Pieni tyttö kiusaa lemmikkiään.
Mitä teen?? Meillä on kissa, joka on luonteeltaan äärimmäisen kiltti. Ei koskaan raavi, tai mitään, alistuu aina. Tyttömme 6-v ottaa tästä ilon irti ja kirjaimellisesti kiduttaa kissaa aivan sairaasti. Olen yrittänyt kaikki keinot, mutta tyttö ei muuta käytöstään. Pitää kissaa kovaa ja väkisin sylissä, raahaa mukanaan jne. ja jos kissa yrittää pakoon, tyttö puristaa entistä lujempaa vaan.
Kommentit (112)
Sarjamurhaajien ura alkaa eläimiä kiduttamalla.
Parasta olisi, jos kissa raapaisisi lasta. Jos näin ei tapahdu, koettaisin tuota yllä olevaa keinoa, eli ottaisin lapsen syliin ja pitäisin niin kauan kiinni, että alkaa rimpuilla. Samalla selittäisin, että tältä kissasta tuntuu, kun pidät sitä väkisin. Asiaa pitää toistaa ja toistaa, selittäen koko ajan samalla väsymiseen asti, miksi näin ei pidä tehdä.
Kissasta luopuminen olisi minusta vääränlainen signaali, eli lapsi ei oppisi yhtään mitään. Toistaisi saman joskus myöhemmin, jollakin toisella - pahemmalla - tavalla.
Kannattaisi opettaa jo hyvissä ajoin konkreettisesti, miltä toisesta ihmisestä tai eläimestä tuntuu, jos sitä/häntä kohtelee väärin.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 08:19"]
Haukun äitiä, kuka antaa kohdella eläintä noin ja surkuttelee vaan????? Tolla menolla kasvattaa jota eläinrääkkääjää. Itsekin olin lapsena innokas eläinten suhteen, kun meillä ei niitä oltu. Hoitopaikassa kerran silitin koiraa, jota ei olisi saanut silittää ja se puri minua. Joskus sen opetuksen (toivon mukaan) lapsi saa. Oma kissani puree ja kunnolla, jos joku yrittää kohdella kaltoin. Siinä saattais lapselle itku tulla.
[/quote]
Minä pyysin teiltä apua, koska en haluaisi antaa tämän jatkua! Olen täysin sanaton, että saan osakseni huorittelua ja nimittelyä, en olisi oikeasti uskonut että vilpitön avun ja neuvojen pyytö voi johtaa tähän.
Thanks for nothing.
AP
Tytölle selkäsauna ja kissalle uusi, parempi koti.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 08:11"]Ei 6-v oo pieni tyttö, alle 5-v on pieniä, sulla on vain psykopaatti.
[/quote]
Kyllä suututtaa nämä psykopaattipuheet, et taida todella tietää mistä asiassa on kysymys! Suuri osa lapsista (ja vielä isompi osa aikuisista) kiusaa joko ihmisiä tai eläimiä, henkisesti tai fyysisesti. Av on oiva esimerkki siitä. Ihminen ja eläin ovat yhtä arvokkaita, kummankin kiusaaminen on yhtä paha asia. Oletko sinäkin siis psykopaatti oman logiikkasi mukaan?
Itse asiaan, kiusasin itsekin joskus eläimiä vähän alle kouluikäisenä. Vieläkin tunnen syyllisyyttä asiasta. Moni ystäväni on myöntänyt saman, uskon ettei tuo ole mitenkään harvinaista, edelleen joskus huomaa jonkun lapsen tekevän samaa. Itselläni kyse oli pahasta olosta. Vanhemmat olivat huonoja erittäin epäjohdonmukaisia kasvattajia, olin stressaantunut ja masentunut lapsi, minua pahoinpideltiin henkisesti ja fyysisesti. Oireilin monilla tavoin. Ja nyt aikuisena olen kaukana psykopaatista.
Onko teillä asiat muuten kunnossa ja hyvät välit? Kohdellaanko lasta hyvin, ei fyysistä kuritusta tai kiusaamista? Lapsi saattaa tehdä kissalle samaa, mitä hänelle tehdään.
Se vaan tykkää paijata ja rutistaa. Halii kissaa, entäs sitten. Onneksi kissa ei raavi.
Missäpäin asutte? Kissan rotu ja ikä? Onko terve? Rokotukset ja ruokavalio kunnossa? Sisä- vai ulkokissa? Sukupuoli? Tuleeko toimeen muiden eläinten kanssa miten?
Sun tyttösi ei ole ehkä ihan ikätasoisesti kehittynyt eli ei taida oikein ymmärtää mikä se kissa on (=elävä olento, ei lelu). Kissalle olisi parhaaksi olla jossain muualla. Lisäksi kannattaa keskustella asiasta neuvolassa, koska tuon tyyppinen käytös voi olla haitaksi kouluun mentäessä. Voi tietenkin korjaantua kun tyttö kypsyy, mutta voi olla tarpeen että tyttö kävisi terapiassa tms (varaudu, että voit joutua yksityiselle ja maksamaan myös) jos oikeasti haluat että tytöstäsi kasvaa normaali tavallinen lpasi ja myöhemmin aikuinen.
Meillä on aina ollut lemmikkejä koiria sekä jyrsijöitä ja 2-vuotiaskin ymmärtää miten esim. pientä kania kohdellaan kun se hänelle opetetaan. Tietenkin on selvää, ettei lapsi ole yksin lemmikin kanssa eikä lemmikki ole osa leikkejä.
Luulisi kissalla olevan sen verran itsesuojeluvaistoa, että pysyy erossa tuosta hirviöstä. Joten voi olla, ettei kissa kärsi siitä? Pystyisittekö järjestämään kissalle jonkinlaisen turvapaikan jonnekin korkealle, minne kakara ei yllä?
Oon aina sitä mieltä, että kissoista luovutaan aivan liian helposti, mutta tässä tapauksessa ehkä se olisi hyvä idea. En ihmettele jos kissalla olisi stressiä lapsesi takia, vaikkei se sitä näyttäisikään. Harvinaista ehkä, ettei kissa pure tai raavi noissa tilanteissa, mutta tavallaan myös sääli. Parempi olisi, jos kissa osaisi jotenkin puolustautua. Itse en ainakaan jättäisi lasta yksin kissan kanssa, se nyt on ihan selvää. Mitä apua oikein odotit? Jos et voi vahtia kissaa ja lasta 24/7 ja lapsesi ei lopeta tämän kiusaamista, minusta kissa täytyy antaa pois. Meinasin ehdottaa sitäkin, että kissa vietäisiin väliaikaisesti pois, mutta se tuskin kissalle tekee hyvää.
Meillä on kaksi koiraa isompi 50kg ja pieni 5kg. 2-vuotiaamme on ollut hieman mustis pienemmälle joka viihtyy sylissä ja on hyvin kiintynyt minuun. Kun koiran kiusaaminen alkoi tehtiin lapselle hyvin selväksi, että mistään ei saa äitiä suuttumaan kuin koiran kiusaamisesta. Sylipaikka on ensisijaisesti lapselle. Koirat on koiria eivätkä tarvitse sitä huomiota niin. Lapsen ei tarvitse kilpailla koirien kanssa vaan ne saavat lenkillä ja harrastuksissa sen mitä tarvitsevat. Isompaa koiraa lapsi ei yritä kiusata, eikä mitään niin isolle pystyisi edes tekemään. Meidän koirat antaisivat lapsen tehdä mitä tahansa antamatta takaisin ja ehdottomasti se on vanhempien tehtävä pitää huoli, että eläimiä ei kiusata. Onko kissalla tarpeeksi turvapaikkoja esim. Korkealla kiipeilypuissa joissa saa olla varmasti rauhassa?
Joka kesä näkee jossain kotieläinpihassa pieniä lapsia silittämässä ja lääppimässä kissanpentuja. Miksi, oi miksi? Siinä vanhemmat koittaa selittää "ei niin kovaa" "ei saa ottaa kun kissa oli juomassa maitoa". Kaikilla ei ole edes vanhemmat paikalla, vaan he huitelevat ties missä. Kerran näin kun joku pikkutyttö otti isomman kissan syliin "kun meilläkin on kissoja ja ne tykkää". Tämä kissa puri tyttöä ja tyttö pudotti sen tosta vaan maahan. Toisaalta ihmettelen noita paikkojakin... Kissaraukat.
No meillä sama homma 5 vuotiaan tytön kanssa. Kiusaa koiria. Vaikka miten monta kertaa on asiasta sanottu, ei mene perille ja koirat niin kilttejä ettei tee mitään.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 08:44"]
No meillä sama homma 5 vuotiaan tytön kanssa. Kiusaa koiria. Vaikka miten monta kertaa on asiasta sanottu, ei mene perille ja koirat niin kilttejä ettei tee mitään.
[/quote]
psykopaatti!! murhaaja!!! lapset huostaan!
Meillä 5v meni jäähylle joka kerta kun kiusaaminen alkoi. Nykyään osaa käyttäytyä.
Mites jos kokeilis toisenlaista lähestymistapaa, annat muksulle kissan syliin ja kerrot mistä kissa pitää, miten sitä pitää silittää ja että kun kissaa käsittelee oikein, sitä ei tarvitse pitää väkisin sylissä. Meillä tämä on toiminut, 12 v poika on varsinainen kissakuiskaaja.
Opeta lapselle kuinka eläimiä pidetään sylissä hellävaraisesti. Jotenkin vaikea uskoa, että esim. jos kissaan sattuisi se ei huutaisi ja puolustautuisi. Itse ajattelen, että moni kohtelee kaltoin koiria, koska vie ne vain 3x20min lenkille. Silti suurinosa on sitä mieltä, että se riittää. Tai koiria pidetään sylissä yms. mikä on vastoin kaikkia koirien vaistoja.Teillä on lapsen kanssa näkemysero asiasta. Mielestään lapsi pitää kissaa hyvänä eikä kiduta. Opeta hellät otteet. Annat ottaa syliin ja opetat päästämään pois kun kissa haluaa.
Neuvola on hyvä paikka käydä puhumassa. Ilmeisesti ap tarvitsee vinkkejä kasvatukseen. Tottakai lapsi tykkää kissasta eikä ymmärrä miten sitä käsitellään. Aikuisella on vastuu opettaa tämä lapselle. Tuskin lapsi puristaa tai lyö kavereitakaan. On sekin mennyt perille joten ymmärryksessä ei vikaa. Täysi kosketuskielto on täysin väärä tapa suhtautua asiaan.
Haukun äitiä, kuka antaa kohdella eläintä noin ja surkuttelee vaan????? Tolla menolla kasvattaa jota eläinrääkkääjää. Itsekin olin lapsena innokas eläinten suhteen, kun meillä ei niitä oltu. Hoitopaikassa kerran silitin koiraa, jota ei olisi saanut silittää ja se puri minua. Joskus sen opetuksen (toivon mukaan) lapsi saa. Oma kissani puree ja kunnolla, jos joku yrittää kohdella kaltoin. Siinä saattais lapselle itku tulla.