Kontrollin tunne äitinä katoaa
Onko normaalia että kahden lapsen äitinä viimeaikoina olen kokenut, että en enää hallitse tilannetta? Olen ollut väsynyt ja saatan toisena hetkenä pyytää nätisti monta kertaa syömään ja lopulta houkutella iloisesti, toisella kerra pyytää kerran ja jos ei toisen kerran jälkeen tule, talutan pöytään vaikka lapsi rimpuilisi. Eli en enää toimi johdonmukaisesti, vaan olen välillä väsyneempi ja en niin kiva ja kannustava.
Pitkään tunsin hallitsevani tilanteet ja tiesin tarkalleen, miten milloinkin toimia, eikä lasten kiukuttelut menneet tunteisiin. Nyt saatan poistua hetkeksi jos lapsi kiukuttelee, koska menee tunteisiin. Palaan kuitenkin noin kymmenen sekunnin päästä ja olen turvallinen aikuinen.
En koe, että tekisin varsinaisesti mitään väärin, mutta en enää samalla tavalla hallitse kokonaisuutta ja tunteitani. Olen ollut ahdistunut tästä kontrollin tunteen kadottamisesta.
Kommentit (7)
Normaalilta kuulostaa, elämä vaan ei aina ole täydellistä ja kiiltokuvamaista.
Mutta jos olet ollut sinulle epätavallisen väsynyt ja kireä, niin yritä ihmeessä järjestää helpotusta tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Normaalilta kuulostaa, elämä vaan ei aina ole täydellistä ja kiiltokuvamaista.
Mutta jos olet ollut sinulle epätavallisen väsynyt ja kireä, niin yritä ihmeessä järjestää helpotusta tilanteeseen.
Niinpä, ihan hyvä että elämä ravistelee pientä perfektionistia sisälläni. Tänään saadaan miehen kanssa pitkästä aikaa parisuhdeaikaa! Koitan löysyttää vähän nutturaa, helpottaa ihan vaan kuulla että on normaalia.
Teet sellaisen asian että jatkossa aina taluttaa sinne pöytään jos ei tule, näin kun toimii muutoman kerran peräkkäin nii lapset oppivat että se on asioiden seuraus aina ja ei jaksa kovin kauaa samasta asiasta taistella.
Oikein toimittu että poistuu tilanteesta silloin kun asiat käy liian tunteille, lapsen tasolle ei ole järkevää vajota, joskus niin käy, ei sekään vaarallista ole.
Kannattaa ihan perheenä yhdessä miettiä niitä sääntöjä mitä teillä tahdotaan noudattaa, toisille on tärkeää syödä yhdessä, toisissa perheissä saatetaan syödä vaikka TV.n ääressä.
Onko kokemuksia? Onko tämä normaali vaihe vai pitäisikö huolestua omasta jaksamisesta?