Mitä tehdä kun ahdistaa todella pahasti?
Rauhoittavia tai muutakaan lääkitystä ei ole, eikä keskusteluapua. Mitä teen...?
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:57"]
Mä luin joskus sellaisen neuvon, että kun masentaa, ahdistaa, stressaa, mitä tahansa, niin kannattaa palauttaa itsensä läsnäolevaksi kysymällä itseltä ihan että "mikä minua JUURI NYT tässä ahdistaa, mikä JUURI NYT on vialla?" Yleensä itse huomaan, että niiiiin, eihän mulla JUURI NYT tässä olekaan mikään hätänä. Vaikka päässäni pyörii ahdistavia/stressaavia/masentavia ajatuksia, niin tässähän mä vaan istun keittiön pöydän ääressä ja juon kahvia. Ei ole fyysisiä kipuja missään, eikä itseasiassa juuri nyt, tässä hetkessä, yhtään mitään vikaa.
[/quote]
Vaikka ylläoleva neuvo auttaisi joissakin tilanteissa, niin raskaammissa ja vakavammissa tilanteissa se voi olla vaarallista höpöä, anteeksi vain. Tarkoitan, että saatta olla vaarallista "hoitaa" tuollaisilla mielenhallintatekniikoilla isoja ahdistuksen tai masennuksen tunteita, joissa ihminen tarvitsisi ihan oikeaa ulkopuolista tukea ja apua - siksi lämpimästi suosittelen soittamaan Suomen mielenterveysseuran kriisi- ja neuvontapuhelimeen, tässä tiedot: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-apua-el%C3%A4m%C3%A4n-kriiseihin http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/DC0158A5AD979807C225748000295138?OpenDocument&lang=FI
Akuuttiapu: alkoholi on erittäin tehokas ahdistuslääke. Hae muutama kalja ja juo melko nopeasti. Mutta jos sinulla on tuollaista usein, niin lääkärille ja hakemaan asialliset lääkkeet.
Rukoile Jeesusta Kristusta, hän on VAPAHTAJA.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:54"]
Rukoile Jeesusta Kristusta, hän on VAPAHTAJA.
[/quote]
Aamen.
Kävelylenkki on nopein ja helpoin apu. Eihän se tietenkään lääkkeitä korvaa mutta silti, puolen tunnin päästä olo jo helpottuu!
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:54"]
Rukoile Jeesusta Kristusta, hän on VAPAHTAJA.
[/quote]
Ei vaan aina avuksi riitä. Itse olin uskovainen kun ikävuosina 15-25 kärsin ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä, eikä kyllä rukoilu auttanut vaan ihan lääkkeitä tarvitsin.
Ulkoilu ja lenkkeily nostaa kyllä mielialaa. Jos jaksat esim. hölkätä 100m, kävellä 100m, hölkätä 100m jne. vaikka pari kilometriä alkuunsa niin aloita hölkkälenkeillä käyminen. Lenkin, suihkun ja vesilasillisen jälkeen lepoasentoon ja olo on euforinen.
Mikähä mua vaivaa, kun lenkkeilyt aina lisää ahdistuksen kaveriksi vitutuksen?
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:01"]
Ulkoilu ja lenkkeily nostaa kyllä mielialaa. Jos jaksat esim. hölkätä 100m, kävellä 100m, hölkätä 100m jne. vaikka pari kilometriä alkuunsa niin aloita hölkkälenkeillä käyminen. Lenkin, suihkun ja vesilasillisen jälkeen lepoasentoon ja olo on euforinen.
[/quote]
Ahdistuksessa ei varsinaisesti ole kyse mielialan "alhaisuudesta" kuten masennuksesta, vaan hermostollisesta ylivirittyneisyydestä. Sen kanssa henkilökohtaisesti joutuu kokeilemaan helpottaako liikunta sitä vai jopa pahentaa. Osa saa ainakin joksikin aikaa suorituksen jälkeen helpotuksen tunteen, osa taas menee entistä pahemmin ylikierroksille ja ahdistaa pahemmin. Itse en voinut ahdistuksesta kärsivänä harrastaa mitään kävelyä rajumpaa koska alkoi sydän hakata, ajatukset pyöriä, huimata, ahdistaa.
iHerbistä saa semmoista luontaistuotetta kuin MRM Relax-All. Se toimii oikeasti kuin bentsot, paitsi että vaikutuksen alkaminen kestää 3 tuntia tabletin otosta. Kannattaa kokeilla, ja lukea aineen loistavat käyttäjäarviot...
Et ole yksin :) Sinua rakastetaan ja sinulla on toivoa: http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4
Minä päivystän täällä foorumilla jos haluat jutella.
-Mies 29v-
Mä luin joskus sellaisen neuvon, että kun masentaa, ahdistaa, stressaa, mitä tahansa, niin kannattaa palauttaa itsensä läsnäolevaksi kysymällä itseltä ihan että "mikä minua JUURI NYT tässä ahdistaa, mikä JUURI NYT on vialla?" Yleensä itse huomaan, että niiiiin, eihän mulla JUURI NYT tässä olekaan mikään hätänä. Vaikka päässäni pyörii ahdistavia/stressaavia/masentavia ajatuksia, niin tässähän mä vaan istun keittiön pöydän ääressä ja juon kahvia. Ei ole fyysisiä kipuja missään, eikä itseasiassa juuri nyt, tässä hetkessä, yhtään mitään vikaa.
Toinen joka auttaa, on mennä päiväunille.
Ja kolmas, joka auttaa jos auttaa, on ajatella että ennenkin on ollut pahoja päiviä, kun on ahdistanut ja kaikki tuntunut synkältä, ja kas, nekin on aina menneet ohi ja sitten on ollut hyvinkin mukavia päiviä. Ja kohta taas ahdistanut. Ja kohta taas ollut kivaa. Tällaista tämä elämä on, antaa sen olla.
Sitten on mentävä hakemaan sitä apua. Soita terveyskeskukseen ja varaa sinne aika.
Katso Nyyti ry tai suomen Mielenterveysseura tai mene al anoniin juttelemaan.
johonkin avoimeen ryhmään.
tai mene kirjastoon ja lainaa jotain ahdistuksesta vapaaksi kirjoja tai mene uimaan tai kävelylle tai katso hyvä leffa.
tiedätkö mikä sua ahdistaa? Tai onko se vanhoista jutuista kumpuavaa haamutunteita?
Ensiapu:
- pitkä, lämmin suihku tai kylpyamme
- pitkä kävelylenkki ulkona
- hikitreenit
- musiikin kuunlememinen