Yli 90kg odottaja - mitä aiheutuu lapselle ylipainosta ?

Läskiviha kukoistaa tässä(kin) ketjussa :) Luonnollisesti raskausajan ylipaino lisää joitakin riskejä lapselle, mutta mikään ongelma-automaatti se ei ole. Suurikaan riski ei välttämättä koskaan toteudu - ja toisaalta pienikin riski voi toteutua. Asiallista tietoa aiheesta saa vaikkapa neuvolasta.

Olin raskauden lopussa yli 90kg eikä siitä ollut mitään haittaa minulle tai lapselle. Synnytyksen jälkeen kaikki tulleet kilot pikkuhiljaa lähtivät. Kukaan ei huomauttanut raskausajan painostani mitään.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 22:03"][quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 21:59"]Painoin viimeisilläni 110 kg ja olen 160 cm. Mulla itselläni oli todella tuskallinen loppuraskaus, liikkuminen oli vaikeaa ja turvotukset ym. Kaikki kuitenkin muuten hyvin, sokerit ja kaikki ja synnytys nopea ei komplikaatioita. Vauva oli tavallista pienempi muttei huomattavasti. Sokereita seurattiin vauvalta ilmeisesti mun painon takia mutta ne oli ok. Jälkitarkastuksessa painoin 95 kg.
[/quote]
Apua :D jotenkin saman mittaisena vaikea kuvitella tuota paino, tuntuu että hieman vaikuttaisi nonormaalielämää... T. 52kg
[/quote]
No enpä voi väittää ettei vaikuta, väsyn kyllä helposti enkä pysty juoksemaan pitkiä matkoja. Olen kyllä voimakas ja varmaan jaksaisin heittää esim sinut olalle ja lähteä kävelemään. :) Vaatteita löydän vain läskien osastoilta. Liikun kyllä paljon pyörällä ja kävellen, en autoile. Syön ihan liikaa. Kyllä mä silti pidän elämääni suht normaalina, ei ole vielä ainakaan mitään sairauksia tai muuta. Lapsikin on pieniruokainen, liikunnallinen ja aina ollut hyvin terve ja toivottavasti niin jatkossakin. Nykyään painan 90 kg ja alaspäin on suunta. T. Tuo jota lainasit

Aikamoisia kommentteja. Siis onko täällä iso osa kouluttamattomia tai muuten vain tietämättömiä. Normaalissa raskaudessa normaalipainoisen painon tulee nousta. Painoindeksiä ei voi Raskaudenaikaina käyttää sillä suurin osa normaalista painonnoususta on vettä, ei rasvaa. Eli BMI:n mukaan lievä ylipaino raskausaikana = normaalipaino ilman raskautta eikä vaikuta sikiöön tai vauvaan mitenkään negatiivisesti.

Mä painoin raskauksien lopussa kai jotain 87 - 92 kg, ennen raskauksia ja niiden jälkeen (tähän toki meni vähän aikaa) n. 64 kg. Mulla ei oo ollut raskausdiabetesta, verenpaine on ollut alhainen, lapset on olleet ihan normaalikokoisia syntyessään ja kaikenkaikkiaan terveitä. Ehkä sillä on merkitystä, että toi paino on kertynyt raskausaikana enimmäkseen terveellisellä ruoalla (mutta valtavilla määrillä), en oo syönyt missään vaiheessa kovin paljon sokeria tai mitään roskaruokaa.

Ihan fiilispohjalta jotenkin oletan, että on eroa sillä, onko ylipainoinen raskauden alkaessa, vai onko ylipaino vaan raskauden aikana kertynyttä?

AP, olen pahoillani että olet kokenut painosi noin ahdistavana ja saanut noin rankkaa kommenttia. Et ole niin lihava että olisit mitenkään todennäköisessä kuoleman vaarassa, eikä ole lapsesikaan. Minusta se sairaalloinen ylipaino ei ole kohtuullinen kuvaus sinusta. Raskaudenaikainen painonnousu on sinulla ollut ihan normaalia.Et ole ennen raskauttakaan ollut pahassa kunnossa. Ehkä olet erityisseurannassa tai itse stressaat koska taustalla on tuo kasvain ja sen aikana olet lihonut nopeasti, se on varmaan itsellesi ollut myös todella strressaavaa aikaa. Noudatat ilmeisesti nyt todella tiukkaa ruokavaliota, onko se omalaatimasi vai äitiyspolin tms. kanssa suunniteltu? Oletko puhunut noista ahdistuksen ja pelon tunteista? Minusta jos raskaus alkaa olla lopuillaan, niitä pitäisi käsitellä ennemmin kuin painoasi. Olisi tärkeää että voisit mennä synnyttämään mahdollisimman rentona ja luottavaisena.

Ylipaino lisää tiettyjä riskejä, se on ihan totta. Riski ei ole sama asia kuin worst case scenario. Kun sinulle on tehty sokerirasitukset ja ultrat, eikä ole löytynyt huolestuttavaa, on monta niistä riskeistä jo aika varmasti ohitettu. Samoin sillä että olet syönyt terveellisesti ja painosi on noussut hitaasti. Ehkä olet harrastanut liikuntaakin. Sinä voit olla aivan erinomaisissa asemissa synnyttämään oppikirjamaisen mallikkaasti täydellisen terveen ja hyvävointisen lapsen. Sanoisin jopa että huomattavan paljon suuremmalla todennäköisyydellä niin, kuin että lapsi ei mahtuisi ulos ja itse saisit sydärin ja kaikki menisi pieleen...

Olen itse ollut kahdesti nyt sinua lihavampi tai vähintään samoissa lukemissa raskaana. Sokerirasitusarvot on olleet erinomaiset,  paino on noussut vähän, ei erityisiä raskausvaivoja, verenpaineet matalat, lasten painoarviot on pitäneet paikkaansa (3,5kg ja 3,7kg syntyessä), synnytykset on edenneet itsestään nopeasti, terhakkaat lapset syntyneet helposti, sopeutuneet hyvin kohdunulkopuoliseen maailmaan  ja itsekin olen ollut aivan virkeä ja hyvävointinen heti synnytyksen jälkeen, toipunut nopeasti. Missään vaiheessa ei tuntunut että voimat loppuisi tai että kroppa ei toimisi. Jos painoni johonkin vaikutti, ei voi tietää. Totta kai varmempihan se olisi olla hoikempi enkä ole erityisen ylpeä siitä etten ennen raskauksia ollut laihduttanut. Raskausaikanakaan en tosin laihduttanut eikä sitä ole suositeltukaan.

Suurempi riski kuin painosi, on minusta sinun varmuus että et tule selviämään. Jos synnyttäjä on jo valmiiksi paniikissa, synnytys ei etene ja sitä aletaan vauhdittaa. Yksi puuttuminen johtaa todennäköisemmin seuraavaan, ja komplikaatioiden riski kasvaa. No, taas puhun riskeistä, mutta yritän sanoa että valjasta huolesi hyötykäyttöön ja keskity nyt loppuraskauden ajan lueskelemaan aktiivisesta synnytyksestä ja harjoittamaan rentoutumismenetelmiä. Painosi on mikä on, et pysty siihen vaikuttamaan etkä tietämään myöskään vaikuttaako se mihinkään. Oma mielentilasi ja varmuutesi sen sijaan on asia johon voit vaikuttaa. Sillä on myös suora vaikutus sinun vointiisi, lapsen vointiin ja synnytyksen etenemiseen.

Turun Yliopiston tutkimus on mielenkiintoinen, pitääkin lukea se huomenna. Minullekin tuli mieleen että keitä yli 70-vuotta sitten ylipainoiset synnyttäjät on olleet, ehkä hoitamattoman raskausdiabeteksen uhreja? Itsekin heikolla haimalla ja insuliiniresistenssillä varustettuja? Ei välttämättä tietysti ja hyvin voi olla että minunkin lasten sokeriaineenvaihdunta alkaa eläkeiässä olla keskimääräistä heikompi. Onko se nyt silti asia josta pitäisi loputtomasti potea huonoa omatuntoa? Kiva jos se on ainoa vaiva ja muuten saa elää suht terveenä ja tyydyttävää elämää siihen ikään asti, sanoisin. On myös tutkittu että lemmikit, erityisesti koirat talossa, vähentää lasten allergioita. Jos vanhemmat eivät ole hankkineet lemmikkejä, onko he itsekkäästi riskeeranneet lapsensa tulevaisuuden? Jos saa lapsensa nuorena, onko riskeerannut itsekkäästi heidän mahdollisuutensa taloudellisesti turvattuun elämään? Jos saa lapsensa vanhana, onko oma mukavuudenhalu mennyt ohi komplikaatio- ja kehitysvamma- ja koulukiusaamisriskin...?

108 kg olin kun poika synty ja ei ollut edes isokokoinen 3,5kg

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 03:16"]108 kg olin kun poika synty ja ei ollut edes isokokoinen 3,5kg
[/quote]

108kg?? Raskaana tai ei niin hyi helvetti.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 17:27"]Eli bmi on nyt loppuraskaudessa 33 ja paino hiukan yli 90kg. Paino noussut koko raskauden aikana 13kg. Jos sokerirasitus on ok eikä verenpaineet liian korkeat, niin mitä ylipainosta aiheutuu syntyvälle lapselle? Sain äitipolilla papereihin merkinnän sairaalloinen ylipaino... Neuvolassa ei ole sanottu mitään. Olen 168cm.
[/quote]

Et sä mitään sairaalloisen ylipainoinen ole :D. Tosta kiskaset 10kg noin pois niin oot n.80kg ilman lasta. Itse olen 175cm ja painoin viimeisen raskauden lopussa 115kg ja senkin vain sen takia että viimeisinä viikkoina laihduin 10kg. Olihan se vauva vähän turvoksissa. 4500g ja 51cm syntyessään. Mutta koko ikänsä kun on ollut huono syömään niin on nyt lähemmäs 9 vuotiaana vasta 130cm ja 23kg. Älykäs, nokkela, ovela, menestyy hyvin koulussa ja suorittaa opintonsa puoliksi englanniksi. Ensimmäisen vuoden oli kyllä laiskanpulskea ja kävi fysioterapiassa kun liikkuminen ei kiinnostanut. Nykyisin juoksee ja pomppii ympäriinsä ja epäilen että ei ole niveliä lainkaan kun taipuu vaikka mille solmulle. Että ei mitään hätää. Varsinkaan kun oikeasti et ole lihava.

Mulle tuli loppuraskaudessa (rv33-38) 3kg/viikko TURVOTUSTA, ELI NESTETTÄ. Raskauskiloja rv30 asti 6kg, saliin mennessä 22kg painavempi kuin ennen raskautta (160cm/84kg). Kaikki lähti kahdessa viikossa synnytyksen jälkeen. Ei mua missään vaiheessa diagnosoitu miksikään lihavaksi riskisynnyttäjäksi? Lapsi painoi 3,4kg ja synnytys sujui normaalisti.

Oho kirjoitusvirhe. Lapsi painoi 2,4kg*. Syntyi siis rv37+6.

73

Voi buhuu mitä läskivihaa taas :D Normaalin raskauden aikana nainen lihoo keskimäärin 10-15 kiloa, joista suurin osa jää synnärille (vauva, lapsivesi ja istukka). Todellisuudessa sulle sitä ylimäärästä on siis tuon 13 kilon lihomisen myötä tullut varmaan noin 3-5 kiloa. Ja tämän nainen yleensä laihtuu huhkimattakin, kun kroppa käy kierroksilla imetyksen takia. Jos aloituspainosi ennen raskautta olisi ollut tuon 90kiloa, niin siimä kohtaa stressaisin enemmän :)

Mulla on kahdessa ekassa raskaudessa noussut paino 28-30kg ja viimeisessä "vaan" 20kg. Kaksi ekaa terveitä ja normaalikokoisia, viimeinen alta kolme kiloa ja lyhyt (40+1), koostaan huolimatta terve sekin. Ei raskausajan diabetesta. Ensimmäiset 15kg katoaa aina 1kk synnytyksestä, loput vuoden päästä.

Olet kuitenkin normaalisti normaalipainoinen? Veikkaan, että noi tutkimuksien ongelmat koskee pääsääntöisesti niitä muutenkin ylipainoisia, jotka antaa huonot elämäntavat lapsilleen perintönä. Itse olen samanpituinen kuin sinä ja normipaino on 65kg. Raskaudessa turposin ja olin lopulta kuin vesi-ilmapallo ja paino oli juurikin jotain 93kg. Kaks kuukautta synnytyksestä, niin olin taas normimitoissa vaikken mitään pahemmin liikkunutkaan. Minä ja lapseni olemme molemmat terveitä ja normaalipainoisia. :)

[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 21:05"][quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 20:52"]Kiitos :) Alkoi kyllä pelottaa. Onneksi olen päässyt käymään ultrissa ja lapsi kasvaa keskikäyrillä, ei liian iso eikä liian pienikään. Mutta koskaan ei tiedä kuinka vaikeaa on sitten synnytys. Hmm, ainakin neuvolassa on saatu sydänäänet napakasti mahan päältä. Olen kyllä varautunut että pieleen menee :( ap.
[/quote]

Et voi tietää Kasvaako keskikäyrillä. Ylipainoisella on vaikea saada hyvää näkyvyyttä, se on vain arvio. Voi olla suurin osa painosta piilossa.
[/quote]

Pyh pah. Kyllä istukanpaikka ja vauvan asento on ne mitkä hankaloittaa arviota. Mulla on molemmissa raskauksissa sydänäänet kuulunut heti ja kokoarviot heittänyt alle 100g.

-12

Meidän suvussa kaikki naiset on saanut vähintään sen 20kg raskausaikana. Itselle tuli ekasta 28kg vaikka tarkkailin syömistäni enkä herkutellut. Loppuraskaudesta viikko painonnousu oli parhaimmillaan reilu 3kg.

Jokatapauksessa, meidän suvussa ei tietääkseni kenelläkään ole diabeettesta, eli eiköhän ne perintötekijät vaikuta enemmän kuin lihavuus.

Jos lihavuus on niin paha niin eikö sitten ole ihan kamalaa jos suvussa on sairauksia kuten diabetes ja tekee lapsen? Ja hei yli 24 vuotiaallakin on yhtälailla suurempi riski raskausajan diabetekseen niinkuin ylipainosella, joten miten voitte vaarantaa lapsen terveyden synnyttämällä vanhempana?

Ja oikeesti, yli 30 vuotiaat ensisynnyttäjät on suurempi riski kuin ylipainoiset.

Mie kans painoin viimesillään jotai 96kg 172cm,mut en murehtinut lihavuuttani.

Olin mielestäni hyvän näköinen Äidiksi ,vaikkakin pullukka.

Se pyöreys tuo pienen lapsen Äitiin sellaista pehmeää kauneutta ja turvallisuuden tunnetta.

Olen saanut laihdutettua 20kg ja nyt siis lapseni on 3.v

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 23:12"]Olin raskauden lopussa yli 90kg eikä siitä ollut mitään haittaa minulle tai lapselle. Synnytyksen jälkeen kaikki tulleet kilot pikkuhiljaa lähtivät. Kukaan ei huomauttanut raskausajan painostani mitään. [/quote] Olet onnekas jos kukaan ei tosiaan mitään huomauta. Itsellä tulee niitä kommentteja ihan koko ajan. Senkin takia loppuraskauden ruokavalio on ollut tosi tiukka ja paino ei ole enää rv 30 jälkeen noussut yhtään. Ap.

[/quote]

Tosiaan kukaan ei kommentoinut mitään. Ennen raskautta painoin 70kg ja raskauden lopussa 91kg. Pituuteni 167cm. En stressannut painosta koska vointini oli hyvä, lenkkeilin loppuun asti eikä ollut ollenkaan tukalaa. Lapsi oli 3,6kg syntyessään lasketun ajan jälkeen. Minusta tuo oli ihan normaalia raskauden aikaista painonnousua kun ei mitään ongelmiakaan ilmennyt. Joillakin kiloja tulee enemmän ja ne sitten yleensä lähtevätkin nopeasti. 

Mulla ylipaino aiheutti sen, että sokerirasitus oli patologinen ja koska en oikein noudattanut dieettiä , lapsi kasvoi todella isoksi ja synnytys käynnistettiin makrosomian takia h.38. Synnytstä käynnistettiin 3 päivää, ei lähtenyt etenemään ja tehtiin sektio. Vauva painoi 4600g ja joutui matalien sokereiden ja lievien hengitysvaikeuksien takia lastenosastolle viikoksi. Haava parani huonosti runsaan rasvakerroksen takia ja sain infektion jonka takia haava aukesi ja olin sairaalahoidossa viikon ja kävin polikliinisesti haavahoidoissa ja söin antibioottia kuukauden.

Nyt tuo esikoinen on 11-vuotias hoikka koululainen, täysin terve. Minulla on kamalan ruma ja infektion leventämä sectioarpi ja sellaiset hekiset traumat tuosta ensimmäisestä synnytyksestä ja lapsivuodeajasta , että toinen lapsi syntyi vasta 8 vuotta myöhemmin. Pitkään ajattelin, että en koskaan hanki lisää lapsia. Syytin itseäni siitä, että vauvani joutui viikoksi lastenosatolle ja että olin itse aiheuttanut tilanteen. BMI oli tuolloin ennen raskautta 36 ja painoa tuli raskausaikana 17 kiloa. Ainoa puolustukseni on se, että olin 19-vuotias ja koko lapsuudenperheeni on lihava ja ruokaislutapani olivat täysin vääränlaiset , mutta en tajunnut sitä tuolloin.

Olen muuttanut elämäntapaojani suuresti , koska tajusin ja vauvan synnyttyä, että minun vastuullani on se, ettei lapseni opi huonoja tapoja. Apuna on ollut myös ihana mieheni, joka on aina ollut hoikka ja oppinut kodissaan liikunnallisen elämäntavan ja arvostaa kunnon kotiruokaa. Olemme kummatkin vielä työssä kokkauspuolella.

Kun aloin osottamaan toista lasta BMI oli 23 ja liikunnan harrastamisesta oli tullut arkipäivää niin, että kuntoni oli paljon parempi kuin ekalla kerralla. Sokerirasitus tehtiin 3 kertaa ja pysyi normaalina. Painoa tuli raskauden aikana 12 kiloa ja jätin pois kaikki makeat ja rasvaiset herkut. Vauva syntyi alakautta ja painoi 3680g , toivuin nopeasti ja vauva sai olla vierihoidossa ja voi hyvin. Nyt olen uudestaan raskaana ja pidän taas tiukkaa herkkulakkoa ja toivon yhtä hyvää kokemusta kuin viimeksi. Ikää on nyt jo 30v joten meidän lapsiluku on sitten tämän jälkeen täynnä.

Mulla on taas päinvastainen huoli: alkuradkaudesta paino pompsahti rv20 mennessä 5-6kg. Sitten pysähtyi, rv22 paino 64 ja nyt rv29 64,8kg. Pitääkö painoa tulla tässä vaiheessa normaalipainoiselle vai riittääkö tuo alkupompsaus? Syön todellakin valtavia määriä.