uskallanko pienen lapsen yh:na käyttää unilääkeitä?
Unta pitäisi saada, yli 2 vuotta olen nukkunut huonosti. Lapsi ei välttämättä enää herätä, mutta herään kaikkiin ääniin ja liikkeisiin ym. Aion testata melatoniinin, mutta jos siitä ei ole apua, niin uskaltaako tässä edes ajatella mitään varsinaisia lääkkeitä? Lapsi on 2,5v.
Kommentit (27)
Unilääkkeet on kyllä oikeesti ihan viimeinen virhe.
Jos ei melatonin auta niin voi kokeilla mirtazaapinia pienellä annoksella. Se on väsyttävä masennuslääke joka käytetään paljon unilääkkenä pienellä annoksella. Läytuu myös väsyttävä allergialääke atatax mitä joskus ainakin vanhuksilla käytetään ihan unilääkkenä. Toki voi käydä luontaistuotekaupassa ja kokeilla myäs esim valeriaanaa
Ei se unilääke sitä unenlaatua paranna. Ainakin itselläni se auttoi nukahtamisongelmiin, mutta ei unen laatuun. Tai ainakin olin joka tapauksessa tokkurainen pitkään päivälläkin. Toivottavasti tuo melatoniini auttaa. Jotkut käyttävät allergialääkkeitä, niitä väsyttäviä.
Opamox on minulla käytössä, oli jo raskausaikana. On mieto, antaa unen mutta herään kyllä helposti jos lapset herää tai jotain. Tämä on siis mieto rauhoittava, jota käytetään yleisesti myös univaikeuksiin.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:12"]Unilääkkeet on kyllä oikeesti ihan viimeinen virhe.
[/quote]
Pidän pahempana sitä, että olen helvetin kärttyinen ja pinna kireällä ja joku kerta pää vielä sekoaa täysin. Eilen kun lapsi kiukutteli pitkään nukkumaanmenon kanssa, itkin varmaan tunnin ja mietin että nyt on pakko saada jostain apua. Olen niin loppu,olen viimeksi nukkunut hyvin joskus raskausaikana.
Mä tiedän ton tunteen, kun sais nukkua, niin elimistö ei enää osaa :( Stellaa en suosittele, on aika vahva unilääke, mutta minä olen käyttänyt hyvin pieninä määrinä opamoxia. Se on rauhottava, mutta auttaa mua pysymään unessa. Ei väsytä ja lapsen kanssa pystyy tarvittaessa heräämään vaikka monta kertaa yössä, niinku meillä on ollut tapana ;) Se aiheuttaa riippuvuutta, mutta pieninä määrinä ja lyhyitä aikoja käytettäessä ei mua ainakaan oo koukuttanu yhtään. Melatoniinia otan joka ilta, niin nukahtaa helpommin. Sit on vielä muitakin nukkumista auttavia, et oo ihmeessä yhteydessä lääkäriin! Tsemppiä sinne! :)
Mirtazapiini aiheutti ainakin minulle koko seuraavaksi päiväksi kamalan zombiolon. Väsytti vielä enemmän, kuin yön valvoneena. Mutta söin niitä kuitenkin parin kuukauden verran ja sain niillä valvomisen kierteen katkaistua. Nykyään en tarvitse mitään unilääkkeitä, vaikka välillä nukunkin huonosti, ei se ole enää niin elämää haittaava asia, kun kuitenkin suurimmaksi osaksi nukun yöt kohtuullisesti. Heräilen toki joka yö, mutta enää ei ole sellaista tuntikausien valvomista ja siitä stressaamista.
Minä olen ottanut Stella nukahtamislääkettä joskus, kun tosi pitkään olen ollut uneton. Vaikutus kestää noin neljä tuntia. Uskaltaisin sinuna kokeilla. Saatat saada jatkossa paremmin nukutuksi, kun tiedät, että tarvittaessa voit ottaa nukahtamislääkkeen...
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:15"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:12"]Unilääkkeet on kyllä oikeesti ihan viimeinen virhe.
[/quote]
Pidän pahempana sitä, että olen helvetin kärttyinen ja pinna kireällä ja joku kerta pää vielä sekoaa täysin. Eilen kun lapsi kiukutteli pitkään nukkumaanmenon kanssa, itkin varmaan tunnin ja mietin että nyt on pakko saada jostain apua. Olen niin loppu,olen viimeksi nukkunut hyvin joskus raskausaikana.
[/quote]
Ymmärrän täysin mutta unilääkkeet voi aiheuttaa muitakin psyykkisiä ongelmia sekä koukuttavat. Unettomuus on kuitenkin esim. masennukseen ja ahdistukseen verrattuna suht pieni ongelma. Tuon joidenkin suositteleman opamoxinkin tiedän aiheuttaneen pahaa ahdistusta lopettamisen jälkeen. Sen sijaan väsyttävät allergialääkkeet lienevät ihan hyvä idea.
Toki teet niin kuin sinusta tuntuu mutta suosittelen miettimään vielä uudestaan!
Mirtazapiini LIHOTTAA, PYSY KAUKANA SIITÄ!
Mulla oli jnkun aikaa kytössä triptyyli unen tukena. Se nimeomaan paransi unen lastua ja auttoi nukkumaan heräilemättä. Silti senkin kanssa heräsi kyllä siihen, jos OIKEASTI tapahtui jotain, esim jos puhelin soi, tms. ei vaan enää joka rapsahdukseen tai puolison käänhdykseen sängyssä.
Minä käytin lääkettä pari kuukautta ja sain sillä tavalla univelat sen verran kuitattua, että väsymys ei enää aiheuttanut lisää ahdistustaja masennudta. Sitten en enää tarvinnut lääkettä, vaan pystyi nukkumaan omillani ja jopa kestämään jonkun satunnaisen valvomisenkin. Erityisiä sivuvaikutksia sillä ei ollut, eikä siitä luopuminen ollut vaikeaa. En ollut sitä käyttäessäni päivällä ainakaan yhtä tokkurainen kuin nukkumatta ollessani (mutta univelka aiheuttaa kyllä helposti noin promillen humalatilaa vastaavan tokkkkuran, joka voi olla vaarallisempi kuin tilasaollessaan tajuaakaan.)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:12"]
Jos ei melatonin auta niin voi kokeilla mirtazaapinia pienellä annoksella. Se on väsyttävä masennuslääke joka käytetään paljon unilääkkenä pienellä annoksella. Läytuu myös väsyttävä allergialääke atatax mitä joskus ainakin vanhuksilla käytetään ihan unilääkkenä. Toki voi käydä luontaistuotekaupassa ja kokeilla myäs esim valeriaanaa
[/quote]
Ataraxia vain, jos haluaa olla zombi myös melkein koko päivän. Kokemusta on sekä Ataraxista, mirtatsapiinista, melatoniinista (melatonin ja circadin) että unilääkkeistä.
Jos ap herää lapsensa pieniinkin ääniin eli turhaan, niin suosittelen kokeilemaan samaa kuin minä itsekin eli korvatulppia. Auttavat paljon.
Jos nukkuu jatkuvasti aivan liian vähän ja huonosti tai tuskin ollenkaan, niin se on isompi pitkällä tähtäimellä kaikelle isompi ongelma kuin unilääkkeen käyttäminen, oli käyttäjä yh tai ei. Yliväsymys joka voi johtaa pahimmillaan syvään uupumukseen (mikä edelleen altistaa tiuskimiselle ym. räyhäämiselle ja jopa väkivallalle vaikkei sitä aikoisikaan täysjärkisenä), on isompi ongelma kuin lääkkeen käyttäminen, millä sitä isompaa edessä mahdollisesti olevaa ongelmaa ehkäistään.
Ajatelkaapa sitä, että tälle pienen vauvan yh:lle määrättiin vaikeaan unettomuuteen yhdistelmä, jossa oli pahimmillaan melatoniini + unilääke (tsopikloni) + Lyrica + Voxra + alussa vielä kaiken päälle Atarax. Kävelin iltaisin tuon setin otettuani ehkä hiukan seiniä pitkin, mutta vauva tuli hoidetuksi kun pakko oli. Ilman hoitoa olisi koko vauva pitänyt antaa sijoitettavaksi, koska nukuin max 2 h vuorokaudessa eikä sillä enää pysy täysjärkisenä saati jaksa suhtautua kovin kärsivällisesti koliikkivauvaan, joka minulla sattui olemaan.
Pelkkä melatoniin tai melatoniinin ja unilääkkeen yhdistelmä ei vielä ole kovin paha. Eiköhän vauvan itkuun kuitenkin herää, jos se haittaa nytkin noin paljon.
Mä oon ottanut opamoxia, vaikka ollaan kaksin vauvan kanssa. Aloin olla niin sekaisin valvomisesta, että osasto olis ollut seuraava etappi. Aina se ulkoilu ja liikunta ei auta, päinvastoin pahimmassa vaiheessa kun en joinain öinä nukkunut ollenkaan kevytkin liikunta veti niin ylikierroksille ettei uni tullut ainakaan.
Toi lääke pelasti mun elämän kun sain valvomiskierteen poikki. Pikkuhiljaa lopetin, lopetusvaiheessa oli muutaman päivän ihan järkyttävä vitutus mut se oli pieni hinta siitä, et osaan taas nukkua. Nykyään nukun enimmäkseen hyvin, jos en saa unta, otan lääkettä muutamana yönä. Helpottaa valvoessa jo pelkkä tieto et ensi yön nukun vaikka lääkkeillä.
Otin eilen melatoniinia, tuntui auttavan. Toki voi olla vain sattumaa tai plasebovaikutus, mutta yhtä kaikki nukahdin nopeasti ja aamulla oli jopa aika pirteä olo. Ap
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 22:30"]
Kokeile kuunnella mp3-soittimesta sängyssä pitkällä pimeässä makkarissa klassista musiikkia tai (vieraskielistä) äänikirjaa, auttaa rentoutumaan ja katkaisee pyörivät ajatukset. Tämä auttaa nukahtamaan. Entä nukkuuko lapsi samassa huoneessa kuin sinä? Jos nukkuu, niin kokeile nukkumista eri huoneessa, sinä tarvittaessa vaikka olkkarissa, ja väliovi kiinni tai lähes kiinni niin, ettet herää lapsen uniääniin mutta kuulet jos herää kunnolla. Tsemppiä! Ei ne miedot unilääkkeetkään huono vaihtoehto ole, jos unta ei muuten saa.
[/quote]
Kuuntelen joskus musiikkia, se ei auta koska herään siihen musiikkiin hetken kuluttua. Lapsi nukkuu samassa huoneessa, olen ajatellut siirtyä olohuoneeseen kunhan saan hankittua pimennysverhot olkkariin ja keittiöön, eli ei varmaan ihan hetkeen... Nukun muutenkin paremmin suljetussa tilassa, meidän olohuone on aika avoin. Lapsi myös hiippailee öisin viereeni ja pelkään jo etukäteen, miten käy jos nukun eri huoneessa. Testaan tuon kuitenkin jossain vaiheessa.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:51"]Mulla oli jnkun aikaa kytössä triptyyli unen tukena. Se nimeomaan paransi unen lastua ja auttoi nukkumaan heräilemättä. Silti senkin kanssa heräsi kyllä siihen, jos OIKEASTI tapahtui jotain, esim jos puhelin soi, tms. ei vaan enää joka rapsahdukseen tai puolison käänhdykseen sängyssä.
Minä käytin lääkettä pari kuukautta ja sain sillä tavalla univelat sen verran kuitattua, että väsymys ei enää aiheuttanut lisää ahdistustaja masennudta. Sitten en enää tarvinnut lääkettä, vaan pystyi nukkumaan omillani ja jopa kestämään jonkun satunnaisen valvomisenkin. Erityisiä sivuvaikutksia sillä ei ollut, eikä siitä luopuminen ollut vaikeaa. En ollut sitä käyttäessäni päivällä ainakaan yhtä tokkurainen kuin nukkumatta ollessani (mutta univelka aiheuttaa kyllä helposti noin promillen humalatilaa vastaavan tokkkkuran, joka voi olla vaarallisempi kuin tilasaollessaan tajuaakaan.)
[/quote]
Itse suosittelen myös triptyliä. Ei unilääke vaan mieto masennuslääke josta pääsin helposti myös eroon kun sain taas nukuttua
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:51"]Mulla oli jnkun aikaa kytössä triptyyli unen tukena. Se nimeomaan paransi unen lastua ja auttoi nukkumaan heräilemättä. Silti senkin kanssa heräsi kyllä siihen, jos OIKEASTI tapahtui jotain, esim jos puhelin soi, tms. ei vaan enää joka rapsahdukseen tai puolison käänhdykseen sängyssä.
Minä käytin lääkettä pari kuukautta ja sain sillä tavalla univelat sen verran kuitattua, että väsymys ei enää aiheuttanut lisää ahdistustaja masennudta. Sitten en enää tarvinnut lääkettä, vaan pystyi nukkumaan omillani ja jopa kestämään jonkun satunnaisen valvomisenkin. Erityisiä sivuvaikutksia sillä ei ollut, eikä siitä luopuminen ollut vaikeaa. En ollut sitä käyttäessäni päivällä ainakaan yhtä tokkurainen kuin nukkumatta ollessani (mutta univelka aiheuttaa kyllä helposti noin promillen humalatilaa vastaavan tokkkkuran, joka voi olla vaarallisempi kuin tilasaollessaan tajuaakaan.)
[/quote]
Tämä kuulostaa lohdulliselta että jotain apua on saatavilla ilman että on aivan taju kankaalla. Tuon melatoniinin testaan toki ensimmäisenä. Korvatulppia en voi käyttää, nekin häiritsevät unta. Jotenkin on tosi vaikea rauhoittua nukkumaanmenoa varten, ihan kuin kävisin ylikierroksilla koko ajan. Äskenkin makasin kolme varttia sängyssä eilä tietoakaan unesta, aamulla pitäisi taas herätä kuudelra...
Ja masennusoireita minulla on, mutta on mahdotonta erottaa mikä johtuu väsymyksestä ja mikä jostain muusta. Ap
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 21:12"]Unilääkkeet on kyllä oikeesti ihan viimeinen virhe.
[/quote]
Kyllä minä käytin lääkärin määräyksestä ja valvonnassa unilääkkeitä, kun ilin pienen lapsen yh. Silloinhan on erityisen tärkeää, että äiti on kunnossa, levännyt ja jaksaa hoitaa lasta yksin!
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:49"]
Unta pitäisi saada, yli 2 vuotta olen nukkunut huonosti. Lapsi ei välttämättä enää herätä, mutta herään kaikkiin ääniin ja liikkeisiin ym. Aion testata melatoniinin, mutta jos siitä ei ole apua, niin uskaltaako tässä edes ajatella mitään varsinaisia lääkkeitä? Lapsi on 2,5v.
[/quote] liikutko päivittäin miten paljon? Lapsi rattaisiin ja menoksi peri tuntia päivässä. Huoneen tuuletus, hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa lämmintä maitoa ja banaania. Nuku ikkuna raollaan. Älä ala käyttämään unilääkkeitä.
[/quote]
Juu ei auta. Olen iltavirkku ja heräilen tosi herkästi. Lapsi valvotti puolitoista vuotta ja siitä on jäänyt sellainen hälytystila päälle. Vaikka lapsi olisi yökylässä, en pysty nukkumaan sikeästi vaan heräilen koko ajan. Unelmoin joka aamu, että saisin nukkua heräilemättä ja pitkään niin että olisi oikeasti levännyt olo. Jatkuva univaje takaa sen, että uni kyllä tulee aikanaan mutta sen laatu on surkeaa.