Miten ymmärtää lapsen ammatinvalintaa?
Lapsemme on pitkään miettinyt mikä on se oikea ala, jota haluaa lähteä opiskelemaan lukion jälkeen. On kiinnostunut monenlaisesta ja lahjakas/hyvä monessa. Nyt alkaa vaikuttaa aika selvätä, että toiveala on taiteellinen ala, joka tällaisen taviksen mielessä tarkoittaa siis epävarmaa ja itselle outoa ammatinvalintaa.
Haluan tietenkin tukea lastani ja olla iloinen, että on löytänyt kutsumuksensa. Silti vähän huolettaa. Pääseekö opiskelemaan, saako oikeasti alan töitä, millaista on elämä taiteen parissa (en nyt ala yksilöimään taiteen lajia). Millaiseen porukkaan joutuu tai pääsee opiskeluaikana? Tietenkin pitäisi muuttaa pääkaupunkiseudulle. Sekin jännittää (minua siis).
Jos lapsenne on valinnut vähän erikoisemman uran tai ainakin toivonut pääsevänsä opiskelemaan sitä, niin mitä olet asiasta ajatellut?
Kommentit (43)
Lapsi ei tiedä millaista se työn tekeminen on oikeasti ja mitä kaikkea siihen liittyy. Hänellä on fantasia, kuvitelmia mitä se on: piirtelee kivoja huvikseen.
Kannattaa keskustella mitä kaikkea työhön liittyy: ei saa välttämättä valita mitä tekee, asiakkailla on epärealistisia toiveita, omaa osaamista pitää markkinoida ja myydä, tekijöitä on alalla pilvin pimein yms. Kannattaa myös miettiä vaihtoehtoja, mikä muu työ olisi saman kaltaista, esim justiinsa aikaisemmin ehdotettu arkkitehdin työ.
Hyvä olisi myös pohtia, mitä muuta ominaisuuksia hän haluaa töistä kuin taiteilu.
Miettikää yhdessä, onko lapsestasi yrittäjäksi. Jos ei, tulee yrittäjyyttä vaativat alat karsia pois. Esim. kuvittajana toimiminen on hyvin yksinäistä ja kuormittavaa puuhaa. Siitä on kiva piirtely kaukana! Jos piirtäminen on harrastus, sitä hyvää harrastusta ei kannata pilata.
En ole piirtänyt/maalannut pitkiin aikoihin mitään huvikseen. Kaikki työt ovat olleet jonkun toisen mielen mukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää yhdessä, onko lapsestasi yrittäjäksi. Jos ei, tulee yrittäjyyttä vaativat alat karsia pois. Esim. kuvittajana toimiminen on hyvin yksinäistä ja kuormittavaa puuhaa. Siitä on kiva piirtely kaukana! Jos piirtäminen on harrastus, sitä hyvää harrastusta ei kannata pilata.
En ole piirtänyt/maalannut pitkiin aikoihin mitään huvikseen. Kaikki työt ovat olleet jonkun toisen mielen mukaisia.
Yrittäjä haluaa kyllä mielellään olla ja on miettinyt, miten saa yrityksen alkuun. On jonkin verran tehnyt palkallisesti alan töitä, mutta kuten taide alaan kuuluu, moni olettaa, että tällaisia palveluksia saa ilmaiseksi tai pikkurahalla.
Ap
Elintaso ja elämänlaatu eivät korreloi automaattisesti. On täysin kunniallinen vaihtoehto taiteilla ja filosofoida himassa työkkärin tuilla jos sydän niin sanoo. Yhteiskunta on ihmistä varten.
Vierailija kirjoitti:
No, on se parempi kuin olisi valinnut hoitoalan.
Juuri näin - tulevanakin jouluaattona tuhannet hoitajat paiskivat töitä, taiteilijoista tuskin ainutkaan.
Aikuisen lapsen uravalinnat eivät kuulu vanhemmille pätkääkään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, on se parempi kuin olisi valinnut hoitoalan.
Juuri näin - tulevanakin jouluaattona tuhannet hoitajat paiskivat töitä, taiteilijoista tuskin ainutkaan.
Uskoisin, että meidän lapsi ainakin käytyää tuohon taiteeseen tunteja päivässä myös jouluna. Palkatta tietenkin, koska kyseessä on harrastus.
Ap
No mutta, siinähän hän saa hyvää harjoitusta. Ilmaiseksi haluaville hän voisi sanoa, että tarvikkeiden hinnan ottaa, koska ne ovat kalliita. Kai ihmiset sen nyt luulisi ymmärtävän! Hienoa, että kysyntää on jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää yhdessä, onko lapsestasi yrittäjäksi. Jos ei, tulee yrittäjyyttä vaativat alat karsia pois. Esim. kuvittajana toimiminen on hyvin yksinäistä ja kuormittavaa puuhaa. Siitä on kiva piirtely kaukana! Jos piirtäminen on harrastus, sitä hyvää harrastusta ei kannata pilata.
En ole piirtänyt/maalannut pitkiin aikoihin mitään huvikseen. Kaikki työt ovat olleet jonkun toisen mielen mukaisia.
Yrittäjä haluaa kyllä mielellään olla ja on miettinyt, miten saa yrityksen alkuun. On jonkin verran tehnyt palkallisesti alan töitä, mutta kuten taide alaan kuuluu, moni olettaa, että tällaisia palveluksia saa ilmaiseksi tai pikkurahalla.
Ap
Se stressi tulee sitten siitä, että niitä palkallisia hommia pitää olla joka päivä ja monta tuntia! Lisäksi oman tekemisen myymiseen pitää varata aikaa vähintään päivä viikossa. Neljässä päivässä pitäisi sitten saada vähintään 1000 € edestä myytävää aikaiseksi tilaajille. Jos ihmettelet korkeaa summaa, niin muista firman kulut, alv ja verot.
Sanoisin, että tue häntä. Kyllä elämä kantaa. Pääasia että haluaa oppia ja opiskella.
Olen itse kohta 50-vuotias, ja uskon elinikäiseen oppimiseen. Yrittäjänä olen ollut nyt noin 10 vuotta, sitä ennen työelämässä palkkatöissä, koskaan en ole jäänyt pitkäksi aikaa ilman töitä.
Mulla on kolme eri tutkintoa, ja ensi keväänä valmistuu neljäs, eli opiskelen parhaillaan töiden ohessa. Mun tutkinnot on eri tasoisia, ja eri aloilta, mutta kaikkia käytän työssäni ja mikään ei ole ollut ns turhaa oppimista. Mulla on yksi käytännön alan amistutkinto, yksi maisterintutkinto valtiotieteellisestä ja yksi AMK-tutkinto taiteelliselta alalta. Ensi kevään tutkinto on taas amistasoinen eli käytännön osaamista.
Taiteellisia aloja aliarvostetaan. Jos katson omaa osaamistani, en olisi pärjännyt näin hyvin yrittäjänä jos minulla ei olisi tuota taiteellisen alan osaamista. Ylipäätään monet kiinnostavat ammatit ovat mielestäni sellaisia, että vaaditaan hyvin laaja-alaista osaamista ja sen osaamisensa soveltamista. Tietysti mielipidekysymys mitä kukin pitää mielenkiintoisena ;-)
Vierailija kirjoitti:
No mä vähän toivon, että omat lapset aikanaan löytäisivät oman polkunsa ja lähtisivät harvinaisemmalle uralle. Itse kun oon päätynyt peruskauppakorkealaiseksi enkä tunne mitään intohimoa tai edes oikein kiinnostusta työhöni. Aion kannustaa lapsiani miettimään ja selvittämään laajasti erilaisia opiskelu- ja uramahdollisuuksia, eikä vain näitä peruskauppis/lääkis/oikis (kuten minä). Ellei sitten juuri ne ole se intohimo! Rahalla on minusta vähemmän merkitystä kuin oman kutsumuksen löytämisellä. Toki kannattaa tiedostaa mitkä ovat realistiset ansaintamahdollisuudet erilaisilla työurilla.
Ei kaikilla ihmisillä ole mitään intohimoa tai kutsumusta työn suhteen. Siinä ei auta pähkäily yhtään, jos vaan ei ole, niin ei ole.
Ei sen oikeasti ole niin väliä minne menee. Minä olen yli 40 vuotta ja opiskelen juuri 4.tutkintoa. Kyllä sitä ehtii suuntaa vaihtamaan, jos eka ura ei lähde etenemään.
Musiikki: musiikin opettaja on ihan samanlainen virkatyö kuin vaikka matematiikan opettaja. Etenkin pikkukaupungeissa on pätevistä pulaa. Riippuu myös soittimesta. Huilisteja on liikaa, monen muun siittimen kanssa on helpompi työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Musiikki: musiikin opettaja on ihan samanlainen virkatyö kuin vaikka matematiikan opettaja. Etenkin pikkukaupungeissa on pätevistä pulaa. Riippuu myös soittimesta. Huilisteja on liikaa, monen muun siittimen kanssa on helpompi työllistyä.
Siittimen = soittimen ;D
Itse olen valmistunut taiteilijaksi. Vaikka olenkin ansainnut elantoni toisella alalla, olen erittäin tyytyväinen, että opiskelin sitä mistä olen oikeasti kiinnostunut. Lisäksi olen tehnyt taiteellisia juttuja tässä sivussa ja ansainnut niillä. Niistä olen oikeasti nauttinut, toisin kuin varsinaisesta palkkatyöstä.
Älkää yrittäkö muuttaa lastenne suunnitelmia tässä asiassa, hän saattaa vuosien päästä katua asiaa, ja jopa olla siitä katkera teille. Tukekaa mielummin heidän omaa polkua.
Olisin vain iloinen, jos lapsi haluaisi taidealalle. Sitten, jos lapsi haluaisi vaikka pornotähdeksi, niin se tuntuisi vaikealta asialta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen valmistunut taiteilijaksi. Vaikka olenkin ansainnut elantoni toisella alalla, olen erittäin tyytyväinen, että opiskelin sitä mistä olen oikeasti kiinnostunut. Lisäksi olen tehnyt taiteellisia juttuja tässä sivussa ja ansainnut niillä. Niistä olen oikeasti nauttinut, toisin kuin varsinaisesta palkkatyöstä.
Älkää yrittäkö muuttaa lastenne suunnitelmia tässä asiassa, hän saattaa vuosien päästä katua asiaa, ja jopa olla siitä katkera teille. Tukekaa mielummin heidän omaa polkua.
Meidän suku on täynnä aikuisia (jopa eläkeläisiä), jotka ovat katkeria vanhemmilleen, jotka ovat pakottaneet tiettyyn koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
No mutta, siinähän hän saa hyvää harjoitusta. Ilmaiseksi haluaville hän voisi sanoa, että tarvikkeiden hinnan ottaa, koska ne ovat kalliita. Kai ihmiset sen nyt luulisi ymmärtävän! Hienoa, että kysyntää on jo nyt.
Tarvikkeet ei juurikaan maksa, mutta aikaa voi mennä tosi paljonkin. Hankalaa joskus kieltäytyä puolituttujen pyynnöistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa keskustella mitä kaikkea työhön liittyy: ei saa välttämättä valita mitä tekee, asiakkailla on epärealistisia toiveita, omaa osaamista pitää markkinoida ja myydä, tekijöitä on alalla pilvin pimein yms. Kannattaa myös miettiä vaihtoehtoja, mikä muu työ olisi saman kaltaista, esim justiinsa aikaisemmin ehdotettu arkkitehdin työ.
Tavallinen arkkitehtikin tekee just sitä, mitä tilaaja haluaa, eikä vain piirtele omia unelma-asuntojaan. Heistä iso osa varmaankin suunnittelee rakennusliikkeille niitä minimakkari-avokeittiä-wc-eteisessä -kopperoita, joita rakennusfirmat vaativat. Ei se ole mitään erityisen luovaa. Jos taas perustaa oman firman, pitää todellakin osata markkinoida ja myydä. Varmasti on helpompaa markkinoida omia, jo valmistuneita maalauksia tai piirustuksia kuin asuntoja, joita ei edes ole rakennettu, vaan ovat vain paperilla.
No, jos oliskelee huonosti työllistävän, heikkopalkkaisen ammatin valmistuen lähemmäs kolmikympppisenä, opiskelee sitten toisen ammatin keski-iässä...
Ei ainakaan suurella eläkkeellä rasita kansantaloutta.