Seksi ällöttää, mikä neuvoksi?
Tilanne on siis se, että erinäisten riitojen ja miehen möläytysten takia seksi on alkanut ällöttää, vaikken edes ole enää vihainen ja mies on pyytänyt anteeksi. En vain voi ajatellakaan harrastavani seksiä enää. Muuten kyllä vietän ihan mielelläni miehen kanssa aikaa, mutta ajatuskin seksistä kammottaa nyt. Meneeköhän tämä itsestään ohi, vai mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (77)
Ensin täytyy rakastaa itseään sellaisena kuin on, mut jos sinusta itsestä tuntuu epämiellyttävältä omat puutteesi niin voit tietty alkaa reenaamaan persettä? Ja miehet ei valitettavasti ajattele mitä ne sanoo, tämä on tullut huomattua. Sit pyydellään jälkeenpäin anteeksi. Ehkä pieni näpäytys on oikein, mutta vuosien pihtaaminen on oikeesti törkeää. Siinä vaiheessa pitää asialle oikeesti tehdä jotain ja miettii vähän omaa suhtautumista ja reenata itsensä tutkiskelua.
Ei mulla mennyt ohi. 5 vuotta elettiin seksittomassa suhteessa ja sitten erottiin. Aivan paras ratkaisu. Edelleen ajatus miehen peniksesta allottaa. Meilla ei niinkaan riitoja, mutta miehen sitoutumattomuus perheeseen ja matkustelu tyon takia. Kasvetiiin erilleen perinteisesti.
Ei rahasta, ei rakkaudesta vaan omasta tahdosta. Eli pihdata saa! Jos siihen on syy!!
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 18:38"]
En halua kertoa, ei se ole oleellista. Mies on pahoitellut käytöstään enkä ole vihainen, mutta seksiä en todellakaan halua enää, kuten sanoin, ajatuskin etoo enkä voi sille mitään. Ap
[/quote]
Ehkä on niin, että syyt ovat nyt muualla kuin miehen sanomisissa. Ajoitus vain sattuu yhteen. Varmaan vaikea juttu, kun seksiä ei enää jonkun kanssa halua. Onko se vähän sama kuin kun ajattelee jotain aikaisempaa kumppaniaan eikä todellakaan enää voisi haluta häntä seksuaalisesti.
Tiedän tunteen. Mullakin kesti kauan päästä tosta tunteesta eroon, edelleen häpeän rintojani. Tylsää tässä on se etenkin että nännini ovat nii herkät että pelkästään niitä stimuloimalka saisin orgasmin. no mies ei pidä rinnoistani, toki itsekin tiedän miten surkeet ne on mutta minkäs teet.
no ainakin sellaisen kanssa jota sitä ei thoudellakaan halua.
sama koskee naishäirikköä joka ei ymmärrä ettei hänestä ole oikein innostuttu (ainakaan vielä) ja toisaalta tämä sitten pyrkii häiriköimällä saamaan miehen huomion.
ei ehkä saa sellaista huomiota silloin jota halusi. siitä tulee sellaiselle muutakin ongelmaa kuin häirintä. se on kieltämättä surulllista.
tilanne voisi olla erilainen jos olisi vaikkapa seurustellut jonkuin kanssa ja tämä olisi löytänyt toisen pettämällä tai muuten.
mutta kun häiriköit jollekin joka ei ole oikein kiinnostunut, niin saat helposti vastineeksi vain vihaa koska häiritset sinulle ulkopuolista. se on silloin helppo myös viedä viranomaismenettelyllä eteenpäin. niin se vain on.
Liittyy tähän itse asiassa muutakin kuin miehen sanomiset, mutta niiden jälkeen asenteeni seksiin koki täyskäännöksen. Ennen sitä ajattelin seksiä jopa liikaa ja painostin miestä asiassa. Ap
Mä en kans ikinä unohda miten exä arvosteli mun vartaloa 2 viikkoinen vauvamme sylissäni..
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 18:32"]
Vierasta joutuu ottamaan. Ei kukaan terve heteromies ole ilman pillua vuositolkulla.
Valinta on tehtävä on annettava ainoataan tai hyväksyttävä vieraat suhteet.
Parisuhteeseen kuuluu seksi.
Pihdata ei saa mies eikä nainen.
[/quote]
Miksi ei? Miksi keho pitäisi antaa vasten tahtoaan käyttöön? Minulla on kokemus että olen teininä suostunut seksiin kun on sitä ruinattu ja lopulta olen vain antautunut ja itkenyt jälkeenpäin likaista oloa.
Ikinä enää en suostu vastoin tahtoani seksiin. En edes parisuhteessa.
Minun seksihalut on olleet olemattomat siitä lähtien kun oli vaikea raskaus vuonna 2012. Mies jaksaa aina "eikö voitais?"-puhetta, mutta minä en pysty. Seksi on alkanut ällöttää, enkä tarkallee tiedä miksi.
Tiedän että hänellä on halunsa ja tahtoisin voida olla halukas vastaamaan niihin, koska hän varmasti sen hyvänä miehenä ansaitsisi. Seksi on hänelle kaunis asia, minulle ei niinkään. Kenties mínulla on seksuaalisia ongelmia äitiyden myötä, en ole varma.
Nautin elämästä ilman seksiä juuri nyt. Sain epiduraalista tai sektiosta tunnottomuutta alapäähän, joka näyttää pysyvän. En ole täysin tunnoton, mutta tuntoaisti on muuttunut (ei positiiviseen suuntaan).
Mielestäni suhteemme on tyydyttävä ilman seksiä ja meillä on hyvä kumppanuus ja hyvä perhe.
Tuntuisi pahalta jos mies hankkisi seksisuhteen, mutta toisaalta ymmärtäisin häntä hyvin. Tämä on minun "vammani" tai erilaisuuteni. Olen onnellinen ilman seksiä, ainakin juuri nyt.
Tuntuu pahalta kaikki pihtarikommentit, koska se tarkoittaisi että pitäisi antaa ilman omia haluja ja siitä tulee ikävä olo. Aivan kuin olisi se pumpattava nukke, johon tyhjennytään. Jotenkin likainen olo, jos itse ei ole yhtään mukana ja toinen ihan kiimassa.
En näe että seksuaalisesti ei-aktiivinen ihminen on mitenkään friikki. Jokaisella on omat taustansa, oma libidonsa ja hormonitoimintansa. Toisilla lääkitys, joka aiheuttaa haluttomuutta ja osalla psykologisia syitä.
Nämä kaikki samat syyt pätee myös niihin "yliseksualisiin" ihmisiin.
Mikä lopulta on normaalia?
Kyllä minäkin joskus tykkäisin masturboida ja vaikka katsella erotiikkaa netistä, mutta jotenkin sekin on jäänyt tekemättä pikkulapsiajan vuoksi, sekä tuon tuntovamman alapäässä. Ei ole aikaa tutkia ja kuulostella sormin ja vaikka apuvälinein millaiseksi olen jo palautunut ja kuinka paljon se sattuu tai miten hermotus voi alapäässä tällähetkellä.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 00:23"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 18:32"]
Vierasta joutuu ottamaan. Ei kukaan terve heteromies ole ilman pillua vuositolkulla.
Valinta on tehtävä on annettava ainoataan tai hyväksyttävä vieraat suhteet.
Parisuhteeseen kuuluu seksi.
Pihdata ei saa mies eikä nainen.
[/quote]
Miksi ei? Miksi keho pitäisi antaa vasten tahtoaan käyttöön? Minulla on kokemus että olen teininä suostunut seksiin kun on sitä ruinattu ja lopulta olen vain antautunut ja itkenyt jälkeenpäin likaista oloa.
Ikinä enää en suostu vastoin tahtoani seksiin. En edes parisuhteessa.
Minun seksihalut on olleet olemattomat siitä lähtien kun oli vaikea raskaus vuonna 2012. Mies jaksaa aina "eikö voitais?"-puhetta, mutta minä en pysty. Seksi on alkanut ällöttää, enkä tarkallee tiedä miksi.
Tiedän että hänellä on halunsa ja tahtoisin voida olla halukas vastaamaan niihin, koska hän varmasti sen hyvänä miehenä ansaitsisi. Seksi on hänelle kaunis asia, minulle ei niinkään. Kenties mínulla on seksuaalisia ongelmia äitiyden myötä, en ole varma.
Nautin elämästä ilman seksiä juuri nyt. Sain epiduraalista tai sektiosta tunnottomuutta alapäähän, joka näyttää pysyvän. En ole täysin tunnoton, mutta tuntoaisti on muuttunut (ei positiiviseen suuntaan).
Mielestäni suhteemme on tyydyttävä ilman seksiä ja meillä on hyvä kumppanuus ja hyvä perhe.
Tuntuisi pahalta jos mies hankkisi seksisuhteen, mutta toisaalta ymmärtäisin häntä hyvin. Tämä on minun "vammani" tai erilaisuuteni. Olen onnellinen ilman seksiä, ainakin juuri nyt.
Tuntuu pahalta kaikki pihtarikommentit, koska se tarkoittaisi että pitäisi antaa ilman omia haluja ja siitä tulee ikävä olo. Aivan kuin olisi se pumpattava nukke, johon tyhjennytään. Jotenkin likainen olo, jos itse ei ole yhtään mukana ja toinen ihan kiimassa.
En näe että seksuaalisesti ei-aktiivinen ihminen on mitenkään friikki. Jokaisella on omat taustansa, oma libidonsa ja hormonitoimintansa. Toisilla lääkitys, joka aiheuttaa haluttomuutta ja osalla psykologisia syitä.
Nämä kaikki samat syyt pätee myös niihin "yliseksualisiin" ihmisiin.
Mikä lopulta on normaalia?
Kyllä minäkin joskus tykkäisin masturboida ja vaikka katsella erotiikkaa netistä, mutta jotenkin sekin on jäänyt tekemättä pikkulapsiajan vuoksi, sekä tuon tuntovamman alapäässä. Ei ole aikaa tutkia ja kuulostella sormin ja vaikka apuvälinein millaiseksi olen jo palautunut ja kuinka paljon se sattuu tai miten hermotus voi alapäässä tällähetkellä.
[/quote]
Kenenkään ei pidä vastentahtoisesti ruveta harrastamaan seksiä, mutta jos mies TARVITSEE seksiä niin mitä vaihtoehtoja on ? a) voit yrittää antaa suuulla tyydytyksen/ käsillä b) voit sanoa miehelle että teillä on avoin suhde / hän voi harrastaa seksiä muiden kanssa, sovitte itse säännöt c) harrastat seksiä miehesi mielestä. Minusta on itsekästä että mies joutuu elämään ilman seksiä, ja sitten palstalla valitellaan sitä kun mies on pettänyt. Mutta näitä on hyvä ennakoida ja tehdä säännöt selviksi, että mooemmat on tyytyväisiä. Minusta tässä tapauksessa naisen on tultava vastaan jollain tavalla. Ymmärrän semmoset kaudet kun ei vaan tee mieli, mutta jos puhutaan useiden kuukausien/vuosien haluttomuudesta niin se ei ole miestä kohtaan reilua. Sitten mies saa luvan käydä vieraissa ja nianen hyväksyy sen.
Mikä mielestänne on sitten kohtuullinen näpäytysaika miehelle tällaisessa tilanteessa? En halua vahingossakaan koskea siihen millään tavalla. Ap
Minulle seksi oli ennen tärkeää ja harrastimme sitä mieheni kanssa joka päivä, monesti kolmekin kertaa päivässä, minun aloitteesta. No olimme sitten illan vietossa tuttava pariskuntien kanssa ja mieheni alkoi siellä ivallisesti puhumaan seksi asioistaan ja minua sanomaan nymfoksi ja kyltymättömäksi... Sen jälkeen meni "luukut" kiinni. Ja mies ihmetteli mikä on. Tästä on aikaa jo 12 vuotta. Olemme edelleen yhdessä. Ja edelleen asia mua vaivaa. Harrastamme kyllä seksiä,mutta ei todellakaan kovin usein enää, ja sehän miestä kismittää. No olis miettinyt aikanaan mitä suustaan päästää.. niin ja olen kyllä syyn kertonut miksi seksi ei kiinnosta.
Meillä mies ei vielä taida tajuta tilanteen vakavuutta, koska sekään ei ole vielä tehnyt yhtään aloitetta ja ei varmaan ihan heti teekään, kun olettaa mun tekevän (sitten kun olen toipunut loukkauksista). Sitä saa kyllä joutua odottamaan, sen lisäksi että ällötän itse itseäni niin vähitellen mieskin on alkanut ällöttää. Ap
No kannattaisko asiasta mainita miehelle? Mikä vittu teitä vaivaa kun ette keskustele parisuhteestanne? Jos tosin olette parikymppisiä, niin ymmärrän kyllä ettei sen ikäisillä ole vielä aivoja ja persereikää kehittynyt.
Ollaan keskusteltu. Mutta en ihan suoraan halua sanoa miehelle mitä ajattelen nyt, koska itsekin toivon mieleni vielä joskus muuttuvan. Epäreiluimmalta tuntuu, jos joudun taas yksin prosessoimaan tämän ällöttävyysasian ilman että mies koittaa mitenkään hyvitellä sitä mitä teki, eli tuhosi seksihaluni. Ei tässä sujut olla sillä, että mies sanoo vaatteet päällä ja meikattuna nätiksi.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 10:12"]
Ollaan keskusteltu. Mutta en ihan suoraan halua sanoa miehelle mitä ajattelen nyt, koska itsekin toivon mieleni vielä joskus muuttuvan. Epäreiluimmalta tuntuu, jos joudun taas yksin prosessoimaan tämän ällöttävyysasian ilman että mies koittaa mitenkään hyvitellä sitä mitä teki, eli tuhosi seksihaluni. Ei tässä sujut olla sillä, että mies sanoo vaatteet päällä ja meikattuna nätiksi.
[/quote] Voi vittu teitä pihtarinaisia. Onko se aina miehen vika jos on sanonut jotain?. Kyllähän naisetkin osaa olla vittumaisia, haukkuu miestänsä laiskaksi seksissä vaikka mies olisi töistänsä takia uuvuksissa. Tai sulla on pieni kalu, haluaisin isompaa, enkö mä kelpaa kun jyystät mua niin kauan, jos katsot pornoa niin en anna(vaikka salaa katsoo itsekkin ja masturpoi jööti jalkojen välissä) m36
No ei ole, kiitos miesnäkökulmasta! Itse asiassa ekan kerran kun mies sanoi epäviehättäväksi, siinä oli ihan perääkin. Latasi vain kerralla ettei enää pidä minua edes naisena, eikä seksi kiinnosta kanssani enää yhtään. Tein parannuksen ja aloin taas panostaa enemmän ulkonäkööni, mutta eipä sekään sitten riittänyt kun edelleen välillä ties mitkä osat ällöttävät. Vaikka kokonaisuus kuulemma ei enää. Ap
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 00:45"][quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 00:23"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 18:32"]
Vierasta joutuu ottamaan. Ei kukaan terve heteromies ole ilman pillua vuositolkulla.
Valinta on tehtävä on annettava ainoataan tai hyväksyttävä vieraat suhteet.
Parisuhteeseen kuuluu seksi.
Pihdata ei saa mies eikä nainen.
[/quote]
Miksi ei? Miksi keho pitäisi antaa vasten tahtoaan käyttöön? Minulla on kokemus että olen teininä suostunut seksiin kun on sitä ruinattu ja lopulta olen vain antautunut ja itkenyt jälkeenpäin likaista oloa.
Ikinä enää en suostu vastoin tahtoani seksiin. En edes parisuhteessa.
Minun seksihalut on olleet olemattomat siitä lähtien kun oli vaikea raskaus vuonna 2012. Mies jaksaa aina "eikö voitais?"-puhetta, mutta minä en pysty. Seksi on alkanut ällöttää, enkä tarkallee tiedä miksi.
Tiedän että hänellä on halunsa ja tahtoisin voida olla halukas vastaamaan niihin, koska hän varmasti sen hyvänä miehenä ansaitsisi. Seksi on hänelle kaunis asia, minulle ei niinkään. Kenties mínulla on seksuaalisia ongelmia äitiyden myötä, en ole varma.
Nautin elämästä ilman seksiä juuri nyt. Sain epiduraalista tai sektiosta tunnottomuutta alapäähän, joka näyttää pysyvän. En ole täysin tunnoton, mutta tuntoaisti on muuttunut (ei positiiviseen suuntaan).
Mielestäni suhteemme on tyydyttävä ilman seksiä ja meillä on hyvä kumppanuus ja hyvä perhe.
Tuntuisi pahalta jos mies hankkisi seksisuhteen, mutta toisaalta ymmärtäisin häntä hyvin. Tämä on minun "vammani" tai erilaisuuteni. Olen onnellinen ilman seksiä, ainakin juuri nyt.
Tuntuu pahalta kaikki pihtarikommentit, koska se tarkoittaisi että pitäisi antaa ilman omia haluja ja siitä tulee ikävä olo. Aivan kuin olisi se pumpattava nukke, johon tyhjennytään. Jotenkin likainen olo, jos itse ei ole yhtään mukana ja toinen ihan kiimassa.
En näe että seksuaalisesti ei-aktiivinen ihminen on mitenkään friikki. Jokaisella on omat taustansa, oma libidonsa ja hormonitoimintansa. Toisilla lääkitys, joka aiheuttaa haluttomuutta ja osalla psykologisia syitä.
Nämä kaikki samat syyt pätee myös niihin "yliseksualisiin" ihmisiin.
Mikä lopulta on normaalia?
Kyllä minäkin joskus tykkäisin masturboida ja vaikka katsella erotiikkaa netistä, mutta jotenkin sekin on jäänyt tekemättä pikkulapsiajan vuoksi, sekä tuon tuntovamman alapäässä. Ei ole aikaa tutkia ja kuulostella sormin ja vaikka apuvälinein millaiseksi olen jo palautunut ja kuinka paljon se sattuu tai miten hermotus voi alapäässä tällähetkellä.
[/quote]
Kenenkään ei pidä vastentahtoisesti ruveta harrastamaan seksiä, mutta jos mies TARVITSEE seksiä niin mitä vaihtoehtoja on ? a) voit yrittää antaa suuulla tyydytyksen/ käsillä b) voit sanoa miehelle että teillä on avoin suhde / hän voi harrastaa seksiä muiden kanssa, sovitte itse säännöt c) harrastat seksiä miehesi mielestä. Minusta on itsekästä että mies joutuu elämään ilman seksiä, ja sitten palstalla valitellaan sitä kun mies on pettänyt. Mutta näitä on hyvä ennakoida ja tehdä säännöt selviksi, että mooemmat on tyytyväisiä. Minusta tässä tapauksessa naisen on tultava vastaan jollain tavalla. Ymmärrän semmoset kaudet kun ei vaan tee mieli, mutta jos puhutaan useiden kuukausien/vuosien haluttomuudesta niin se ei ole miestä kohtaan reilua. Sitten mies saa luvan käydä vieraissa ja nianen hyväksyy sen.
[/quote]
Samaa mieltä. Siis koskee nyt kumpaa hyvänsä. Pari kuukautta vielä menee, mutta vuosia? No ei hitossa! Johan sitä tuntee itsensä ihan kuolleeksi siinä ajassa. Psykiatri auttaa haluttomia. Tai ap:n tapauksessa miehen vaihto, niin johan halut palaavat. En minä ainakaan kuuntelisi mitään ulkonäkökritiikkiä mieheltäni. Kun en itsekään sellaista harrasta.
N31
Olen siis ihan normaali nyt, kun en siedä mitään seksiin liittyvääkään ilman ahdistusta? Ap