Anoppi ottaa päähän!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Koska tietää mielestään kaikesta kaiken!
Hän on jopa minun ammattialani asiantuntija, vaikka on itse ihan eri alan ihminen. Hän antaa ymmärtää, että osaisi minun ammattini paljon paremmin kuin minä.
Auta varjele kun se päivä koittaa, kun patoni murtuu, niin kyllä siinä anoppi saa täyslaidallisen!
Kommentit (72)
Mä en tullut anoppini kanssa toimeen ollenkaan 10 vuoden ajan.
Mutta ensimmäisen (ja ainoan) lapsenlapsensa syntyessä anopista kuoriutuikin ihana mummo jonka kanssa ollaan nykyään todella hyvissä väleissä. Taisin päästä suosioon kun tein hänelle edes sen yhden lapsenlapsen :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa hauskaa, kun kiusataan miniää. Mistään ei puhuta, tai no säästä, jos on pakko. Lapsia ei osata hoitaa (olin tikahtua nauruun, kun mies, 4 lapsen isä, laittoi vauvalle vaippaa väärin päin ihan vain siksi, että saisi miniältä haukut) eikä oteta hoitoon, koska ollaan niin avuttomia. Miniä levitttää kylillä tietoa avuttomuudestamme, mutta omaa perhettä se naurattaa.
No hyi, toivon todella etteivät ole antaneet lapsia teille kunnolla hoitoon. Miten lie olette omien lastenne tarpeisiin vaikuttaneet, jos viattoman vauvan mukavuus (kyllä, laitappa omat alkkarit väärin päin) on sivuseikka kun saa näpäyttää miniää. Mun mielestä kertoo vähintäänkin enemmän tuo koko kirjoitus teidän sairaasta ajattelutavasta, kuin miniästänne. Pysykää kaukana viattomista olennoista, kuten eläimistä ja lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi on myös hirveä. Sillä on myös tuote tuolla "vitsikkäällä" tekstillä varustettuna, nimittäin keittiöpyyhe, itsellään kotona. Osti sen, kun tuli mummoksi. En ole muuten kertaakaan kysynyt häneltä neuvoa missään lapseen liittyvässä asiassa. Lisäksi, kun hän aikoinaan sai kuulla, että nukumme perhepedissä, hän otti yhteyttä LÄÄKÄRIIN vauhkotakseen, miten vaarallisesti me nukutaan. Hän on ottanut toisestakin asiasta lapseemme liittyen omin päin yhteyttä lääkäriin. Olisi vaikka miten paljon kauhujuttuja, mutta en viitsi kertoa. Yritän kertoa anopille mahd. vähän meidän asioista, mutta se onnistuu ne pienetkin tiedonmurut käyttämään sairaasti (vrt. tuo perhepeti -> yhteys lääkäriin).
Mä en tajua tuommoisia ihmisiä, onko heillä jotain mielenterveyden ongelmia vai mistä puristaa..
Sairaita tuollaiset anopit, joille lapsenlapsi on joku valtataistelun väline, jolla yritetään pistää miniä "paikalleen". Minä pysyisin kaukana, siinä sitten miettisi mikä meni pieleen kun lapsenlapset jää etäiseksi jne.
Ainahan sitä täälläkin jauhetaan, että vaikka vihaisi anoppiaan niin kyllä lapsilla pitäisi olla oikeus isovanhempiin. Minä olen täysin (=100%) varma, ettei yksikään lapsi hyödy mummosta, joka on ottanut elämäntehtäväkseen osoittaa kuinka lapsen (rakas ja tärkein) äiti on huonompi kuin mummo.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tullut anoppini kanssa toimeen ollenkaan 10 vuoden ajan.
Mutta ensimmäisen (ja ainoan) lapsenlapsensa syntyessä anopista kuoriutuikin ihana mummo jonka kanssa ollaan nykyään todella hyvissä väleissä. Taisin päästä suosioon kun tein hänelle edes sen yhden lapsenlapsen :D
Minulle kävi ihan toisinpäin :( Ennen lapsia oli ihan kiva ja tulimme hyvin toimeen. Ensimmäisen lapsen syntymä muutti kaiken. Anoppi yritti ikään kuin syrjäyttää minua äidin roolistani, poikansakin joutui paljon siihen puuttumaan. Nyt kun lapsia on jo kolme, niin välit ovat aika tulehtuneet.
Vaikea näitä on selittää sellaisille ihmisille, joiden on annettu olla rauhassa äitejä. Meillä anoppi olisi halunnut olla se äiti lapsillemme ja erityisesti taaperoiässä lapset ovat pelänneet mummoaan kun on käyttäytynyt niin oudosti heitä kohtaan. Kyllähän se on lapsista hämmentävää, jos joku kuitenkin perheen ulkopuolinen käyttäytyy sinulle kuin olisi äitisi.. Ja lapset vaistovat aikuisten välisiä riitoja. En voi kyllä jälkikäteen muuta sanoa, kuin että hänen menetys.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tullut anoppini kanssa toimeen ollenkaan 10 vuoden ajan.
Mutta ensimmäisen (ja ainoan) lapsenlapsensa syntyessä anopista kuoriutuikin ihana mummo jonka kanssa ollaan nykyään todella hyvissä väleissä. Taisin päästä suosioon kun tein hänelle edes sen yhden lapsenlapsen :D
Eiköhän tuo ole puhtaasti vain laskelmointia. Eli käsittää, että sinä äitinä voit evätä lapsen ja mummon tapaamiset, jos mummo ei osaa käyttäytyä.
On helpottavaa lukea, kuinka muilla on ihan samanlaisia kokemuksia anopeistaan. Ihmettelen niitä kirjoittajia, joilla on hyvät välit, että syy on miniöissä. Jos et ole ollut päivääkään toisen saappaissa, ei kannata arvostella. Minusta anopilla on alunperin suurempi vastuu siitä, että välit pysyvät hyvinä, koska hän on se vanhempi ja omaa enemmän elämänkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
On helpottavaa lukea, kuinka muilla on ihan samanlaisia kokemuksia anopeistaan. Ihmettelen niitä kirjoittajia, joilla on hyvät välit, että syy on miniöissä. Jos et ole ollut päivääkään toisen saappaissa, ei kannata arvostella. Minusta anopilla on alunperin suurempi vastuu siitä, että välit pysyvät hyvinä, koska hän on se vanhempi ja omaa enemmän elämänkokemusta.
Nuo miniöiden syyttelijät eivät taida tietää, mitä on elää hankalan ihmisen kanssa. Kun minäkin sanon, että toisinaan harkinnut jopa eroa anopista eroon päästäkseni, niin se kertonee jotain...
Monta vuotta arvosteltu, kohdeltu ala-arvoisesti moittien kaikkea ostamaani (tyyliin roskalavalta pitäisi ilmaiseksi hakea kaikki) vaikkei minun raha-asioideni pitäisi kuulua hänelle pätkääkään.
Jopa kun ostin parvekkeelle kukkia, niin nämä nähtyä alkoi heti tivata, että paljonko maksoivat, ja enkö muka mistään löytänyt halvemmalla.
Nekin varmaan olisi pitänyt puistosta varastaa, jotta saisi ilmaiseksi -.-
Mutta joo, olen ihan loppu tuohon ihmiseen. Ei ole enää meille asiaa, ellei opi käyttäytymään.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin anoppi osti kerran meidän lapselle torilta t-paidan, jossa oli teksti: "äiti tietää paljon, mutta mummi tietää kaiken." Arvaa laitoinko sen lapsen päälle vai en. ;-)
Mun anopilta tuollainen olisi ollut huumoria, ja paita olisi kyllä tullut käyttöön.
Onneksi minulla on ihan tavallinen anoppi ja tulemme ihan ok toimeen. Tosin anoppi on ihan hirveä hössö mutta kyllä sen kestää silloin tällöin pari tuntia kerralla.
Ainut vähän erikoinen juttu on anopin jatkuva miehen siskon ylistys joka kerran kun tavataan mutta minä ja mies kuunnellaan sujuvasti ja vain nyökkäillään että juu juu. Ei ole meiltä pois jos on tarve samaa ylistysvirttä veisata...huvinsa kullakin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aivan ihana anoppi. Voin kertoa hälle melkein kaikesta, mikä mieltä koskettaa. Ei neuvo, jos ei erikseen kysytä. Eikä puutu lastenkaan kasvatukseen. Haluaa olla paljon tekemisissä. Nähdäänkin noin 3-5 kertaa viikossa. :)
Ikävää, että muilla ei satu kemiat yhteen anopin kanssa. Mutta eihän niiden tarvikkaan sattua, muuta kuin sen oman miehen kanssa. :) Tosin helpottaa elämää, jos on hyvät välit appivanhempiin. :)
Sama täällä, minä valitsin fiksun puolison ja sain fiksut appivanhemmat!
Ihmettelen näitä anoppivihaajia, ettekö tutustuneet heihin seurusteluaikana? En olisi puolisoksi huolinut huonossa perheessä kasvanutta.
Ja ei ole pakko olla tekemisissä. Törkeyksistä voi sanoa asiallisesti. Sanoa, että tavataan sitten, kun osaavat käyttäytyä.
Mun anoppi on perusnegatiivinen ihminen, jolle mikään ei ole koskaan hyvin. Minä en ole hyvä vaimo hänen pojalleen koska olen ollut kerran aikaisemmin naimisissa. Siitä hän jaksaa aina muistuttaa. Hänen negatiivisuutensa syö minun energiani :( Todella vaikea ihminen.
Miehelleni hän on kuitenkin tärkeä joten pakko kestää..
Juu ei välttämättä tiedä. Vanhempi ihminen ei automaattisesti ole tietäväisempi tai sivistyneempi kuin nuorempi henkilö.
Mites muuten, jos miniä on historian tutkija, niin kehtaatko pokkana väittää tietäväsi enemmän historiasta? 😉