Miksi miehet menettävät mielenkiintonsa exiään kohtaan?
Itse olen ollut kolme kertaa elämäni aikana parisuhteessa: ensimmäinen piti sivusuhdetta monta vuotta -> erosimme, toinen sai raivareita ja oli väkivaltainen sekä pakkomielteinen -> erosimme, kolmas oli väkivaltainen, nöyryytti ja haukkui sekä teki elämäni hyvin rajatuksi, enkä saanut enää päättää esim. työ- tai opiskelukuvioista tai kodin asioista mitään. Noiden kaikkien kolmen kohdalla oli hyviäkin hetkiä ja kaikki heistä miellyttivät fyysisessä mielessä (ulkonäöltään) sekä hyvinä hetkinä oli kivoja keskusteluita ja he olivat ihan älykkäitäkin.
Ensimmäisen suhteen koin tilanteen mahdottomaksi, enkä haluaisi palata yhteen, mutta kahden viimeisemmän kohdalla näkisin toivoa, mutta kumpikaan heistä ei halua minua takaisin. :( Olin se, joka halusi erota, mutta aikaa on kulunut ja ainakin toinen exäni on tehnyt töitä päästäkseen aggressio-ongelmistaan. Kolmannenkin exäni kanssa voisin ehkä tulla toimeen, jos sopisimme selkeät ja reilut pelisäännöt. Harmittaa ihan kamalasti se, kun heistä kumpikaan ei todellakaan enää halua minua takaisin. Olen siis vihjannut ja jopa suoraan puhunut asiasta. Tavallaan "pakit" olen saanut siis.
Kaveritasolla olen kummankin viimeisimmän exäni kanssa ainakin viikoittain, toisinaan päivittäinkin tekemisissä (chatissa). Ideoita ja näkemyksiä kaipaisin. Olisiko vielä joku keino houkutella exä takaisin tai saasa hänet kiinnostumaan?
Kommentit (40)
Siis mitä ihmettä? MIKSI oi miksi haluaisit ketään heistä takaisin?
Pliis sano, että olet mies ja tää on joku "naiset vaan juoksee jännämiesten perässä" -trolli
Mikset etsi kunnollista miestä, jotain joka ei hakkaa tai alista?
Eli haluat houkutella yhden tai useamman väkivaltaisen ja kontrolloivan ex kumppanin takaisin suhteeseen kanssasi. Saatat olla tunne-elämältä vaurioitunut, läheisriippuvainen tai muuten hakeudut joko tarkoituksella tai tiedostamattomasti tuhoaviin ihmissuhteisiin. Se polku ei pääty koskaan hyvin. Suosittelen että tutustut nyt huolella käyttäytymismalleihisi ja hankit tarvittaessa ammatillista keskusteluapua, jotta opit tunnistamaan syyt käyttäytymisellesi. Aivan oikeasti.
Uutta kehiin ja ensi kerralla lähdet heti ensimmäisten epäkunnioituksen merkkien kohdalla.
Jos et ole trolli, niin mene terapiaan. Sinulla ei ole kaikki hyvin.
Miksi naiset aina rakastuu renttuihin?
Mennyt, erityisesti huono sellainen, on mennyttä. Sitä et voi muuttaa. Tulevaisuutesi sen sijaan on apposen auki.
exän kanssa takaisin yhteen olisi kuin paskan työntäminen takaisin perseeseen.
He ovat sinua viisaampia ja tietävät että yhteenpaluusta ei hyvää seuraa. Eihän nuo suhteet ole olleet missään nimessä terveitä ja ehkä sinäkin olet ollut noissa tapauksissa jossain roolissa..? EIhän väkivallan uhria tietenkään pidä eikä voi syyllistää, mutta kun kohdallesi on sattunut noinkin monta "hullua" niin voinee jo kysyä mitä itse teit?
Vierailija kirjoitti:
Mikset etsi kunnollista miestä, jotain joka ei hakkaa tai alista?
En vain kykene oikein sellaiseen. Jonkun muun tulisi olla esiliinana ja auttaa, mutten tunne ketään sellaista ystävää. Muuten elämä sujuu ok, mutta ahdistaa pelkkä ajatuskin jonkun treffi-ilmoituksen laittamisesta ja uusien ihmisten tapaamisesta. Pelkään, että he olisivat paljon pahempia kuin exäni koskaan. Mä olisin rakastava, uskollinen ja lempeä puoliso jollekin kyllä.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ketään uutta ihmistä en vain jaksa/kykene tapaamaan. En vain jaksa niin isoa prosessia, että tutustuisin kokonaan uuteen ihmiseen. On myös erittäin vaikeaa muutenkaan löytää enää kumppania, vaikken kovin vanha olekaan.
Olen nyt viimeisimmän eroni jälkeen ollut yksin viisi vuotta. Paluu exän kanssa olisi kaikkein helpoin ratkaisu ja kaipaisin todellakin elämänkumppania, vaikka olenkin opetellut elämään tässä yksin ja jopa "nauttimaan" siitä.
tätä sontaa aina hokevat ja heti kun tarpeeksi ihana (kaunis/komea) tulee vastaan niin takki kääntyy
Vierailija kirjoitti:
He ovat sinua viisaampia ja tietävät että yhteenpaluusta ei hyvää seuraa. Eihän nuo suhteet ole olleet missään nimessä terveitä ja ehkä sinäkin olet ollut noissa tapauksissa jossain roolissa..? EIhän väkivallan uhria tietenkään pidä eikä voi syyllistää, mutta kun kohdallesi on sattunut noinkin monta "hullua" niin voinee jo kysyä mitä itse teit?
He kaikki olivat siis älykkäitä ja melko komeita ja olin jokaisen kohdalla itse ihastunut ja rakastunutkin aidosti. Mulla on hieman passiivinen ja "saamaton" luonne (=teen asioita viime tipassa), josta sain aika helposti huutoa osakseni. Olen opiskellut ahkerasti ja pitkään ja tehnyt töitä aikuiselämäni, mutta täsmällisyydestä ja joistain pikku asioiden hoitamisesta ajoissa sain aina kuulla kamalaa raivoamista. Lisäksi ehkä jännitin ja otin monista asioista paineita ja siitäkin sain huutoa osakseni.
Toinen exäni inhosi myös läheisyyttä, joten häntä ärsytti, kun tykkäsin liikaa halailla ym. Ne suhteet menivät sellaisiksi aina, että mies määräsi aivan kaiken ja huutamalla ja mä tein kaiken aina miehen kontrollin mukaisesti. Ja sain aina raivon osakseni, jos en tehnyt juuri niinkuin mies halusi. En osaa oikein sanoa syytä niihin ongelmiin muuten.
T. Ap
Niin että tuttu helvettikö on turvallisempi? Kehitä uusia unelmia ja toiveita hyvästä parisuhteesta. Ei oo mitään järkee kaivata noita menneitä kauhuja ja kuvitella niiden suhteen mitään. Jatka elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään uutta ihmistä en vain jaksa/kykene tapaamaan. En vain jaksa niin isoa prosessia, että tutustuisin kokonaan uuteen ihmiseen. On myös erittäin vaikeaa muutenkaan löytää enää kumppania, vaikken kovin vanha olekaan.
Olen nyt viimeisimmän eroni jälkeen ollut yksin viisi vuotta. Paluu exän kanssa olisi kaikkein helpoin ratkaisu ja kaipaisin todellakin elämänkumppania, vaikka olenkin opetellut elämään tässä yksin ja jopa "nauttimaan" siitä.
tätä sontaa aina hokevat ja heti kun tarpeeksi ihana (kaunis/komea) tulee vastaan niin takki kääntyy
Varmastikin olet oikeassa. En vain itse käy oikeim missään, enkä ole ketään uutta potentiaalista tässä viiden vuoden aikana tavannut.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
exät vanhenee
Joo, olen itse vanhentunut, mutta he myös. Itse asiassa he tuntuvat vanhentuneen minuakin nopeammin. Kummallakaan ei tiettävästi ole uutta kumppania tai kummempaa sutinaakaan. Molemmilla on nimittäin erittäin haastava (äkkipikainen ja helposti aika negatiivinen ja töksäyttelevä) luonne ja se karsii uusia tuttavuuksia.
T. Ap
Miksi IHMEESSÄ pitäisi exää haikailla takaisin? Jos liitto on päättynyt, siihen on kyllä syynsä.
Kysyy vuosi sitten miehestä erilleen muuttanut nainen (pitkä liitto takana).
Onpas palstalle nyt kertynyt naisia ihmettelemään miesten ex- suhteita. Yhdellä lapsiongelma, toinen ei puhu exästään ja nyt exien takaisin saanti ei olekaan ilmoitusasia.
Onkohan tässä nyt joku ex- ongelmainen liikkeellä vai kaikki eri aloituksia?
Vierailija kirjoitti:
Niin että tuttu helvettikö on turvallisempi? Kehitä uusia unelmia ja toiveita hyvästä parisuhteesta. Ei oo mitään järkee kaivata noita menneitä kauhuja ja kuvitella niiden suhteen mitään. Jatka elämääsi.
En oikeasti usko enää löytäväni ketään aidosti kiinnostavaa. Muutamat miehet ovat tässä sinkkuaikanani kiinnostuneet minusta ja koittivat koiranpentumaisesti roikkua perässäni, mutta eivät he olleet kiinnostavia tai haastavia mitenkään, vaan sellaisia liian helppoja ja ennalta-arvattavia. Ulkonäkökään ei oikein kiinnostanut. Siksi olen elänyt selibaatissa nyt monta vuotta.
T. Ap
Ketään uutta ihmistä en vain jaksa/kykene tapaamaan. En vain jaksa niin isoa prosessia, että tutustuisin kokonaan uuteen ihmiseen. On myös erittäin vaikeaa muutenkaan löytää enää kumppania, vaikken kovin vanha olekaan.
Olen nyt viimeisimmän eroni jälkeen ollut yksin viisi vuotta. Paluu exän kanssa olisi kaikkein helpoin ratkaisu ja kaipaisin todellakin elämänkumppania, vaikka olenkin opetellut elämään tässä yksin ja jopa "nauttimaan" siitä.