Eräs nainen sanoi että ei halua parisuhdetta, koska ei halua pilata elämäänsä.
Minkähänlaiseksi parisuhteen kuvittelee ihminen joka ajattelee parisuhteen pilaavat elämänsä...
Itse olen jo 12 vuotta ollut saman naisen kanssa ja voin kyllä sanoa että juuri parisuhde on tuonut hyvän elämän, etuja mm. Alkoholin käytön loppuminen lähes kokonaan ja baareissa käynnin loppuminen, terveellisemmät elintavat, lapset, sosiaalisempi elämä, enemmän ja huomattavasti parempaa seksiä kuin niiden lukuisten hoidokkien kanssa. Mahdollisuus yhdessä laadukkaampaan elintasoon, esim alle 3000€ tuloilla yli 200 000€ omakotitaloon rivi tai kerrostalon sijasta. Vähemmän vastuuta elämästään kun molemmat huomioi toisiaan, halvemmat myös asumiskulut. Silti vapaa menemään... M36v
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mussuttakaa mitä mussutatte, mutta tutkimusten ja ihan arkielämän havaintojenkin mukaan naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, lastenhoidosta ja pillun "antamisesta".
Turha siinä on lapsimiesten enää mitään kiukutella, kun tosia asiat puhuvat puolestaan!
Lasketaanko kotitöihin renkaiden vaihtaminen, lumityöt, rännien puhdistus ja terassin rakentaminen?
Onko ne sun mielestä kotitöitä? Joku kaks kertaa vuodessa renkaiden vaihtaminen tai lähinnä vaihdatuttaminen nykyään? Kerran vuodessa rännit? Kerran elämässä terassi? Jos mä noilla saisin kuitattua koko elämän kokkasmiset, siivoamiset ja vaipanvaihdot ja vaatehuollon niin jep, vaihtaisin heti! Viime talvena kolasin lumet kahdesti, muuten. Sellaista se on E-Suomen rannikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tylsältä. Miksi pilata elämä parisuhteella?
Mitä onkaan se "elämä", jonka parisuhde pilaa? Viinaa, krapulaa ja morkkista sekä kehnoa seksiä vaihtuvien seuralaisten kanssa. Ei käy kateeksi.
Vapaus. Voi tehdä ihan mitä huvittaa silloin kun huvittaa. Ei tarvitse kysellä lupia, selitellä. Vapaus. Tykkään!
Miksi parisuhteessa ei voi tehdä asioita miten huvittaa? Itse ainakin suhteessa olen vapaa toimimaan kuten haluan, samoin on nainenkin. En rajoita hänen menojaan ja molemmat olemme tyytyväisiä. Miksi kummankaan pitäisi kysyä lupaa johonkin toiselta?
Esimerkiksi siksi, ettei jaksa katsella toisen mökötystä tai raivoamista siitä, että käy ulkona ystävien kanssa, näkee esimerkiksi miespuolisia ystäviään tai haluaa käydä ulkomaanmatkoilla kaveriporukassa. Tai ei jaksa selitellä tai yrittää oikeuttaa toiselle ihmiselle omaa rahan- tai ajankäyttöään. Tällaista se on minulla ollut miessuhteissani. Helpompi on olla itsekseen kuin yrittää tyynnytellä toisen mustasukkaisuutta ja omistushaluisuutta.
Mutta kun tuo ei ole ainoa parisuhdemalli. Minä saan täysin vapaasti käydä ulkona ystävien kanssa, tavata miespuolisia ystäviä, matkustella ulkomailla yksin tai kaveriporukassa, työn puolesta tai vapaa-ajalla. Raha-asioista emme edes keskustele vaan molemmat laittavat saman summan taloustilille kattamaan asumisen ja ruoan ja loput on omaa rahaa.
Kuvittelin osuneeni kultakaivokseen. Paljastuikin vuoden sisään arvottomaksi louhukseksi. Halusi päättää mitä teen ja kenen seurassa jopa siitä teenkö lapsia. Erohan siitä tuli.
Loput joita näkyy olevan vapaalla jalalla on joko varattuja, moniongelmaisia ja/tai irtonumeroiden hakijoita.Ei kai nyt sentään?
Edelleenkin ihmettelen, miten naiset löytävät näitä miehiä, jotka joko kohtelevat huonosti, kontrolloivat suhteessa, laiskottelevat, ovat tunteettomia, pettäviä tai antavat huonoa seksiä. En käsitä.
Olenko jossakin ihme kuplassa, kun en ollenkaan tunnista tällaisia miehiä esimerkiksi ystävieni puolisoina?
Minusta parisuhteen _perus_edellytykset eivät näissä tapauksissa edes täyty, koska näissä tapauksissa asetelma ei ole millään lailla tasa-arvoinen tai tasapuolinen.
En jaksa jankata mitään "Kunnon Mies" -läppää, koska jotenkin itse olen vain kuvitellut, että yleensä miehet, jotka ovat pitemmässä parisuhteessa, ovat hyvin käyttäytyviä, kotitöistä (tasapuolisesti) oman osansa tekeviä, eivät pyri kontrolloimaan tai omistamaan, eivät laiskottele, hoitavat lapsia, eivätkä ole millään lailla ongelmaisia, vaan rakastavat naistaan, osaavat rakastella hänen kanssaan ja muutenkin ovat tavallisia kunnon miehiä.
Jos edes murto-osa näistä jutuista on totta, todellisuus osoittautuu paljon luulemaani masentavammaksi.
Kyllä sinä ihan todellisuudessa elät. Minulla on itselläni sama kokemus. En tiedä, miksi tänne palstalle on pesiytynyt niin miesvihamielinen porukka, joilla on pelkästään huonoja kokemuksia miehistä. Kolmen pojan äitinä vähän pelottaa, että onko tuo suoranainen viha tulossa ihan normaaliksi tavaksi kohdella miehiä. Oletan, että osaksi on taustalla intersektionaalinen ihmemaailma, jossa naisille opetetaan, että mies on syntyjään paha ja nainen hyvä. Jotenkin järkyttävää...
Varmaan riippuu paljon myös siitä missä asut ja millainen oma kasvatus ja sen kumppanin kasvatus on ollut, toistetaan niitä samoja rooleja mitä opittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tylsältä. Miksi pilata elämä parisuhteella?
Mitä onkaan se "elämä", jonka parisuhde pilaa? Viinaa, krapulaa ja morkkista sekä kehnoa seksiä vaihtuvien seuralaisten kanssa. Ei käy kateeksi.
Vapaus. Voi tehdä ihan mitä huvittaa silloin kun huvittaa. Ei tarvitse kysellä lupia, selitellä. Vapaus. Tykkään!
Miksi parisuhteessa ei voi tehdä asioita miten huvittaa? Itse ainakin suhteessa olen vapaa toimimaan kuten haluan, samoin on nainenkin. En rajoita hänen menojaan ja molemmat olemme tyytyväisiä. Miksi kummankaan pitäisi kysyä lupaa johonkin toiselta?
Esimerkiksi siksi, ettei jaksa katsella toisen mökötystä tai raivoamista siitä, että käy ulkona ystävien kanssa, näkee esimerkiksi miespuolisia ystäviään tai haluaa käydä ulkomaanmatkoilla kaveriporukassa. Tai ei jaksa selitellä tai yrittää oikeuttaa toiselle ihmiselle omaa rahan- tai ajankäyttöään. Tällaista se on minulla ollut miessuhteissani. Helpompi on olla itsekseen kuin yrittää tyynnytellä toisen mustasukkaisuutta ja omistushaluisuutta.
Olet ollut sitten huonoissa suhteissa huonojen miesten kanssa. Parisuhde perustuu sille, että molemmat haluavat olla siinä yhdessä omasta tahdostaan. Toisen menemiset eivät muuta tätä asiaa ja jos toista rupeaa kahlitsemaan tai holhoamaan niin tuskin se ainakaan auttaa siinä, että toinen haluaa olla suhteessa.
Itselleni on selvää, että kumppanini saa tavata ketä haluaa, lähteä lomalle yksin tai kavereidensa kanssa jos niin haluaa tai ihan mitä muutakaan. Hän on parisuhteessa kanssani koska haluaa olla parisuhteessa kanssani. Miksi silloin olisin mustasukkaisena vaatimassa selityksiä menemisistä tai rajoittamassa niitä?Tajuatko, että on haasteellista löytää parisuhdekelpoinen mies. Pakkohan sitä on yrittää, jos parisuhteeseen haluaa ja joutuu huomaamaan, että alun suuret puheet olivat höttöä.
Toimii molempiin suuntiin. Miksi hyvä parisuhdemies ottaisi kumppaniksi huonon parisuhdenaisen?
Kenenkään ei kannata ottaa parisuhteeseen kykenemätöntä kumppania jos parisuhteen haluaa, sehän on selvä. Mutta kyllä se on niin, että enemmän elämänhallinnan ongelmia on miessukupuolella. Sellaista törkyturpa-törkykoti-törkyajatusmaailmalla varustettua naista harvoin löytää, joita treffipalstoilla on miehissä tarjolla enemmän kuin viitsisi ajatella.
Et ole tainnut seurustella naisen kanssa? Ei ole mikään piknik perustiinan kanssa.
Riski saada väkivaltainen päihde- ja peliongelmainen pokeriippuvainen egoisti, joka suhtautuu naiseen kuin kodinkoneeseen ja pitää omana omaisuutenaan, on kyllä miesten kohdalla aika paljon suurempi kuin naista riiatessa.
En ole väkivaltainen tai päihde -ja peliongelmainen pokeririippuvainen egoisti. Olen vain pienimunainen.
Naispelko29 & ikisinkku
No, joillekin sekin on riski. Toivottavasti löydät naisen, jolle koko ei ole niin tärkeää. Niitäkin varmasti on.
Niitäkin? Lopulta 99,9% ei kiinnosta pätkän vertaa se koko. En ole koskaan törmännyt naiseen joka olisi kysellyt kokoo ja olen touhunnut naisten kanssa aika monta kertaa enemmän kuin keskiverto miehet...
Riippuu varmasti kuinka pienestä on kyse, kuten varmasti ymmärrät. Sama kuin sanoisi että ei sillä ihmisen painolla ole väliä, kunhan on normaalipainon rajoissa.
Sanotaanko että keskivertoa hieman pienempi niin sadasta naisesta kukaan ei ole koon takia jättänyt... Varmaan jos on joku alle 10cm niin voi olla eri
No siis aika lyhyitä on suhteet, jos sadasta puhutaan. Ja miksi nainen kertoisi kaikki syynsä jättäessään?
Oon mä kuitenkin jo 36v ja aika paljon on ollut seksisuhteista monien kanssa yhtä aikaa. Onhan tuota ehtinyt seurustellakkin tieten 10 eri naisen kanssa ja olla nykyisenkin kanssa jo 12 vuotta. Suurin syy se suhteiden loppumiseen olen kyllä ollut mä, iso osa naisista olisi halunnut enemmänkin, mutta eipä tuo nuorempana kiinnostanut vaikka joku nainen saattoi sanoa että et tuu koskaan saamaan paremman näköistä naista kuin hän on. Toiset jätkät meni baariin, mulla oli aina jossain joku pano joka vei voiton. Ja kuka mies ei pane jos saa kokoajan uutta?
Ap
Sulla nyt on niin sairas käsitys parisuhteesta, että ihan turha täällä ihmetellä toisten ajatuksia niihin liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pilata elämä ottamalla huomioon joku toinen.
Ihan heti en keksi syytä.T. Eronnut 25v liitosta, lapset maailmalla eli oman osuuteni tämän yhteiskunnan eteen tehnyt. Ovat veronmaksajia.
Minä erosin 3 vuotta sitten 29 v. liitosta. Alkuun kyllä pohdin aika useinkin sitä, että olisi kivaa uusi mies, kriteerit hyvälle miehelle kyllä aika kovat. Halusin, että olisin miehelle se suuri rakkaus lopun iän. Nyt huomaan usein pohtivani sitä, että haluaisinko tähän kivaan asuntooni jotain toista asumaan kanssani, niin en halua, vaan haluan nimenomaan tilaa itselleni. Jos tässä vielä parisuhteeseen alkaa, niin saisiko jostain sellaisen tavataan vähän harvemmin/matkustellaan yms. suhteen?
Mun eksä, haluaa tavata noin kerran viikossa, tarjolla pari tuntia jonkinasteista seuraa ja lyhyesti seksiä.
Parikin tuollaista eksää. On se kumma miten sitä uskotteli itselleen että on ihan tosissaan tässä kun kohtelu oli tota luokkaa ja uskoi kaikenmaailman selitykset kiirettä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap onkin mies ja otsikossa puhutaan naisesta. Parisuhteessa nainen häviää yleensä ja mies voittaa. Itsekin olen nainen ja voin paljon paremmin nyt, kun en ole parisuhteessa. En vihaa miehiä, on toki olemassa suhteita joissa molemmat voittaa, mutta valitettavan yleistä on se, että naiset häviävät ja miehet voittavat. Vanhempien pitäisi kasvattaa pojista parempia ihmisiä. Itselläni on tytär ja poika, ja huomaan että tämä stereotypia on hyvin vahvasti kasvamassa meilläkin. Yritän puuttua vielä asiaan kun voin.
Ne ovat niitä omia valintoja kumppanissa kuka hyötyy ja mitä hyötyy. Minullakin on poika ja myös tyttöjä ja näen saman stereotypian, yritän ehdottomasti kasvattaa pojastani naisia kohtaan reilun miehen. Oletko miettinyt mistä se stereotypia tulee? Jos meille annetaan samat palikat mistä rakentaa niin ollaanko me niin sateenkaaren värisiä että syntyy samaa? Ei olla vaan kyllä perimä ja tietyt geenit vetävät eri suuntiin, laitan lattialle nukkeja ja traktoreita, tytön ja pojan, en ohjailee, nopeasti poika löytää traktorin ja tyttö nuken... Voin ohjata poikaa olemaan kiinnostunut leipomisesta ottamalla mukaan, tai ruoan laittoon, mutta jos kaverinsa alkavat harrastaa autoja niin ihan varmasti tarttuu. Pojat ovat luonteeltaan selkeästi kovempia kuin tytöt. Mua ei ole koskaan kiinnostaneet autot tai muut kulkuvälineet, olen aina tykännyt touhuta lasten kanssa, laittaa kotia, kokata, siivota, istua sohvalle kattelemaan vaimon kanssa elokuvaa ja väitän että vaimo on niistä ominaisuuksista hyötynyt. Ap
Poikia täytyy opettaa tekemään asioita ja kantamaan vastuuta niistä silloinkin, kun se ei niitä huvita. Koti ja lapset kuuluvat miehelle ja naiselle, samoin lapset, ja vastuu niistä kuuluu samoissa määrin molemmille. Siinä on ihan turha tulla selittämään, että auton rassaaminen ja renkaiden pyörimisen katsominen kiinnostaa enemmän. Ei se kakkavaipan vaihtaminen tai pyykinpesu varmaan kovin monen naisenkaan unelmien täyttymystä elämässä ole, päivästä toiseen.
Toki pitää. Mutta kyllähän osin ne niitä mihin lapsena kiinnostus itsestään kääntyy... Naisella on äidinvaisto, tyttö vaihtelee vaippaa myös nukelle ja pesee pyykkiä, kylvettää... Tarkoitan sitä että kun se lapsi on saanut itse valita niin ei silloin enää voida puhua tasa-arvosta kun poikaa miehenä vaaditaan pyykin pesuun, tai vaipan vaihtoon. Kyllä ne pitää ihan lapsesta oppia normaali jutuiksi tai muuten ei onnistu... Ap
Mä en pidä lapsista. T. Nainen
Hah! Tämäkin yläpeukutettu huolella.
Millainen ihminen ei pidä lapsista? Psykopaattisia piirteitä kenties?
Ihan tavallinen ihminen. Ei ole pakko pitää lapsista. Ihmeellistä että se ei ole ikinä ongelma kun mies sanoo niin, mutta kun nainen sen sanoo niin hän on hirviö.
Itse en koe tarvetta parisuhteeseen. Olen 34v nainen. Minulla on yksi lapsi, jonka yksinhuoltaja olen ollut pian 11 vuotta.
En ole edes etsinyt suhdetta. Minulla on ollut kaksi suhdetta elämäni aikana, alle parikymppisenä ja noin 25-vuotiaana. En minä tiedä mitä minä suhteella tekisin? Tiedän olevani "poikkeava", koska minua ei kiinnosta parisuhde, en pidä minään elämäntavoitteena saada kumppania, en usko että onni on kiinni siitä.
Pääkaupunkiseudulla jo huolestuttava määrä ylikoulutettuja sinkkunaisia, jotka eivät enää kykene pariutumaan. Seksilelut, jokunen irtosuhde silloin tällöin, riittää tyydyttämään tarpeet. Naisparisuhteet myöskin vahvasti muodissa.
Huoh..parisuhteessa voi olla vaikka asuisi kummatkin omissa kämpissään. Parisuhteessa voi olla vaikka joka päivä tai viikko ei vietettäisi yhdessä aikaa. Parisuhteessa voi olla vaikka molemmilla olisi omat kaverinsa, juttunsa,aikansa ja toistensa sukulaisia ei nähtäisi. Riippuen tietty minkäkaltaisia ovat?
Tuon kaltaisissa parisuhteissa on puolensa. Minä en halua enää hoidokkeja vaan turvallista seksiä tutun naisen kanssa. Olen minäkin seikkailut joskus mutta kaivannut kumppanuutta mainitsemaani tyyliin jo pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Pääkaupunkiseudulla jo huolestuttava määrä ylikoulutettuja sinkkunaisia, jotka eivät enää kykene pariutumaan. Seksilelut, jokunen irtosuhde silloin tällöin, riittää tyydyttämään tarpeet. Naisparisuhteet myöskin vahvasti muodissa.
Miten niin kykene? Ehkä ne ei halua. En minäkään halua, kun vähän miestarjontaan tutustuin eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mussuttakaa mitä mussutatte, mutta tutkimusten ja ihan arkielämän havaintojenkin mukaan naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, lastenhoidosta ja pillun "antamisesta".
Turha siinä on lapsimiesten enää mitään kiukutella, kun tosia asiat puhuvat puolestaan!
Lasketaanko kotitöihin renkaiden vaihtaminen, lumityöt, rännien puhdistus ja terassin rakentaminen?
Onko ne sun mielestä kotitöitä? Joku kaks kertaa vuodessa renkaiden vaihtaminen tai lähinnä vaihdatuttaminen nykyään? Kerran vuodessa rännit? Kerran elämässä terassi? Jos mä noilla saisin kuitattua koko elämän kokkasmiset, siivoamiset ja vaipanvaihdot ja vaatehuollon niin jep, vaihtaisin heti! Viime talvena kolasin lumet kahdesti, muuten. Sellaista se on E-Suomen rannikolla.
Teen molempia, myös niitä kokkailuja koska tottakai, vaimo ei renkaita vaihda, ei kolaa lumia, ei kannata saati hanki ja tee takkapuita, ei huolla taloa, ei leikkaa ruohoa, ei pese ja huolehdi että auto jolla ajaa on kunnossa. Voin kyllä sanoa että olis usein ihan kiva jos huomaisi että mä teen niitä töitä, arvostaisi, on yllättävän paljon sitä puuhaa. Joskus kun niitä on tehnyt ja vaimolle on jäänyt se kokkaaminen ja on siitä valittanut on tehnyt mieli sanoa joku valittu sana. Ihan kannattaa arvostaa niitä toisen tekemisiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mistä tämän nyt aloittaisi... Katsos kun minä en ainakaan ole mitenkään käytöshäiriöinen joka tarvitsisi erityisesti lapsenvahtia ja muuttamista. Minun elämäni vaikeutuu miehen myötä. Miehet kuitenkin ovat paitsi iso kuluerä, vallanhaluisia, alistavia ja lyttääviä. Kaikki menee aina heidän ehdoillaan ja tehdään miehen ehdoilla. Eikä työt lopu vaikka olisi itse sairaana. Tervettä miestä pitää silloinkin passata. Yksin saa hoitaa omat asiansa ja elämänsä, mutta miehen asiat on kaiken keskipiste. Helpompi olla ilman miestä kuin syödä masennuslääkkeitä ja käydä terapiassa. Rahaakin jää omaan käyttöön ja kaikki on halvempaa kun ei ole miestä elätettävänä.
Mulla on tuollainen mies. Vielä. Maailman itsekkäin mies. Kaupassakin kohtaan tuntemattomia, jotka huomioivat minua ja lasta paremmin.
Tuttua. Vieraat menee oman perheen ja puolison yli. Varsinkin vieraille naisille ollaan pelastavaa ritaria ja mielinkielin. Juostaan paikalle avuksi heti ja kysellään avun tarpeen perään. Oman vaimon voi jättää aina pärjäämään yksin ja miksei se pärjäisi. Onhan se aina ollut yksin. Lapset saa hiljaiseksi ja helpoksi vaikkapa huutamalla. Viikonloppuisin pakkoharrastetaan porukalla miehen harrastusta ja kaikilla pitää olla kivaa tai alkaa huutaminen.
Vierailija kirjoitti:
Pääkaupunkiseudulla jo huolestuttava määrä ylikoulutettuja sinkkunaisia, jotka eivät enää kykene pariutumaan. Seksilelut, jokunen irtosuhde silloin tällöin, riittää tyydyttämään tarpeet. Naisparisuhteet myöskin vahvasti muodissa.
Miksi heti alapeukutettiin tätäkin? Tässä fakta-tietoa:
Helsinki on pullollaan Katja Onkamon, 28, kaltaisia korkeakoulutettuja sinkkuja: "Puhumme yksinäisyydestä ja eroista"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap onkin mies ja otsikossa puhutaan naisesta. Parisuhteessa nainen häviää yleensä ja mies voittaa. Itsekin olen nainen ja voin paljon paremmin nyt, kun en ole parisuhteessa. En vihaa miehiä, on toki olemassa suhteita joissa molemmat voittaa, mutta valitettavan yleistä on se, että naiset häviävät ja miehet voittavat. Vanhempien pitäisi kasvattaa pojista parempia ihmisiä. Itselläni on tytär ja poika, ja huomaan että tämä stereotypia on hyvin vahvasti kasvamassa meilläkin. Yritän puuttua vielä asiaan kun voin.
Ne ovat niitä omia valintoja kumppanissa kuka hyötyy ja mitä hyötyy. Minullakin on poika ja myös tyttöjä ja näen saman stereotypian, yritän ehdottomasti kasvattaa pojastani naisia kohtaan reilun miehen. Oletko miettinyt mistä se stereotypia tulee? Jos meille annetaan samat palikat mistä rakentaa niin ollaanko me niin sateenkaaren värisiä että syntyy samaa? Ei olla vaan kyllä perimä ja tietyt geenit vetävät eri suuntiin, laitan lattialle nukkeja ja traktoreita, tytön ja pojan, en ohjailee, nopeasti poika löytää traktorin ja tyttö nuken... Voin ohjata poikaa olemaan kiinnostunut leipomisesta ottamalla mukaan, tai ruoan laittoon, mutta jos kaverinsa alkavat harrastaa autoja niin ihan varmasti tarttuu. Pojat ovat luonteeltaan selkeästi kovempia kuin tytöt. Mua ei ole koskaan kiinnostaneet autot tai muut kulkuvälineet, olen aina tykännyt touhuta lasten kanssa, laittaa kotia, kokata, siivota, istua sohvalle kattelemaan vaimon kanssa elokuvaa ja väitän että vaimo on niistä ominaisuuksista hyötynyt. Ap
Poikia täytyy opettaa tekemään asioita ja kantamaan vastuuta niistä silloinkin, kun se ei niitä huvita. Koti ja lapset kuuluvat miehelle ja naiselle, samoin lapset, ja vastuu niistä kuuluu samoissa määrin molemmille. Siinä on ihan turha tulla selittämään, että auton rassaaminen ja renkaiden pyörimisen katsominen kiinnostaa enemmän. Ei se kakkavaipan vaihtaminen tai pyykinpesu varmaan kovin monen naisenkaan unelmien täyttymystä elämässä ole, päivästä toiseen.
Toki pitää. Mutta kyllähän osin ne niitä mihin lapsena kiinnostus itsestään kääntyy... Naisella on äidinvaisto, tyttö vaihtelee vaippaa myös nukelle ja pesee pyykkiä, kylvettää... Tarkoitan sitä että kun se lapsi on saanut itse valita niin ei silloin enää voida puhua tasa-arvosta kun poikaa miehenä vaaditaan pyykin pesuun, tai vaipan vaihtoon. Kyllä ne pitää ihan lapsesta oppia normaali jutuiksi tai muuten ei onnistu... Ap
Mä en pidä lapsista. T. Nainen
Hah! Tämäkin yläpeukutettu huolella.
Millainen ihminen ei pidä lapsista? Psykopaattisia piirteitä kenties?
Ihan tavallinen ihminen. Ei ole pakko pitää lapsista. Ihmeellistä että se ei ole ikinä ongelma kun mies sanoo niin, mutta kun nainen sen sanoo niin hän on hirviö.
Sinä olet vain nainen ja itse haluat kääntää kaiken noin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mussuttakaa mitä mussutatte, mutta tutkimusten ja ihan arkielämän havaintojenkin mukaan naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, lastenhoidosta ja pillun "antamisesta".
Turha siinä on lapsimiesten enää mitään kiukutella, kun tosia asiat puhuvat puolestaan!
Lasketaanko kotitöihin renkaiden vaihtaminen, lumityöt, rännien puhdistus ja terassin rakentaminen?
Ai rivarissa tai kerrostalossa?
Renkaat vaihdetaan max 2 krt/vuosi, menee noin 15min.
Omakotitalossa: Terassi rakennetaan kerran elämässä, menee noin päivä pari, jos joku porukasta osaa käyttää akkuporakonetta ja pöytäsirkkeliä. Rännit puhdistetaan kerran vuodessa, menee noin puoli tuntia... lumityöt tekee urakoitsija isolla kalustolla, itse varmaan luudit rapun edustan...
Rouva kuuraa lasten p***seet monta kertaa päivässä vuosikaudet pyhät arjet, pesee konekaupalla pyykkiä päivittäin, raahaa kassikaupalla ruokaa kaupasta joka päivä, laittaa aamupalat, lounaat, iltapalat, välipalat, hoitaa tiskit päivittäin, siivoaa isot ja pienet sotkut päivittäin, kuuntelee kiukuttelevia lapsia ja miestä päivittäin, käy töissä ja koettaa jossain välissä saada vähän omaa aikaa ja levätä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pilata elämä ottamalla huomioon joku toinen.
Ihan heti en keksi syytä.T. Eronnut 25v liitosta, lapset maailmalla eli oman osuuteni tämän yhteiskunnan eteen tehnyt. Ovat veronmaksajia.
Minä erosin 3 vuotta sitten 29 v. liitosta. Alkuun kyllä pohdin aika useinkin sitä, että olisi kivaa uusi mies, kriteerit hyvälle miehelle kyllä aika kovat. Halusin, että olisin miehelle se suuri rakkaus lopun iän. Nyt huomaan usein pohtivani sitä, että haluaisinko tähän kivaan asuntooni jotain toista asumaan kanssani, niin en halua, vaan haluan nimenomaan tilaa itselleni. Jos tässä vielä parisuhteeseen alkaa, niin saisiko jostain sellaisen tavataan vähän harvemmin/matkustellaan yms. suhteen?
Mun eksä, haluaa tavata noin kerran viikossa, tarjolla pari tuntia jonkinasteista seuraa ja lyhyesti seksiä.
Parikin tuollaista eksää. On se kumma miten sitä uskotteli itselleen että on ihan tosissaan tässä kun kohtelu oli tota luokkaa ja uskoi kaikenmaailman selitykset kiirettä töissä.
Siis jotenkin lapsellisesti olen kuvitellut, että jos mies haluaisi seksiin perustuvan suhteen (jos siis ei halunnutkaan serurustelua, vaikka antoikin ymmärtää niin) niin haluaisi sitä seksiä edes paljon, mutta onko jollekin muullekin käynyt niin, että sitä seksiä on ollut tyyliin 15 minuuttia ja seuraava kerta sitten ens viikolla tms.
nimimerkki Naisellinen itsetunto hukassa
Ymmärrän täysin, jos parisuhde tarkoittaa sitoutumista miehen kaltaiseen kivirekeen tai työleiriin, mitä se on valitettavan usein.
Minä lähtisin HETI parisuhteeseen mukavan ja leppoisan miehen kanssa jos ei tarvitse seksiä harrastaa!
Viitsisikö joku vain löytää sellaisen minulle, kiitos!!
N35
Haluaisin hyvän parisuhteen, en sellaista, jossa saa olla löyhässä hirressä, haluaako mies oikeasti tulevaisuuden mun kanssa vai kevyttä hupia (lisäksi, kun välitän, mulle ollaan inhottavia). En ole osannut valita oikein ja en ole ollut edes niiden komeimpien ja tavoitelluimpien kanssa. Yleensä kelpaan vain seksiin joksikin aikaa. Välillä mietin, lukeeko mun otsassa "hyväksikäytä/satuta/pilkkaa ulkonäköä". Tasapainoisempaa olla yksin. On mulla yksi pitkähkö avioliitto takana, jossa oli paljon hyvääkin, mutta nämä tapaukset sen jälkeen, hulluksi olen meinannut tulla.
Vierailija kirjoitti:
Huoh..parisuhteessa voi olla vaikka asuisi kummatkin omissa kämpissään. Parisuhteessa voi olla vaikka joka päivä tai viikko ei vietettäisi yhdessä aikaa. Parisuhteessa voi olla vaikka molemmilla olisi omat kaverinsa, juttunsa,aikansa ja toistensa sukulaisia ei nähtäisi. Riippuen tietty minkäkaltaisia ovat?
Tuon kaltaisissa parisuhteissa on puolensa. Minä en halua enää hoidokkeja vaan turvallista seksiä tutun naisen kanssa. Olen minäkin seikkailut joskus mutta kaivannut kumppanuutta mainitsemaani tyyliin jo pitkään.
Missä kohtaa se kumppanuus tapahtuu? Sillä hetkellä, kun penis käy pimpissä?
Oon mä kuitenkin jo 36v ja aika paljon on ollut seksisuhteista monien kanssa yhtä aikaa. Onhan tuota ehtinyt seurustellakkin tieten 10 eri naisen kanssa ja olla nykyisenkin kanssa jo 12 vuotta. Suurin syy se suhteiden loppumiseen olen kyllä ollut mä, iso osa naisista olisi halunnut enemmänkin, mutta eipä tuo nuorempana kiinnostanut vaikka joku nainen saattoi sanoa että et tuu koskaan saamaan paremman näköistä naista kuin hän on. Toiset jätkät meni baariin, mulla oli aina jossain joku pano joka vei voiton. Ja kuka mies ei pane jos saa kokoajan uutta?
Ap