Miksi laihdutus on maailman VAIKEIN asia?? Tämä vuonna aloittanut 5 x ja aina repsahtanut. Edelleen bmi 37,kuten 2017,kun ekaa kertaa aloin laihduttaa. Epätoivo ja itku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nämä ruokaan liittyvät kehon mekanismit ovat aikoinaan varmistaneet eloonjäämisemme ja elämme ihan erilaisessa ympäristössä kuin mihin kehomme ovat evoluution myötä kehittyneet.

Se on äärettömän vaikeaa! Ja masennus, ahdistus, huono itsetunto jne. mitä tulee ylipainon kylkiäisenä ovat musertavia ja vain hankaloittavat koko prosessia.

Toivottavasti et joudu yksin kamppailemaan vaan pystyt hankkimaan tukea ja apua. Toivottavasti yrität myös laihtua elämäntapamuutoksella, etkä "ihmedieeteillä". Muista, että hyvään elämään kuuluu myös armollisuus itseään kohtaan.

Ja lupaan, että KUN se paino on karissut koko maailma näyttää ihan erilaiselta. Se ei korjaa kaikkea, mutta henkinenkin painolasti yleensä kevenee huomattavasti.

Onnea matkaan! Uudestaan vain hevosen selkään. Sinnikkyys palkitaan ja sinä pystyt vaikeisiin asioihin!

Helmikuun puolessa välissä tulee 5 vuotta laihdutusta, joko saa luovuttaa? (kun mitään tuloksia ei ole tullut)

Ap

Aloitin laihdutuksen heinäkuussa ja oon tähän mennessä pudottanut 30 kiloa. Olisit viidessä vuodessa ehtinyt laihtua koko elopainosi verran neljään kertaan.

Niinpä. En ymmärrä mistä muut ihmiset saa _pysyvää _ motivaatiota ja itsekuria. Mulla ne katoaa, ja ruoka voittaa taistelun

Ap

Prioriteetit pielessä. Lihavana sinulla on paska ruoka, hoikkana sinulla olisi hyvä ruoka kauneus ja terveys. Kumpaan suuntaan vaaka painuu?

Tavoitteena ei tulisi koskaan olla laihduttaminen tai hoikkuus vaan terveellisyys ja kehon hyvinvointi. Kuulostaa siltä että sinulla on ongelmia kehonkuvasi kanssa ja tämä vaikuttaa terveyteesi ja jaksamiseesi paljon massiivisemmin kuin painosi. Korjaa suhteesi omaan kehoosi ja ota tavoitteeksi terveytesi vaaliminen: elämäntaparemontin tekeminen eli terveellinen, säännöllinen ruokavalio ja päivittäinen liikuntarytmi on paljon helpompaa saavuttaa, kun vihaamisen ja ällöksymisen sijasta oppii kunnioittamaan omaa kehoaan.

Se ylipaino itsessään ei niinkään ole terveysriski, vaan ylipainoon johtanut ruokavalio ja liikkumattomuus. Älä kiinnitä huomiota siihen kehon kokoon, tervellisyys lähtee päivittäisistä arjen valinnoista. Yritä lähestyä muutosta sitä kautta, että sinun kehosi on niin arvokas ja hieno kokonaisuus, että ansaitsee liikkua, levätä ja tulla ravituksi sellaisella ruoalla, joka ei saa kehoa uupumaan ja voimaan huonosti vaan jaksamaan paremmin. Tsemppiä. Sinä ansaitset tulla kohdelluksi rakkaudella ja arvostaen.

Jollei ole mitään itsekuria, niin laihdutus on aika turhaa. Kuten kalorien laskeminen. Pätkäpaasto ja VHH toimii mulla.

Joojoo. Taas tätä hevonpaskaista märinää.

Oletko harkinnut, että palkkaisit liikunta/ravintovalmentajan? Toki se maksaa "paljon". Osaava ammattilainen saattaa kustantaa vuositasolla yli tuhannen euroa mutta saat sinulle ja vain sinulle räätälöityä palvelua, ohjausta ja tukea. Tuota esimerkki summakaan ei yleensä kerralla tarvitse maksaa. Kuitenkin itsetuhoiset ajatukset yms. Ovat vaakakupissa sen verran painavia asioita, että eurot ovat melko toissijaisia..

Elämäntapamuutoksessa pysymiseen voisi toimia myös tieto siitä, että se maksaa rahaa ja olet viikottain vastuussa valmentajalle, joten tod.näk. motivaatiokin ohjeiden noudattamiseen on korkeampi. Valmentajan kanssa työskentelyssä on myös lupa odottaa tulosta, eikä tarvitse arvailla, että teenköhän nyt oikein vai väärin.

Mitä ikinä päätätkään tehdä, toivon sinulle kaikkea hyvää ja tsemppiä elämään ja mahdolliseen painonpudotukseen.

Oikean päätöksen olet jo tehnyt kun sisimmässäsi haluat laihtua ja parantaa elämänlaatuasi. Loppu on vain sinnikkyydestä kiinni ja kun ihminen jotain tarpeeksi haluaa, niin sen kyllä saavuttaa, vaikka sitten ajan kanssa ja muutaman mutkan kautta. Muista, että jos tunnet olevasi pohjalla suunta on vain ylöspäin. Mieli positiiviseksi ja reippaalla asenteella kohti kevättä ja kevyempää elämää! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP alapeukuttaa kaikki itselleen epämieluisat vastaukset?

tietysti. tyypillinen läskidenialisti. haluaa että joku sanoo että ei se mitään, ei sille voi mitään, ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa läskinä olemista mutta onneksi olet ihana silti!!!!...

Jep. Sama laihdutushullu, jolla on miljoona aloitusta täällä. Neuvoja pyytää, mitään niistä ei hyväksy ja kohta päästään siihen huippuun, kun kertoo miettivänsä elämänsä päättämistä lihavuuden vuoksi. Ps. Olen itsekin lihava

Lopeta se laihduttaminen! Ala ensiksi miettiä miten voit henkisesti ja mikä saa esimerkiksi herkuttelemaan ja syömään liikaa... Sitten voit miettiä, että voisit saada paremman mielen, kun vaikka suklaapatukan sijaan syöt suklaakonvehdin ja vaikka hedelmän. Janojuomaksi vesi, ruokajuomaksi vesi. Vettä, kun juo päivän mittaan kunnolla, niin silläkin saa kylläisen olon. Kannattaa myös ottaa yhteys johonkin hyvinvointivalmentajaan, jolta saa ihan fyysisesti läsnä olevaa tukea elämäntaparemonttiin (ei mitään pelkkiä etäjuttuja). Pikkuhiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko harkinnut, että palkkaisit liikunta/ravintovalmentajan? Toki se maksaa "paljon". Osaava ammattilainen saattaa kustantaa vuositasolla yli tuhannen euroa mutta saat sinulle ja vain sinulle räätälöityä palvelua, ohjausta ja tukea. Tuota esimerkki summakaan ei yleensä kerralla tarvitse maksaa. Kuitenkin itsetuhoiset ajatukset yms. Ovat vaakakupissa sen verran painavia asioita, että eurot ovat melko toissijaisia..

Elämäntapamuutoksessa pysymiseen voisi toimia myös tieto siitä, että se maksaa rahaa ja olet viikottain vastuussa valmentajalle, joten tod.näk. motivaatiokin ohjeiden noudattamiseen on korkeampi. Valmentajan kanssa työskentelyssä on myös lupa odottaa tulosta, eikä tarvitse arvailla, että teenköhän nyt oikein vai väärin.

Mitä ikinä päätätkään tehdä, toivon sinulle kaikkea hyvää ja tsemppiä elämään ja mahdolliseen painonpudotukseen.

Oikean päätöksen olet jo tehnyt kun sisimmässäsi haluat laihtua ja parantaa elämänlaatuasi. Loppu on vain sinnikkyydestä kiinni ja kun ihminen jotain tarpeeksi haluaa, niin sen kyllä saavuttaa, vaikka sitten ajan kanssa ja muutaman mutkan kautta. Muista, että jos tunnet olevasi pohjalla suunta on vain ylöspäin. Mieli positiiviseksi ja reippaalla asenteella kohti kevättä ja kevyempää elämää! :)

Mies maksoi minulle tuollaisen valmennuksen muutama vuosi sitten, meni hukkaan seki raha :(

Ei ole varaa ostaa uutta 600e pt valmennusta

Ap

Sun pitää löytää sulle sopiva tapa.

Mäkin epäonnistuin dieeteissä aina kunnes päätin ett teen yhen muutoksen kerrallaan eikä mul oo kiire. Mitään kaloreita en laskenut, jätin vain ylilyönnit pois. Esim. Ajattelin esim. näin:

Jos syö donitsin joka päivä, se on 365 donitsia.

Joka viikko 52 donitsia

Joka toinen viikko 26 donitsia. Kerran kuussa 12 donitsia.

En laskenut kaloreita, menin päivän kerrallaan ja jos vasta illalla teki mieli, päätin oottaa aamuun.. en siis toki syönyt joka päivä herkkuja, mutta tajuat varmaan mitä ajan takaa. En laskenut kaloreita vaan kertoja vuodessa. Näin ei iske paniikki siitä ettei saa syödä, koska en myöskään kieltänyt itseäni herkuttelemasta silloin kun oikeasti teki lieli herkkuja niin sitä ei tarvinnut pitää morkkista.

Koska aikataulua ei ollut, hävis paineet ulkonäöstä ja siitä millanen mun pitäis olla. Jos ne kilot ei tuu viikoissa, miksi laihduttaa nopeasti?

Sen sijaan aloin liikkua, mutta ei mitään itselle epämiellyttävää. Aloin kävellä 5krt viikossa alkuun n.30-40min. Lisäsin sitä pikku hiljaa ja yli puol vuotta meni että oli -10kg. Siis en ollu ikinä eläissäni laihtunut 2kg enempää kun olin ollu aiemin dieetillä. Pidin taukoa muutaman kk tavoitteista (tavoite oli siis lähinnä ett kunhan pitkällä aikavälillä paino tippuu, mikään äkillinen heittely ylös ja alas ei siis ollut syy paniikkiin - silloin vain tein korjausliikkeen), sitten laihdutin seuraavat 10kg lisää.

Tee mikä sopii sulle, ei muille. Ja ala tykkäämään itestäs sellasena kuin oot. Sä oot ihan kiva noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko harkinnut, että palkkaisit liikunta/ravintovalmentajan? Toki se maksaa "paljon". Osaava ammattilainen saattaa kustantaa vuositasolla yli tuhannen euroa mutta saat sinulle ja vain sinulle räätälöityä palvelua, ohjausta ja tukea. Tuota esimerkki summakaan ei yleensä kerralla tarvitse maksaa. Kuitenkin itsetuhoiset ajatukset yms. Ovat vaakakupissa sen verran painavia asioita, että eurot ovat melko toissijaisia..

Elämäntapamuutoksessa pysymiseen voisi toimia myös tieto siitä, että se maksaa rahaa ja olet viikottain vastuussa valmentajalle, joten tod.näk. motivaatiokin ohjeiden noudattamiseen on korkeampi. Valmentajan kanssa työskentelyssä on myös lupa odottaa tulosta, eikä tarvitse arvailla, että teenköhän nyt oikein vai väärin.

Mitä ikinä päätätkään tehdä, toivon sinulle kaikkea hyvää ja tsemppiä elämään ja mahdolliseen painonpudotukseen.

Oikean päätöksen olet jo tehnyt kun sisimmässäsi haluat laihtua ja parantaa elämänlaatuasi. Loppu on vain sinnikkyydestä kiinni ja kun ihminen jotain tarpeeksi haluaa, niin sen kyllä saavuttaa, vaikka sitten ajan kanssa ja muutaman mutkan kautta. Muista, että jos tunnet olevasi pohjalla suunta on vain ylöspäin. Mieli positiiviseksi ja reippaalla asenteella kohti kevättä ja kevyempää elämää! :)

Mies maksoi minulle tuollaisen valmennuksen muutama vuosi sitten, meni hukkaan seki raha :(

Ei ole varaa ostaa uutta 600e pt valmennusta

Ap

Miksi meni hukkaan? Eikö ollut tarpeeksi tiukka valmentaja?

WHOLE30 ruokavalio, ei nälkää ja laihtuu varmasti

Yhtä asiaa mitä en ymmärrä että miksi olet antanut itsesi lihoa kymmeniä kiloja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että yrität liikaa kerralla.

Ja luovutat yhdestä repsahduksesta.

Vähän kerrallaan, ja niin, että muutoksista tehdään heti pysyviä. Ei sillä ajatuksella, että "sitten kun olen laihtunut 20 kg, saan ostaa kaupan tyhjäksi herkuista ja mässäillä".

Haluatko kysyä jotakin erityistä yli 10 vuotta jojonneelta mutta lopulta onnistuneelta?

-29 kg, kilot pysyneet poissa yli 8 vuotta

Miten jaksoit nälkää, päivästä toiseen, 58 viikkoa? (oletan, että laihduit n. 500g/vko)

Olen aivan tuskissani jo 3 päivän jälkeen, 1800kcal per päivä määrällä :(

Ap

Sekoitatkohan nyt nälän sokerinhimoon? 1800 kcal pitäisi saada vatsa täyteen. Minullakin keho yrittää "puijata" syömään kun lopetan roskan syömisen ja sitä kestää ainakin pari viikkoa ennen kuin tilanne alkaa normalisoitua.

Katsoin bmi laskurista että minun pituisen 159cm. pitäisi painaa 90kg. että olisin bmi 37. Aivan järkyttävää. Painan nyt 50kg.

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa mitä en ymmärrä että miksi olet antanut itsesi lihoa kymmeniä kiloja?

Sama, kun kysyt tupakoitsijalta miksi poltat joka päivä. Ruuasta ja laiskuudesta tulee tapa, tulee riippuvaiseksi. Kukaan ei varmasti tee niin tarkoituksella, se vaan tapahtuu. Tuskin kovinkaan moni tupakoitsijakaan silloin teininä kännipolttajana mietti, että polttaa vielä yli viisikymppisenä askin päivässä ja terveys vaarantuu.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin bmi laskurista että minun pituisen 159cm. pitäisi painaa 90kg. että olisin bmi 37. Aivan järkyttävää. Painan nyt 50kg.

Järkyty rauhassa.

Miksi yli puolet suomalaisista aikuisista on lihavia?

Ei ole mitään itsekuria.

No mulla ainakin oli taustalla erittäin vahva tunnesyöminen. Sitä EI todellakaan huomaa tai tajua helposti. Luin muutamia kirjoja ja juttelin erään ystäväni kanssa, joka oli vapautunut tunnesyömisestä, ja aloin ymmärtää. Koko prosessi on aivan alussa. Mutta itse haen iltasyömisellä nimenomaan turvallisuudentunnetta. Varsinkin kun mieheni on poissa, mässäilen ihan älyttömästi, ja olen tähän asti selitellyt sitä ihan muulla tavoin. 

On tuskallista ja pelottavaa kohdata ensimmäisen kerran ne tunteet, jotka ovat siellä "iltaherkuttelun" taustalla. Mutta itse ymmärrän nyt, että mikään muu tie ei auta minua laihtumaan. En pysty tekemään elämänmuutosta niin kauan, kun paikkaan syömisellä jotain tunne-elämäni ongelmaa. Näin se vain on. Hitaasti aion tämän ongelman selättää, hitaasti mutta varmasti. 

Taustaa sen verran, että olin normaalipainoinen tiettyyn elämänkäänteeseen asti, jolloin sain hermoromahduksen ja ryhdyin myös syömään holtittomasti. Ei ole rakettitiedettä päätellä, että nämä samat ongelmat ovat myös ruokaongelmani taustalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nämä ruokaan liittyvät kehon mekanismit ovat aikoinaan varmistaneet eloonjäämisemme ja elämme ihan erilaisessa ympäristössä kuin mihin kehomme ovat evoluution myötä kehittyneet.

Se on äärettömän vaikeaa! Ja masennus, ahdistus, huono itsetunto jne. mitä tulee ylipainon kylkiäisenä ovat musertavia ja vain hankaloittavat koko prosessia.

Toivottavasti et joudu yksin kamppailemaan vaan pystyt hankkimaan tukea ja apua. Toivottavasti yrität myös laihtua elämäntapamuutoksella, etkä "ihmedieeteillä". Muista, että hyvään elämään kuuluu myös armollisuus itseään kohtaan.

Ja lupaan, että KUN se paino on karissut koko maailma näyttää ihan erilaiselta. Se ei korjaa kaikkea, mutta henkinenkin painolasti yleensä kevenee huomattavasti.

Onnea matkaan! Uudestaan vain hevosen selkään. Sinnikkyys palkitaan ja sinä pystyt vaikeisiin asioihin!

Helmikuun puolessa välissä tulee 5 vuotta laihdutusta, joko saa luovuttaa? (kun mitään tuloksia ei ole tullut)

Ap

Voi sua. Mä olen laihduttanut siitä asti, kun olin 11 v ja olen nyt 45 v.