Lue keskustelun säännöt.
Puoliso in todella räjähdysherkkä. Mitä tehdä?
14.12.2021 |
Olemme kolmihenkinen perhe, meillä on yksi jo kouluikäinen lapsi.
Mieheni on aina ollut melkoisen lyhytpinnainen ja suuttuessaan todella aggressiivisen oloinen ihan tuntemattomillekin ihmisille.
Kotonakin oli aika, jolloin hän oli huonolla ja rähinä tuulella vähän liian usein. Tuolloin pakkasin tavarani ja lapsen, oltiin hetken vanhempieni luona ja olin täysin valmis eroamaan. Eronnut olisin vain lapseni vuoksi, en halunnut että hän kasvaisi semmoisessa kodin ilmapiirissä. No mies tuli katumapäälle ja soviteltiin asiat, joitakin aikoja meni oikein hyvin ilman suhteettomia raivokohtauksia.
Nyt ollaan taas siinä pisteessä, että mies raivoaa entiseen tyyliinsä. Raivo saattaa syntyä vaikkapa siitä, että toinen autoilija on soittanut hänelle torvea! Näin kävi kun oltiin menossa asioille perheenä… Mies käski meidät sivumpaan ja meni itse huutaen raivoamaan ja uhkailemaan toisen auton kuljettajaa. Tuli sitten sieltä muina miehinä meidän seuraan ja sanoi vaan että tekipä hyvää vähän suuttua! Itse en oikein tiennyt miten reagoida, joten annoin asian olla vaan.
Nyt sai sitten myös hillittömän raivokohtauksen kotona. Mökötin miehelleni tekemättömistä kotihommista. Ehdin olla hiljaa kotona noin vartin, kunnes mies räjähti! Paiskoi tavaroita ja huusi inhottavia juttuja keuhkojen täydeltä minulle. Itse istuin vaan hiljaa lapsen kanssa. Onneksi mies päätti sitten poistua paikalta ja tilanne päättyi siihen.
Miten nyt toimisitte minun tilanteessa? Voiko tästä enää rakentaa toimivaa parisuhdetta?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Exäni oli ihan samanlainen. Raivosi joka ikisestä pienestä asiasta täristen pää punaisena. Lupasi aina lopettaa, mutta vähän ajan päästä aloitti uudelleen.
Mun ex ei edes pyytänyt anteeksi, hänessä ei ollut mitään vikaa. Hän raivostui suunniltaan tyhjästä ja oli vaarallinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En viitsi edes lukea aloitusta. Miksi ihmiset ovat räjähdysherkkien puolisoiden kanssa?
Koska rakastavat heitä?
Yksi negatiivinen ominaisuus ei määrittele koko ihmistä. Toki siinä kohtaa, kun se ominaisuus alkaa määritellä muuta elämää, on syytä harkita eroa.
Näiden Kilari-Ilareiden ja -Iinesten kanssa ei kannata olla missään tekemisissä. Pienimmillään menee oma mielenterveys, pahimmillaan henki.
Kaksi vaihtoehtoa; joko jäät sinne unelmataloosi ja alat katsoa sormien läpi miehen riehumisia, tai sitten otat ja lähdet.
Mulla on kotona kans lyhytpinnainen helposti suuttuva, narsistinen mies. Inhoan koko miestä, mutta en kans halua muuttaa kauniista talostamme pois, joten suljen silmät ja korvat miehen huutamisilta ja v*ttuiluilta. Kyllä siihen oppii kun aikansa kuuntelee mesoajaa. Narsku ei kauaa jaksa huutaa, jos sitä ei noteeraa mitenkään. Nukutaan eri huoneissa ja eletään aika tavalla omia elämiämme, lapsia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekopäät on sekopäitä. Minulla on tuollainen kaveri, hän on ihan ok tyyppi kun ei räyhää ja räjähtele pikku jutuista, mutta kyllä hänen seura on aika väsyttävää, kun ei koskaan voi tietää milloin se huuto taas alkaa...
Huvittavaa on se, että hän ei itse siedä minkäänlaista nillitystä!
Olen miettinyt onko hän hullu vai eikö hänellä ole käytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö tuollaisia miehiä on olemassa? Jätä se sika!
Minä en tiedä muunlaisten miehien olemassa olosta. Tämä on ensimmäinen parisuhteeni, ollaan oltu yhdessä 15v. Olen 32 vuotias.
Mieheni ei käytä huumeita tai alkoholia, onneksi! On ihan kunnollinen mies noin muuten. Hyvää tulosta tekevä yrittäjä. Siksi haluaisin vielä jotenkin yrittää asiat selvittää
Hän siis purkaa työstressinsä vaimoonsa ja lapsiinsa, kun ei osaa aikatauluttaa tekemisiään järkevälle tasolle eikä asiakkaille voi vittuilla takaisin, vaikka mieli tekisi. Nice!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma isä oli tuommoinen suuttua nuorena. Vanhemmalla iällä rauhoittui, kun sai mielialalääkityksen. Jonkin sortin masennus/ahdistus siis diagnoosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, kurja tilanne. Varmaan on mennyt vähän överiksikin. Meillä minä (nainen) olen se räiskyvämpi luonne, toki en ketään ole väkivallalla uhkaillut. Haluaisin myös selvittää kaikki erimielisyydet heti, ei illalla tai huomenna jolloin ne 99 % varmuudella jäävät selvittämättä. Minulla alkaa kiehua yli pahemmin kun toinen on hiljaa tai lähtee pois ja ajattelee että kyllä se siitä rauhoittuu. Hakekaa keskusteluapua pian. Miehesi on vastuussa omasta huonosta käytöksestä, niin kuin me kaikki. Ehkä voisi tulla puolitiehen vastaan, vähän painokkaampi tai kipakampi keskustelu on ok, kunhan se pysyy asiallisena? Väkivaltaa tai solvauksia ei pidä hyväksyä tai elää pelossa.