
Malaco Djungel Vrål supersalta salmiakkeja, saa laivalta
Mamba Frupies – karkit
Mentos minttulakritsi ja hedelmä
Orbit sininen ja vihreä purkka
Panda Comfits Dragees Bonbons "Lontoon rakeet"
Panda Original Lakupala
Panda luonnonlakritsipala ja luonnonlakritsipatukka
Panda salmiakkilakritsi
Panda Paksu Pepe
Panda Pepe original
Panda Pepe salmiakki
Pez
Pirkka Kola-tikkari
Pirkka Tulinen pippuri
Rainbow Lakritsi
Rainbow peppermint xylitol -purkka
Rainbow Tulinen Salmiakki
Spar lakritsi
Tsaukki Taukki
Viol lakrits-karkit
Väkevät pääkallokarkit (salmiakki, irtomyynti)
Wrigley’s Extra-purkka
+ monet suklaat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
Joitakin ihmisiä voi myös inhottaa purukumin ja karkin syöminen ja eivät voi edes oleskella samassa tilassa missä joku toinen niitä syö, saati itse syödä.
Itsensä glorifioiminen kyllä hieman ärsyttää. Ollaan parempia ihmisiä, kun ei syödä miljoonaa eri ruokaa tai karkkia, mutta silti painoa on tullut. Joskus olisi hyvä tunnustaa tosiasiat.
Tunnustan, että liikakilot ovat tulleet siiderin takia. Karkkia en syö ikinä enkä mitään pullia ja ruokavalio on itse asiassa tosi terveellinen. Pitää nyt alkoholin lotraus saada kuntoon, joka näkyy vaikuttavan tosi paljon painoon. Pitäisi tästä lähteä päihdelinkin sivuille.
Miks tämä kirje ei sisältänyt kohtia, esim. napostelu on mukavaa gradun tai väikkärin teon yhteydessä? tai työpapereita illalla plärätessä on kiva juoda lasi viiniä? ei taida olla salijonnien tiedossa tämmöset aktiviteetit, miksiköhän :DD
Vierailija kirjoitti:
Miks tämä kirje ei sisältänyt kohtia, esim. napostelu on mukavaa gradun tai väikkärin teon yhteydessä? tai työpapereita illalla plärätessä on kiva juoda lasi viiniä? ei taida olla salijonnien tiedossa tämmöset aktiviteetit, miksiköhän :DD
Niinpä. Ainoat aktiviteetit sisäisen pullukan elämässä on ähmiminen, torkuttaminen, torttujen leipominen ja suurempien vaatteiden ostaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt täällä väitetään että kirjelmä sattui arkaan paikkaan niin ei, ei osunut vaan kirje ärsyttää sillä se sisältää ihmeellistä stereotypiaa siitä millainen ylipainoinen ihminen on: vetelä, laiska, nukkuu aamulla veltosti kelloa torkutellen, liikuntaa vieroksuva, syö sohvalla konvehtirasiaa. Tätä stereotypiaa vielä vahvistetaan näissä kaikissa tv-ohjelmissa.
Vastine ulkoiselta pullukalta:
"Kuinka monta kertaa me on nostettu se konvehtirasian ylempi kerros pois kun on leikitty nougat aarrejahtia?" Nolla kertaa. En syö konvehtirasioita enkä leiki nougat aarrejahtia.
"Kuinka monta kertaa mä olen jankuttanut että ota nyt hyvä ihminen se suklaapatukka kassan vierestä."
Nolla kertaa, en syö sellaisia suklaapatukoita joita on kassan vieressä.
"
Eikä kertaakaan olla kaduttu vai mitä?" Luuleeko fitfarm että jokainen ylipainoinen joka syö suklaata on tyytyväinen itseensä eikä koskaan edes hoksaa katua? Väärin. Monesti ylipainoinen ihminen elää suklaan ja syyllisyyden, katumuksen ja itseinhon kierteessä. Monesti syyllisyys saa jopa syömään lisää sillä "vahinkohan on jo tapahtunut".
"Torkuttaisit aamulla vielä vähän pidempään." Eli fitfarmilla on se käsitys että ylipainoinen ihminen on laiskimus joka ei edes aamulla jaksaisi nousta ylös sängystä ja torkuttaa mielellään? Väärin. Itselläni ensimmäiset 10 kiloa tuli unettomuuden ja siihen määrättyjen lääkkeiden myötä. En ole ikinä tarvinnut herästyskelloa sillä herään monta tuntia ennen sitä kuin tarvitsisi. En ymmärrä torkkutoimintoa, herään kyllä ihan pieneen rasahdukseenkin ja olen samalla sekunnilla täydessä taistelu- ja valmiustilassa sillä hermostoni on ylikierroksilla, myös yöllä. En torku.
"Mikä sua estää oikeesti pitämästä karkkipäivää joka päivä?" Ylipainoisella ihmisellä saattaa olla muutakin mietittävää kuin karkkipäivät, esimerkiksi terveys kuten vaikeat leikkaukset ja niistä toipuminen tai vaikkapa syöpä. Tai voi olla että läheinen tai useampi on juuri menehtynyt tai sairastaa vakavasti. Itselläni saattaa mennä vuosikymmeniä välissä etten syö karkkia.
Ohis: ihmiset, joiden karkinsyönnissä on niiden omien sanojen mukaan vuosikymmeniä, valehtelevat.
Voi olla ruokavalio johon ei kuulu esim. liivate ja vasta viime aikoina on alkanut löytyä liivatteettomia karkkeja. Monet eivät ole tottuneet syömään karkkia, esim. ikäihmiset jotka eivät lapsina saaneet karkkia eivät osaa iäkkäinäkään karkkia syödä, syövät sen sijaan pullaa tai suklaata.
Joitakin ihmisiä voi myös inhottaa purukumin ja karkin syöminen ja eivät voi edes oleskella samassa tilassa missä joku toinen niitä syö, saati itse syödä.
Itsensä glorifioiminen kyllä hieman ärsyttää. Ollaan parempia ihmisiä, kun ei syödä miljoonaa eri ruokaa tai karkkia, mutta silti painoa on tullut. Joskus olisi hyvä tunnustaa tosiasiat.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin henkilöä jolla on misofonia eikä voi sietää maiskutusta tai pureskelun ääni ja siihen on yhdistynyt että ei voi sietää tiettyjä hajuja kuten piparminttu tai hedelmäesanssit. Pullalle, leivonnaisille, hyvälle ruoalle ja suklaalle tällaista sietämättömyyttä ei sen sijaan ole ja paino onkin niistä noussut ja tunnustaa sen ihan itse.
Samoin jota kuta voi liivate eli rusto iljettää niin paljon että ei halua sitä syödä vaikka muuten pystyisi vaikkapa lihaa syömään.
Ok, kiitos tarkennuksesta. Ja itsekin paininut aikoinaan painon kanssa ja todellakin, kun niin monella asialla saa painoa nousuun, niin siksi hieman ärsytti, kuin karkit olisivat ainut asia.
Minulle tule tästä vain sellainen olo, että missä voin ilmoittautua mukaan tähän hauskanpitoon. Vaikka olisi pitänyt tietysti tajuta hävetä omaa läskiyttään.
"Mä ajattelin ehdottaa sulle sellaista vuosisopimusta että pidetään hauskaa koko seuraava vuosi ja jätetään kaikki hikoilu ja kärsiminen pois." Ilmeisesti fitfarmilla on sellainen käsitys että ylipainoisesta ihmisestä hauska elämä on sitä kun ei harrasta liikuntaa ja että liikunta on pelkkää hikoilua ja kärsimystä. Väärin. Itse rakastan liikuntaa ja harrastan sitä tavoitteellisesti, olen lapsesta asti harrastanut. Minulle lajini on intohimo ja se on saanut minut jaksamaan kun olen käynyt vaikeita sairauksia läpi, mm. syövän. Sairaudet, lääkkeet ja syöpähoidot saavat aikaan kärsimystä kehoon ja kovaa hikoilua, silti harrastan lajiani aina kun vointini sallii sillä nautin siitä. Harrastukseni on minulle tällä hetkellä hauskin asia maailmassa ja aion todellakin pitää sen parissa hauskaa niin kauan kuin kykenen. Ylipainoni on tullut minulle paljolti syöpähoitojen ja -lääkkeiden myötä. Ei siksi että söisin jätskipönttöjä olisin laiska ja liikuntavastainen.
Arvatkaapa miltä tuntuu lukea tällaista tekstiä kun itse haluaisi olla aktiivinen, hyväkuntoinen, tehdä ja mennä mutta jotkut päivät ovat kertakaikkiaan sellaisia että huonovointisuuden vuoksi ei pääse edes sängystä ylös. Kun keho on muuttunut sairauden myötä sellaiseksi että en enää tunnista itseäni.
Pidätte ilmeisesti itseänne parempina ihmisinä kun te hikoilette ja kärsitte ulkonäkönne eteen mutta minä sanon että teillä ei ole tietoakaan hikoilusta ja kärsimyksestä kun että ole käyneet syöpää ja hoitoja läpi.