Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teini ja "uusperheen" joulu
Mitä pitäisi tehdä, kun teini mököttää ja itkee, kun meille olisi tulossa tapaninpäivänä miesystäväni ja hänen lapsensa kylään? Tapaamme aina joskus miesystävääni ja hänen lapsiaan viikonloppuisin ja loma-aikoina, ja teini käyttäytyy aivan kuin olisin ottanut jonkun hirveän alkoholisti-isäpuolen ja kamalan kakaralauman meidän katon alle pilaamaan hänen elämäänsä. Miesystäväni on ihan mukava ja tavallinen ihminen, samoin hänen lapsensa, ja teinillä on aina oikeus olla omassa huoneessa, jos he ovat meillä kylässä. Kyläilyjä on siis ehkä kerran pari kuukaudessa. Tuntuu että teini kiristää minua jotenkin henkisesti. Ymmärrän hänen tunteitaan, mutta ei kai minun tarvitse koko elämääni viettää hänen pillinsä mukaan? Teini ei käy juuri isälläänkään, joten minulla on hyvin vähän omaa aikaa ja yritän pitää seurustelusuhdetta silti elossa mieheen. Rakastan häntä syvästi ja toivon hänen kanssaan yhteistä tulevaisuutta. Ymmärrän teinin tunteita, ja hänellä on selvästi oikeasti paha olla, kun hän itkeekin, mutta tämä tuntuu ihan kauhealta. En tiedä miten selittäisin miesystävällenikään, että joulusuunnitelmat on peruutettu eikä hän lapsineen tervetullut. En tiedä missä rajat menevät? Itselle on tässä vaiheessa ihan v:n sama miten se joulu menee, pelkään vain että joku pahoittaa mielensä, mies tai teini.
Kommentit (848)
Mitähän itse tekisin vastaavassa tilanteessa. Selittäisin teinille, ettei tätä vierailua voi enää perua, kun on epäkohteliasta perua itse esitettyä kutsua. Mutta että seuraavan vierailun voisi suunnitella niin, että teini on isän luona käymässä, niin ei tarvitse tavata miesystävää ja tämän lapsia, jos on jotenkin vaikeaa hänelle. Jos vaan tarvitsee vähän vapaata näistä vierailuista, jos ne rasittavat häntä. Teinille ei taida olla varsinaisesti mitään iloa näistä vierailuista, siitä taitaa olla kyse. Mutta voi mennä pahin vastustus ohi, kun ei ole kotona joka käynnillä. Tai kysyy, kumpi siinä rasittaa enemmän, se mies vai ne lapset, jos mies voisi kyläillä ilman niitä lapsia jos ei aina jaksa vieraita lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ku luen tätä keskustelua niin en ihmettele yhtään miksi lapset on nykyään ihan pilalle hemmoteltuja. Saavat tahtonsa läpi joka asiassa.
Sinua ei ihmetytä että perheen ulkopuolista mieslasta hyvitellään tappiin asti lapsen kustannuksella, ettei mieslapselle vaan tule paha mieli.
En tiedä kuka sä sama vastailija täällä olet joka hoet ”mieslapsesta”, mutta suosittelen ammattiapua. Äläkä koskaan hanki lapsia.
Mutta sinua ei ihmetytä perheen ulkopuolisen mieslapsen mielipahan ympärillä häärääminen? Minusta se taas on todella outoa ja sairasta käytöstä.
Ei nyt liikaa dissata miehiä. Kyllä minäkin pettyisin, jos kumppani on kutsunut joulun aikaan kylään ja peruu sen, koska teiniä väsyttää, eikä huvita istua yhtä ateriaa saman pöydän ääressä.
Miksi? Olishan sulla mahdollisuus olla omassa kodissasi.
Ja miksi ap kutsuu kysymättä perheeltään ensin.
Ap on aikuinen joka saa kutsua kenet haluaa kotiinsa. Lapsi ei määrää aikuista.
Ajatusmallisi on 1800-luvulta, kun lapsia syntyi vahingossa. Nykyisin eri meininki. Lapset on arvokkaita ja heillä on oikeudet. Älkää tehkö lapsia, jos ette halua ottaa heitä huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ku luen tätä keskustelua niin en ihmettele yhtään miksi lapset on nykyään ihan pilalle hemmoteltuja. Saavat tahtonsa läpi joka asiassa.
Sinua ei ihmetytä että perheen ulkopuolista mieslasta hyvitellään tappiin asti lapsen kustannuksella, ettei mieslapselle vaan tule paha mieli.
En tiedä kuka sä sama vastailija täällä olet joka hoet ”mieslapsesta”, mutta suosittelen ammattiapua. Äläkä koskaan hanki lapsia.
Mutta sinua ei ihmetytä perheen ulkopuolisen mieslapsen mielipahan ympärillä häärääminen? Minusta se taas on todella outoa ja sairasta käytöstä.
Ei nyt liikaa dissata miehiä. Kyllä minäkin pettyisin, jos kumppani on kutsunut joulun aikaan kylään ja peruu sen, koska teiniä väsyttää, eikä huvita istua yhtä ateriaa saman pöydän ääressä.
Miksi? Olishan sulla mahdollisuus olla omassa kodissasi.
Ja miksi ap kutsuu kysymättä perheeltään ensin.
Ap on aikuinen joka saa kutsua kenet haluaa kotiinsa. Lapsi ei määrää aikuista.
Ajatusmallisi on 1800-luvulta, kun lapsia syntyi vahingossa. Nykyisin eri meininki. Lapset on arvokkaita ja heillä on oikeudet. Älkää tehkö lapsia, jos ette halua ottaa heitä huomioon.
Höpö höpö. Lapselle on hyvin vahingollista, jos hän joutuu ottamaan vastuuta vanhemman onnellisuudesta ja rakkauselämästä. Siksi lapsella ei pidä olla sellaiseen mitään sananvaltaa. Se on nimenomaan lapsen huomioonottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ku luen tätä keskustelua niin en ihmettele yhtään miksi lapset on nykyään ihan pilalle hemmoteltuja. Saavat tahtonsa läpi joka asiassa.
Sinua ei ihmetytä että perheen ulkopuolista mieslasta hyvitellään tappiin asti lapsen kustannuksella, ettei mieslapselle vaan tule paha mieli.
En tiedä kuka sä sama vastailija täällä olet joka hoet ”mieslapsesta”, mutta suosittelen ammattiapua. Äläkä koskaan hanki lapsia.
Mutta sinua ei ihmetytä perheen ulkopuolisen mieslapsen mielipahan ympärillä häärääminen? Minusta se taas on todella outoa ja sairasta käytöstä.
Ei nyt liikaa dissata miehiä. Kyllä minäkin pettyisin, jos kumppani on kutsunut joulun aikaan kylään ja peruu sen, koska teiniä väsyttää, eikä huvita istua yhtä ateriaa saman pöydän ääressä.
Miksi? Olishan sulla mahdollisuus olla omassa kodissasi.
Ja miksi ap kutsuu kysymättä perheeltään ensin.
Ap on aikuinen joka saa kutsua kenet haluaa kotiinsa. Lapsi ei määrää aikuista.
Aikuisen pitäisi olla aikuinen eikä joku pissis joka tottelee perheen ulkopuolista miestä ja tmän mielialoja.
Älä esitä typerää. Ap itse haluaa kutsua miehen, eikä ole mitään syytä, miksi ei saisi sitä tehdä. Miehen tottelemista ei ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ku luen tätä keskustelua niin en ihmettele yhtään miksi lapset on nykyään ihan pilalle hemmoteltuja. Saavat tahtonsa läpi joka asiassa.
Sinua ei ihmetytä että perheen ulkopuolista mieslasta hyvitellään tappiin asti lapsen kustannuksella, ettei mieslapselle vaan tule paha mieli.
En tiedä kuka sä sama vastailija täällä olet joka hoet ”mieslapsesta”, mutta suosittelen ammattiapua. Äläkä koskaan hanki lapsia.
Mutta sinua ei ihmetytä perheen ulkopuolisen mieslapsen mielipahan ympärillä häärääminen? Minusta se taas on todella outoa ja sairasta käytöstä.
Ei nyt liikaa dissata miehiä. Kyllä minäkin pettyisin, jos kumppani on kutsunut joulun aikaan kylään ja peruu sen, koska teiniä väsyttää, eikä huvita istua yhtä ateriaa saman pöydän ääressä.
Miksi? Olishan sulla mahdollisuus olla omassa kodissasi.
Ja miksi ap kutsuu kysymättä perheeltään ensin.
Ap on aikuinen joka saa kutsua kenet haluaa kotiinsa. Lapsi ei määrää aikuista.
Ajatusmallisi on 1800-luvulta, kun lapsia syntyi vahingossa. Nykyisin eri meininki. Lapset on arvokkaita ja heillä on oikeudet. Älkää tehkö lapsia, jos ette halua ottaa heitä huomioon.
Höpö höpö. Lapselle on hyvin vahingollista, jos hän joutuu ottamaan vastuuta vanhemman onnellisuudesta ja rakkauselämästä. Siksi lapsella ei pidä olla sellaiseen mitään sananvaltaa. Se on nimenomaan lapsen huomioonottamista.
Lapselle on erittän vahingollista ettei hönellä ole äitinä aikuista vaan keskenkasvuinen pissis joka ottaa huomioon perheen ulkopuolisen mieslapsen muttei omaa oikeaa lastaan.
Lapsella on oikeus oikeaan vanhempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ku luen tätä keskustelua niin en ihmettele yhtään miksi lapset on nykyään ihan pilalle hemmoteltuja. Saavat tahtonsa läpi joka asiassa.
Sinua ei ihmetytä että perheen ulkopuolista mieslasta hyvitellään tappiin asti lapsen kustannuksella, ettei mieslapselle vaan tule paha mieli.
En tiedä kuka sä sama vastailija täällä olet joka hoet ”mieslapsesta”, mutta suosittelen ammattiapua. Äläkä koskaan hanki lapsia.
Mutta sinua ei ihmetytä perheen ulkopuolisen mieslapsen mielipahan ympärillä häärääminen? Minusta se taas on todella outoa ja sairasta käytöstä.
Ei nyt liikaa dissata miehiä. Kyllä minäkin pettyisin, jos kumppani on kutsunut joulun aikaan kylään ja peruu sen, koska teiniä väsyttää, eikä huvita istua yhtä ateriaa saman pöydän ääressä.
Miksi? Olishan sulla mahdollisuus olla omassa kodissasi.
Ja miksi ap kutsuu kysymättä perheeltään ensin.
Ap on aikuinen joka saa kutsua kenet haluaa kotiinsa. Lapsi ei määrää aikuista.
Aikuisen pitäisi olla aikuinen eikä joku pissis joka tottelee perheen ulkopuolista miestä ja tmän mielialoja.
Älä esitä typerää. Ap itse haluaa kutsua miehen, eikä ole mitään syytä, miksi ei saisi sitä tehdä. Miehen tottelemista ei ole kyse.
Ap haluuuuuu. Ikää oli?
Ja ap kirjoittaa miten on pakko kutsua kun mieslapsi muuten pahoittaa mielensä. Lapsi toki saakin pahoittaa. Mitä välii kun on toi hoito tärkeempi.
Jokainen peilaa tietenkin aloittajan tapausta oman elämänkokemuksensa ja ennakkoluulojenkin kautta. Jos on kokemusta tietynlaisesta perhedynamiikasta, niin varmaan sitten näkee aloittajan tilanteen sen värittämänä. Itsekin. Olen eronnut kymmenisen vuotta sitten ja ollut jo vuosia (sama termi kuin mitä aloittaja käytti, omalla kohdallani vuosia tarkoittaa kuutta vuotta) uudessa sitoutuneessa parisuhteessa - asumatta kuitenkaan saman katon alla. Esittelin kumppanini - kyllä koen että hän sitä on, eikä vain joku "pano" - lapsilleni siinä vaiheessa, kun olimme tunteneet pari vuotta. Emme kuitenkaan ole juurikaan "tehneet asioita laumana" (tämäkin ilmaisu tästä ketjusta, kun joku käytti sitä parisuhteen määritelmänä) ja siitäKIN huolimatta, että lapseni (teinejä hekin) eivät kumppaniani kovin hyvin tunne, koen että hän on yhtä lailla osa elämääni kuin lapseni. Hän on fyysisesti läsnä vain osan aikaa, mutta henkisesti muulloinkin - aivan kuten lapsenikin. Lapseni tulevat tosin erittäin hyvin hänen kanssaan toimeen, vaikka hän heille vieras onkin. En osaa millään kuvitella tilannetta, jossa lapseni mököttäisivät minulle, jos hän on tulossa käymään luonani silloin, kun lapsetkin täällä ovat. Yleensä he vain kohauttavat olkiaan että fine. Jotenkin tuntuu, että jossain kohtaa on mennyt pahasti pieleen, jos sellaista tapahtuu. Mua kiinnostaisi tietää, onko aloittajan teinin asenne aina samanlainen, vai onko kyseessä nimenomaan jouluun liittyvät odotukset. Jos ensimmäinen, ottaisin asiakseni korjata tilanteen. Jos jälkimmäinen, peruisin miehen tulon tapaninpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatellaanpa toisinpäin.
Nainen ja mies ovat seurustelleet vuosia. He ovat tutustuneet myös toistensa lapsiin. Mies on kutsunut naisen kahden kouluikäisen lapsen kanssa tapaninpäivänä päivällä kylään ja syömään.
Nainen ja kouluikäiset lapset eivät tee siille päivälle muita suunnitelmia vaan ovat menossa miehen luo.
Sitten mies ilmoittaakin juuri ennen tapania, ettei sovi tulla. Miehen teini ei tykkää.
Mitäs naiset tästä tykkäisitte?
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaanpa toisinpäin.
Nainen ja mies ovat seurustelleet vuosia. He ovat tutustuneet myös toistensa lapsiin. Mies on kutsunut naisen kahden kouluikäisen lapsen kanssa tapaninpäivänä päivällä kylään ja syömään.
Nainen ja kouluikäiset lapset eivät tee siille päivälle muita suunnitelmia vaan ovat menossa miehen luo.
Sitten mies ilmoittaakin juuri ennen tapania, ettei sovi tulla. Miehen teini ei tykkää.
Mitäs naiset tästä tykkäisitte?
MIKSI joku tekee noin? Ylipäätään kutsuu hoitojaan perheen kotiin eikä edes keskustele perheensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse eroperheen lapsi eikä koskaan mirleeni ole juolahtanut, että vanhempani eivät saisi eron jälkeen seurustella. Tai että nämä ihmiset ei saisi käydä meillä kylässä. Lähinnä toivoin että olisivat suht ok tyyppejä ja jos oli jotenkin kiusallisen väkinäistä, sinnittelin hiljaa vierailut läpi. Miksi minulla lapsena olisi ollut oikeus sulkea pois ihmissuhteet vanhempieni elämästä? Ei kukaan ole vain äiti tai isä.
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaanpa toisinpäin.
Nainen ja mies ovat seurustelleet vuosia. He ovat tutustuneet myös toistensa lapsiin. Mies on kutsunut naisen kahden kouluikäisen lapsen kanssa tapaninpäivänä päivällä kylään ja syömään.
Nainen ja kouluikäiset lapset eivät tee siille päivälle muita suunnitelmia vaan ovat menossa miehen luo.
Sitten mies ilmoittaakin juuri ennen tapania, ettei sovi tulla. Miehen teini ei tykkää.
Mitäs naiset tästä tykkäisitte?
Eiköhän lapsiperheen äiti ole jo aikoja sitten oppinut että suunnitelmat ei aina pidä ja keksi muuta
Ja seuraavalla kerralla tarkistaa ettei mies möhli enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaanpa toisinpäin.
Nainen ja mies ovat seurustelleet vuosia. He ovat tutustuneet myös toistensa lapsiin. Mies on kutsunut naisen kahden kouluikäisen lapsen kanssa tapaninpäivänä päivällä kylään ja syömään.
Nainen ja kouluikäiset lapset eivät tee siille päivälle muita suunnitelmia vaan ovat menossa miehen luo.
Sitten mies ilmoittaakin juuri ennen tapania, ettei sovi tulla. Miehen teini ei tykkää.
Mitäs naiset tästä tykkäisitte?MIKSI joku tekee noin? Ylipäätään kutsuu hoitojaan perheen kotiin eikä edes keskustele perheensä kanssa.
Sama luulisi pätevän siihen teiniinkin. Teini ei kutsu mitään hoitoja perheen kotiin ja hoitaa seurustelunsa muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaanpa toisinpäin.
Nainen ja mies ovat seurustelleet vuosia. He ovat tutustuneet myös toistensa lapsiin. Mies on kutsunut naisen kahden kouluikäisen lapsen kanssa tapaninpäivänä päivällä kylään ja syömään.
Nainen ja kouluikäiset lapset eivät tee siille päivälle muita suunnitelmia vaan ovat menossa miehen luo.
Sitten mies ilmoittaakin juuri ennen tapania, ettei sovi tulla. Miehen teini ei tykkää.
Mitäs naiset tästä tykkäisitte?MIKSI joku tekee noin? Ylipäätään kutsuu hoitojaan perheen kotiin eikä edes keskustele perheensä kanssa.
Sama luulisi pätevän siihen teiniinkin. Teini ei kutsu mitään hoitoja perheen kotiin ja hoitaa seurustelunsa muualla.
Teinin terveeseen kasvuun kuuluvat kaverit ja huoltajan kuuluu huolehtia teinin terveestä kasvusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatellaanpa toisinpäin.
Nainen ja mies ovat seurustelleet vuosia. He ovat tutustuneet myös toistensa lapsiin. Mies on kutsunut naisen kahden kouluikäisen lapsen kanssa tapaninpäivänä päivällä kylään ja syömään.
Nainen ja kouluikäiset lapset eivät tee siille päivälle muita suunnitelmia vaan ovat menossa miehen luo.
Sitten mies ilmoittaakin juuri ennen tapania, ettei sovi tulla. Miehen teini ei tykkää.
Mitäs naiset tästä tykkäisitte?MIKSI joku tekee noin? Ylipäätään kutsuu hoitojaan perheen kotiin eikä edes keskustele perheensä kanssa.
Sama luulisi pätevän siihen teiniinkin. Teini ei kutsu mitään hoitoja perheen kotiin ja hoitaa seurustelunsa muualla.
Teinin terveeseen kasvuun kuuluvat kaverit ja huoltajan kuuluu huolehtia teinin terveestä kasvusta.
Terveeseen kasvuun kuuluu myös vanhempien asettamat teinilleen asettamat rajat ja vanhempien henkiseen hyvinvointiin kuuluu ihmissuhteet ja niiden ylläpito.
Voisiko ongelma olla se, että lapsen ehdoilla on menty ehkä liikaakin. Isä ei ole ollut kuvioissa ja lapsi on ehkä tottunut sanelemaan liikakiin perheessä, ei ole tottunut joustamaan eikä kohtaamaan pettymyksiä. Serkkuni perheessä on samanlainen (huomattavasti pahempi) tilanne, vaikka vanhemmat ovat ihan naimisissa keskenään, mutta ainoa lapsi on tottunut heiluttamaan tahtipuikkoa ja hänelle on annettu periksi aivan kaikessa.
Lapsi saa suunnilleen päättää, ketä perhejuhliin tulee. Hän ei tule toimeen vanhimman serkkunsa kanssa ja niinpä lapsen synttärit ovat usein pelkkää (ikäeroa vuosi) draamaa kun vieraana on hänelle epämieluisia ihmisiä. Vanhemmat olivat kerran yhtäaikaaa reissussa heti aamusta lähtien ja isän puolen vanhemmat ajoivat 100 kilometrin päästä viemään lapsen kouluun ja iltapäivällä harkkoihin, sillä lopputuloksella että lapsi ei lähtenyt kouluun eikä harkkoihin kun sillä hetkellä hän itse olisikin halunnut äidin puolen isovanhemmat.
Koulunkäynti on taistelua kun yhdellä viikolla kaveriksi kelpaavat Taika ja Kuura, mutta seuraavalla viikolla lapsi ei halua nähdäkään heitä ja haluaa olla Unnan ja Usvan kanssa.
Tässä on erittäin hyvä esimerkki siitä että lapsi on aina saanut päättää kaikesta. Juu ja lapsella ei ole mitään diagnooseja ja muita. Testattu on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joulua pitää viettää heilan kanssa? Joulu on perhejuhla, miesystävä lapsineen ei ole teidän perhettä.
Viettävätkö muut ihmiset tapaninpäivän vain perheensä kanssa? Minulle tuo on kyllä outo ja vieras ajatus. Minä ja tuttavat kyläilemme toistemme luona, ulkoilemme yhdessä ja käymme ulkona syömässä. Pitäisikö yksinäisten ihmisten pysyä yksin joulun aikaan, koska hän olisi aina 'ulkopuolinen' tavatessaan muita ihmisiä.
No miksi tämäkin äiti ei voi vain sitten luusuta tämän uuden miehen kanssa jossain? Miksi pitää raahata paikkaan jonne ei ole tervetullut?
Teinihän sitä asiaa ei päätä. Myös ei niin kivoja asioita on opittava kestämään. Joku teini ei voi olla maailman napa. Huomion hakua tuo vollottaminen on. Jos ei kestä uutta miesystävää, menkööt omalle isälleen. Siinä vaihtoehdot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joulua pitää viettää heilan kanssa? Joulu on perhejuhla, miesystävä lapsineen ei ole teidän perhettä.
Viettävätkö muut ihmiset tapaninpäivän vain perheensä kanssa? Minulle tuo on kyllä outo ja vieras ajatus. Minä ja tuttavat kyläilemme toistemme luona, ulkoilemme yhdessä ja käymme ulkona syömässä. Pitäisikö yksinäisten ihmisten pysyä yksin joulun aikaan, koska hän olisi aina 'ulkopuolinen' tavatessaan muita ihmisiä.
No miksi tämäkin äiti ei voi vain sitten luusuta tämän uuden miehen kanssa jossain? Miksi pitää raahata paikkaan jonne ei ole tervetullut?
Teinihän sitä asiaa ei päätä. Myös ei niin kivoja asioita on opittava kestämään. Joku teini ei voi olla maailman napa. Huomion hakua tuo vollottaminen on. Jos ei kestä uutta miesystävää, menkööt omalle isälleen. Siinä vaihtoehdot.
Ap sen sijaan palvelee perheen ulkopuolista mieslasta ettei tämä vaan pety ja huomaa että ei saakaan kaikkea.
Ja ap-pissis haluuuuu ja haluuuu ja alaikäisen pitää joustaa.
Aikuista!
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Mitä tulee siihen, että onko "äidin pano" perhettä, niin ajattelen miesystäväni ja hänen lapsensa perheekseni, ja se on minun aivan oma päätökseni ja tunteeni, ja minkään ydinperhemafian on turha huutaa perheleikkiä ja panoa. Oma teini on tietysti läheisin, mutta osaan todellakin arvostaa sitä, että minulla on myös aikuinen tärkeä ihmisuhde. Se on lapsellenikin hyvä asia, koska olisi varmaan aika raskaskin henkinen taakka, että tietäisi olevansa äidille kaikki kaikessa. Jos joudun onnettomuuteen, miesytäväni nimi on hätäkontaktina ja toisinpäin. Jos hänen lapsillaan on iloja tai suruja, myötäelän niitä.
Teinin kanssa on siis jo juteltu ja tapaninpäivä sovittu, mutta tämä on se kohta, joka ei ehkä ihan yhdellä keskustelulla tule selväksi. Jos siis äidillä on ajatus, että miesystävä ja tämän lapset ovat osa perhettä, lienee teinin reagointi aika ymmärrettävää. Ketjun alkupuolella ap vielä kirjoitti uusperheen lainausmerkkeihin ja kertoo kyläilyjä olevan pari kertaa kuussa. Hän itse käy miehen luona joskus harvoin, kun teini on isällään. Tuon lainatun viestin kohdalla ajatus on kuitenkin tarkentunut, ja vierailut ovatkin yhteisiä perhehetkiä.
Ap siis tuntee miehen ja lapset osaksi omaa perhettään. Tietääkö teini tämän? Miten hän nämä ihmiset kokee? Tuntevatko he toisiaan, jos tapaamiset ovat satunnaisia kyläilyjä, jolloin siis ilmeisesti lähinnä aterioidaan yhdessä? Miten miesystävä kokee ap:n lapsen, ajatteleeko hänkin, että kumppanin lapsi on osa hänen perhettään? Onko teinillä mitään käsitystä siitä, mitä äidin kumppani hänestä ajattelee? Puhvatko he koskaan keskenään kahdestaan mistään, vai onko yhteinen perhehetki, se parin tunnin syöminen, ainoa kontakti heidän välillään? Millaiset välit teinillä ja miehen lapsilla on? Ja ennen kaikkea, onko ap:lle ihan ok, jos teini ei pidä näitä ihmisiä omana perheenään tai jos miesystävä ei ajattelekaan teinin kuuluvan omaan perheeseensä? Missä määrin tätä yhteisen perheen konseptia on jälkikasvun kanssa käsitelty, vai onko se jäänyt väliin, kun tapaamisia kuitenkin on aika harvoin?
Vaikka tämä tapaninpäivä onkin nyt järjestynyt parhain päin, sama ongelma on taatusti edessä uudestaan, jos tätä asiaa ei kunnolla käsitellä.
En ole lukenut ketjua kokonaan. Onko ainoa näkemispaikkanne normiviikonloppuisin jomman kumman kotona? Yövyttekö välillä hotellissa tms.?
Mistä voit tietää, ettei teini kuule sekstailuanne? Voisiko olla syy miehen inhoamiseen, että todellisuudessa kuulee, vaikka olette muka hiljaa?
Teinille varmasti todella uuvuttavaa, jos kylässä nuorempia lapsia, joita pitää leikittää tai kuunnella lapsellisia juttuja. Tai vaikka olisivatkin lähellä teinin omaa ikää, niin saattavat olla niin erityylisiä persoonia, ettei kiinnosta olla tekemisissä. Esim. teini itse ja/tai joku muu vieraista nuorista kuuluu johonkin alakulttuuriin. Teineille on tärkeää olla ns. kaltaistensa seurassa.
Jos teini on vielä introvertti, niin tarvitsee paljon omaa aikaa. Talo täynnä vieraita ihmisiä vie häneltä vain voimat.
Alue: Aihe vapaa
Aikuisen pitäisi olla aikuinen eikä joku pissis joka tottelee perheen ulkopuolista miestä ja tmän mielialoja.